Tietoliikenne I, kevät 2002

Harjoitus 3 (5.-8.2.2002)

  1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin. Vastaukset yleensä löytyvät suoraan luennosta tai kurssikirjasta.
    1. Mikä on FTP-protokolla ja miten se eroaa HTTP-protokollasta?
    2. Mitä yhteistä on SMTP-protokollalla ja HTTP-protokollalla? Miten ne eroavat toisistaan?
    3. Missä ja miksi MIMEa tarvitaan?
    4. Mitä muita palveluita DNS tarjoaa kuin koneen domain-nimen muuttamisen IP-osoitteeksi?
    5. Mikä on pistoke (socket)?

  2. Oletetaan, että haku Internetin yli kestää keskimäärin 2 sekuntia. Haettu tiedoston koko on keskimäärin 100 Kbittiä. Organisaation oman lähiverkon nopeus on 100 Mbps. Verkko ei ole ruuhkainen, joten verkon käyttö ei aiheuta ylimääräisiä odotusviipeitä. Ei myöskään etenemisviivettä ei ole tarpeen ottaa huomioon, sillä verkossa etäisyydet ovat suhteellisen pienet. Tehtävässä riittää tarkastella vain tiedostojen siirtoon kuluvaa aikaa ja siihen tarvittavaa kapasiteettia.
    1. Paljonko lähiverkkoon liitetty välimuisti (cache) keskimäärin nopeuttaa tiedonsaantia, jos 70% haetuista tiedostoista löytyy välimuistista?
    2. Jos verkosta tehdään 20 tyypillistä hakua (= 100 Kbitin tiedosto) sekunnissa Internetin palvelimiin, niin kuinka paljon tämän lähiverkon käyttäjien verkolle aiheuttama kuormitus pienenee, jos 70 % haetuista löytyy lähiverkon omasta välimuistista?
    3. Entä, jos 100 edellisen tehtävän kaltaista lähiverkkoa kuormittaa yhtä erittäin suosittua uutispalvelinta. Miten suuri siirtokapasiteetti palvelimella vähintään täytyy olla, jotta se pystyisi hoitamaan syntyvän kuorman? Entä, mikä kapasiteetti palvelimessa riittää, jos kussakin verkossa on oma välimuisti, joka huolehtii tiedostojen jakamisesta omille koneilleen?

  3. Opiskelija T. Terävä Helsingin yliopistosta lähettää sähköpostia ystävälleen M. Smartille Kaliforniaan Berkeleyn yliopistoon. Hän käynnistää PC:llään sähköpostiohjelman (käyttäjänedustajan eli UA:n), kirjoittaa lyhyen sanoman "Hello! How are you?" osoitteena M.Smart@cs.berkeley.edu ja lähettää sen. Mitä sanomalle tapahtuu tämän jälkeen?
    1. Mitä lähettäjän postiohjelma tekee sanomalle?
    2. Mistä postisovellus tietää, minne sanoma on menossa?
    3. Miten postisovellus toimittaa sanoman eteenpäin vastaanottajan postijärjestelmään?
    4. Entä, jos T. Terävä haluaisi liittää sähköpostisanomaan liitetiedostona oman kuvansa, niin mitä muutoksia järjestelmään tällöin tarvitaan?

  4. Oletetaan, että postisovellukset käyttävät SMTP-protokollaa. Mitä SMTP-protokollan viestejä postisovellusten välillä vaihdetaan edellisen tehtävän viestin välittämisessä? Millainen on lähetettyjen viestien sisältö?

  5. Sähköpostin lukeminen
    1. M. Smart lukee sähköpostinsa omalla PC:llään olevan postiohjelman avulla. Tämä ohjelma käyttää POP3-protokollaa. Mitä viestejä tässä protokollassa vaihdetaan?
    2. Mitä hyötyä olisi, jos postiohjelma käyttäisikin IMAP-protokollaa?

  6. UDP ja TCP käyttävät yhden komplementtia tarkistussummissaan.
    1. Laske UDP-tarkistussumma seuraaville kolmelle 8-bitin sanalle: 0101 0101, 0111 0000, 1100 1100.
    2. Kuinka vastaanottaja havaitsee siirrossa tapahtuneen virheen?
    3. Onko mahdollista, että vastaanottaja ei havaitse yhden bitin virhettä (eli yhden bitin muuttumista nollasta ykköseksi tai päinvastoin)? Entä kahden tai useamman bitin virhettä?