Harjoitus 2 (29.1.-1.2.2002)

1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin. Vastaukset yleensä löytyvät suoraan luennosta tai kurssikirjasta.
   1. Mitkä eri tekijät vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti pakettiverkon paketti siirtyy reitittimeltä toiselle?
   2. Mitkä Internet-protokollapinon protokollat täytyy toteuttaa isäntäkoneisiin, mitkä protokollat reitittimiin?
   3. Mitä tarkoitetaan virhevalvonnalla (error control), vuonvalvonnalla (flow control) ja ruuhkanvalvonnalla (congestion control)?
   4. Miten pakettiverkon ruuhkanhallinta on hankalampaa kuin piirikytkentäisen verkon vai onko se?
   5. Mikä on pistoke (socket) ja mihin sitä tarvitaan?

2. Olkoon sanoman koko 10Mtavu ja sanoman kohde kolmen hypyn päässä (välissä esim. kaksi reititintä). Siirtonopeus on 1 Mtavua/sekunti ja etäisyydet niin pieniä, ettei etenemisviiveellä ole merkitystä. Myöskään sanomankäsittelystä ja jonottamisesta sekä virheellisten sanomien uudelleenlähettämistä mahdollisesti aiheutuvia viipeitä ei oteta huomioon.
   1. Miten kauan kestää sanoman lähettäminen kokonaisena lähteestä kohteeseen?
   2. Sanoma jaetaan kymmeneksi 1 Mtavun 'paketiksi', jotka sitten lähetetään peräkkäin vastaanottajalle. Kuinka kauan nyt kestää koko sanoman siirtäminen lähettäjältä vastaanottajalle?

3. Lähetetään x bittiä käyttäjän dataa pakettiverkon kautta k:n "hypyn" päässä olevaan kohteeseen peräkkäisinä paketteina. Verkon paketin koko on p databittiä ja h otsakebittiä (ja x >> p+h). Datan siirtonopeus on b bps ja etenemisviive linkillä on niin pieni, että se voidaan jättää huomiotta. Mikä p:n arvo minimoi kokonaissiirtoajan?

4. Selvitä millä eri tavoin Suomessa pääsee käyttämään Internetiä. Mitä erilaisia liitäntämahdollisuuksia on käytettävissä? Millaisiin yhteysnopeuksiin eri tavoilla päästään? Millaisia lisälaitteita tarvitaan? Mitkä ovat käyttökustannukset?

5. Etsi verkosta lisää tietoa satelliiteista! Ohessa on annettu linkkejä, joista löytyy vastauksia esitettyihin kysymyksiin.
   1. Montako satelliittia Globalstar-järjestelmässä on? Millä korkeudella ne kiertävät maata? Mitä palveluja järjestelmä tarjoaa? Mitä omasta mielestäsi kiinnostavaa tietoa löysit lisäksi? ( http://www.globalstar.com/)
   2. Millainen on Iridium-järjestelmässä on? Montako satelliittia siihen kuuluu? Millä korkeudella satelliitit sijaitsevat? Mitä palveluja Iridium tarjoaa? Iridiumista löytyy tietoa esim. osoitteesta http://samadhi.jpl.nasa.gov/msl/QuickLooks/iridiumQL.html .
   3. Mitä muita satelliittijärjestelmiä on olemassa tai tekeillä? Millaisia ne ovat? (http://www.ee.surrey.ac.uk/)

6. Innokas Internet-käyttäjä, opiskelija Iitu Iivari istuu tietojenkäsittelytieteen laitoksella surffailemassa ja avaa hiirenklikkauksella lukemastaan dokumentista URL-linkin http://www.encyclopedia.com/articles/12910.html. Mitä kaikkea sitten tapahtuukaan!
   1. Mitä URL-linkin eri osat tarkoittavat ja mihin niitä käytetään?
   2. Mitä sovelluskerroksella tapahtuu? Ketkä kommunikoivat ja kuinka? Mitä viestejä lähetetään?
   3. Tutki itse, miltä HTTP-protokollan sanomat näyttävät. Ota telnet-yhteys Eyrecomin WWW-palvelimeen (telnet www.eurecom.fr 80) ja pyydä sieltä professori Rossin kotisivua: GET /~ross/index.html HTTP/1.0. (Tässä paina enteriä kahteen kertaan). Mitä tapahtuu, kun pyydätkin sivua /~ross/banana.html? Entä jos GET:n sijaan käytätkin HEAD:ia? Saatko telnet-yhteyden laitoksen WWW-palvelimeen www.cs.helsinki.fi?