Harjoitus 6 (29.-31.10.2002)

1. Ota selvää mitä julkisia langattomia verkkopalveluja (wireles LAN) on saatavilla Suomessa. Missä niitä on jo käytössä? Mitä teknologiaa niissä käytetään? Mainitse ainakin kolme eri palvelua.

2. Nyquist ja Shannon
   1. Mikä on Nyquistin ja Shannonin esittämien kaavojen sisältö? Miten kaavojen tulokset suhtautuvat toisiinsa?
   2. Yhden televisiokanavan kaistanleveys on 6 MHz. Mikä on kanavan teoreettinen maksimi tiedonsiirtonopeus, jos käytetään nelitasoista signaalia ja oletetaan, että kanava on kohinaton?
   3. Näytteenotto kohinattomassa 4 kHz:n kanavassa tapahtuu 1 msec välein. Mikä on kanavan suurin mahdollinen tiedonsiirtonopeus?
   4. Binäärisignaali (saa vain arvoja 0 ja 1)lähetetään yli 3 kHz:n kanavan, jonka signaali-kohinasuhde on 20 dB. Kuinka suureen tiedonsiirtonopeuteen voidaan enintään päästä?

3. T1 ja SONET
   1. Peräkkäisissä T1-kehyksissä kulkee niiden 1. bitissä bittikuvio 01010101010101 ... Kun T1 menettää tahdistuksen, se tahdistaa itsensä uudelleen tämän T1-kehyksen 1. bitin perusteella. Kuinka monta kehystä sen keskimäärin tulee käydä läpi, jotta todennäköisyys virheellisestä tahdistuksesta on pienempi kuin 0.001?
   2. SONET-kellot ovat tarkkoja ja niiden ajat liukuvat erilleen vain noin kolmen sekunnin verran sadassa vuodessa (vuosi = 365 päivää). Kauanko kuluu siihen, että kellojen ajat eroavat yhden bitin verran? Mitä vaikutuksia saamallasi arvolla on käytännössä?

4. Modeemeista
   1. Miten V.90-standardin mukainen modeemi toimii? Miksi sillä on mahdollista saavuttaa 56 Kbps siirtonopeus, vaikka teoreettinen maksimi on vain 35 Kbps? Ja miksi nopeus on vain 56 Kbps, eikä esim. 64 Kbps? Tietoja löytyy mm. verkosta.
   2. Modeemi muuttaa eli moduloi bitit ensin analogiseen muotoon, jotta ne voidaan siirtää analogisessa tilaajasilmukassa ja vastaanottajan päässä modeemi tekee päinvastaisen muunnoksen eli demoduloi analogisen signaalin takaisin digitaaliseksi. Kodekki puolestaan ottaa näytteitä analogisesta signaalista ja koodaa ne digitaalisiksi biteiksi, jotka taas vastapään kodekki muuttaa eli dekoodaa takaisin analogisiksi signaaleiksi. Miten kodekin koodauspuolen toiminta eroaa modeemin demodulointipuolesta vai onko niissä ylipäänsä mitään eroa? Molemmathan muuttavat analogisen signaalin digitaaliseksi.

5. Atm
   1. Digitaalisesti koodattu dataa pakataan ensin muuttettuna paketeiksi ja lähetetään sitten paketti kerrallaan eteenpäin. Tätä pakkaamiseen kuluvaa aikaa kutsutaan paketointiviiveeksi. Suurempi kuin 20 millisekunnin paketointiviive aiheuttaa lähetykseen häiritsevää kaikua. Tyypillinen koodatus- ja paketointinopeus on 64 Kbps. Kuinka suuri paketointiviive on eetteriverkon 1500 tavun maksimipaketilla? Entä mikä on paketointiviive 48 tavun paketille?
   2. Miksi ATM käyttää pieniä kiinteämittaisia paketteja?

6. Kommenttejasi kurssista.
   1. Mitkä kurssin asiat ovat sinusta olleet kiinnostavimmat ja tärkeimmät? Mitkä puolestaan tylsimät ja turhimmat?

   2. Miten kurssia tulisi muuttaa jatkossa? Mitä asioita mielestäsi pitäisi painottaa nykyistä enemmän, mitä taas vähemmän? Mitä pitäisi vielä sisällyttää kurssiin? Mitkä asiat voisi hyvin jättää pois?

      Täytä myös kurssin kurssikysely (http://ilmo.cs.helsinki.fi/kurssit/servlet/Valinta).