Harjoitus 5 (tiistai 27.11.2001)

1. Etsi verkosta tai muusta lähdeaineistosta tietoa gigabitin tai usean gigabitin eetteriverkoista. Miten eetteriverkoissa pystytään saavuttamaan gigabittinopeuksia? Käyttävätkö ne edelleen samoja tekniikoita kuin hitaammat eetteriverkot? Millä muulla tavoin kuin nopeudeltaan ne eroavat hitaammista verkoista?

2. Vuororengas (Token ring)
   1. Vuoromerkki voi kadota, koska vuoromerkin omaava kone voi menettää yhteyden verkkoon. Miten vuororengas selviää tilanteesta?
   2. Oletetaan, että vuororenkaassa on kiinteä määrä asemia eli n kappaletta. Missä tilanteissa voidaan taata, että asema saa lähetysvuoron viimeistään jonkin rajallisen maksimiajan jälkeen? Missä tilanteissa mitään rajallista maksimiaikaa ei välttämättä ole? Poikkeaako vuororengas tässä suhteessa oikeastaan paljoakaan kuulosteluväylästä?
   3. Toimisiko vuororengas tehokkaammin, jos lähetettyä dataa ei kierrätettäisi takaisin lähettäjälle, vaan vastaanottaja poistaisi renkaasta datapaketin ja lähettäisi siitä lyhyen kuittauksen lähettäjälle?

3. FDDI-rengas
   1. Miten FDDI-rengas eroaa vuororenkaasta?
   2. Suuressa FDDI-renkaassa on 100 asemaa ja vuoromerkin kiertoaika renkaan ympäri on 40 msec. Kukin asema saa pitää vuoromerkkiä korkeintaan 10 ms. Miten hyvä tehokkuus voidaan tällä renkaalla saavuttaa?

4. Liikkuvat koneet
   1. Kannettavan koneen omistaja matkustaa Berkeleyhin ja havaitsee hämmästyksekseen, että siellä on käytössä langaton LAN. Hänen ei siis tarvitse kytkeä konettaan mihinkään, mutta voiko hän käyttää sitä? Ja jos voi, niin miten se tapahtuu?
   2. Berkeleyssä on myös GSM-verkko. Oletetaan, että paikallisella operaattorilla on ns. roaming-sopimus jonkin suomalaisen operaattorin kanssa (ts. puhelut välittyvät operaattorilta toiselle). Miten sähköpostin lukeminen tällöin sujuisi?

5. Ota selvää Bluetoothista. Mikä on Bluetooth? Missä sitä käytetään? Miten se liittyy muihin langattomiin standardeihin? Minkä ISO-mallin tason protokollia se standardoi? Kuinka se periaatteessa toimii?

6. Atm
   1. Digitaalisesti koodattu dataa pakataan ensin muuttettuna paketeiksi ja lähetetään sitten paketti kerrallaan eteenpäin. Tätä pakkaamiseen kuluvaa aikaa kutsutaan paketointiviiveeksi. Suurempi kuin 20 millisekunnin paketointiviive aiheuttaa lähetykseen häiritsevää kaikua. Tyypillinen koodatus- ja paketointinopeus on 64 Kbps. Kuinka suuri paketointiviive on eetteriverkon 1500 tavun maksimipaketilla? Entä mikä on paketointiviive 48 tavun paketille?
   2. Miksi ATM käyttää pieniä kiinteämittaisia paketteja?