Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari
17.1.2002
Heli Lehtelä
Helsingin Yliopisto/Tietojenkäsittelytieteen laitos
Sisällysluettelo:
| 1. | Kuka oikeastaan oli Grace Hopper? |
| 2. | Elämänkerta ja saavutukset |
| 2.1 | Siirtyminen tietojenkäsittelyn maailmaan |
| 2.2 | Mark-sarja ja ensimmäinen bugi |
| 2.3 | Ensimmäinen putkitietokone |
| 2.4 | Kääntäjä |
| 2.5 | COBOL-ohjelmointikieli |
| 2.6 | Sotilasuran huipentuma |
| 3. | Työn merkitys tietojenkäsittelytieteelle |
| 4. | Lähteet |
Grace Hopper oli Yhdysvaltalainen nainen, jota voisi kuvailla hyvin monin tavoin. Hän oli tutkija, sotilas ja ennen kaikkea opettaja, joka oli mukana otettaessa tietojenkäsittelytieteen ensiaskeleita. Grace Hopper kykeni näkemään kauas eteenpäin tietojenkäsittelyn kehityksessä ja työskenteli tuloksellisesti omien näkemyksiensä pohjalta. Suuri osa hänen keksinnöistään on nimittäin vielä tänäkin päivänä aktiivisesti käytössä. Hopper on osoittanut, että myös naisilla on paikkansa tietojenkäsittelyssä ja sen historiassa. Jos hän aikanaan ylsi näin merkittäviin saavutuksiin noudattamalla kuuluisaksi tullutta mottoaan: "Dare and Do" [Sch02], niin miksipä eivät naiset nykypäivänäkin.
Murrayn perheeseen syntyi New York Cityssä 9. joulukuuta 1906 syntyi esikoinen. Vauva sai nimensä äitinsä Maryn parhaan ystävättären mukaan ja hänet kastettiin Grace Brewster Murrayksi. Sittemmin Grace sai kaksi sisarusta Maryn ja Rogerin. Mary oli Gracea kolme vuotta nuorempi ja Roger viisi vuotta nuorempi.[Bil89] Grace oli tavallinen onnellinen lapsi, joka leikki samoja leikkejä kuin muutkin lapset. Grace teki ristipistotöitä, kuten tytöt usein siihen aikaan. Hän harrasti myös lukemista ja pianon soittoa.[Bil89] Kasvaessaan hieman vanhemmaksi hänestä tuli tiettävästi hyvin utelias ja kiinnostunut kaikenlaisista teknisistä laitteista. Gracen tiedonjano koitui mm. seitsemän herätyskellon tuhoksi, hänen yrittäessään ottaa selvää kellojen toimintamekanismista. Vanhemmat eivät olleet lainkaan pahoillaan kysymystulvasta, vaan kannustivat tiedonhaluista tytärtään [Nor01] .
Gracen äiti oli kiinnostunut matematiikasta - hänen sanotaan suorastaan rakastaneen sitä. Tytär peri äitinsä matemaattisen lahjakkuuden ja kiinnostuksen. Mary sai tilaisuuden opiskella geometriaa erityisjärjestelyillä harrastusluonteisesti, algebran ja trigonometrian opiskelua ei vielä vuosisadan alussa katsottu naisille sopivaksi. [Bil89] Gracen isä toimi vakuutusalalla. Hän kannusti kaikkia lapsiaan eteenpäin opinnoissa ja elämässä. Hänen sanojensa mukaan mikään ei olisi mahdotonta, jos asian ottaisi todesta ja perehtyisi siihen kunnolla. Isä innosti Gracen hankkimaan korkean koulutuksen ja unohtamaan perinteisen naisen roolin silloisessa yhteiskunnassa. Tilanne oli parantunut sen verran Gracen äidin opiskeluajoista, että nyt naisille oli edes suotu mahdollisuus opiskella matematiikkaa. Asenteet kyllä olivat vielä paljolti samat kuin vuosisadan alkuvuosina [Nor01].
Grace kävi kahta New Yorkilaista tyttökoulua, Graham Schoolia ja Schoonmakers Schoolia. Kuudentoista vuoden iässä, vuonna 1923, Grace haki Vassarin Collegeen. Hän kuitenkin reputti latinankokeen ja joutui odottamaan seuraavan vuoden hakua. Hän meni opiskelemaan Hartridgen kouluun New Jerseyhyn, kunnes seuraavana vuonna pääsi sisälle Vassariin. Vassarista Grace valmistui 1928 saavuttaen Batchelor's Degreen (vrt. kandidaatti) matematiikasta ja fysiikasta. Vuonna 1930 hän saavutti Master's Degreen (vrt.maisteri) matematiikasta Yalen yliopistosta[Dic01]. Samana vuonna miss Murray meni naimisiin Vincent Foster Hopperin kanssa ja hänestä tuli Grace Hopper. Vincent oli englannin opettaja New Yorkissa School of Commercessa.
Vuotta myöhemmin Vassariin etsittiin matematiikan lehtoria Grace Hopper päätti tarttua tilaisuuteen. Hän opetti Vassarissa vuodesta 1931 vuoteen 1943 asti. Tänä aikana, vuonna 1934, hänestä tuli tohtori Yalen yliopistosta. Grace oli yksi kymmenestä naisesta, joiden sallittiin tällöin jatkaa opintojaan tohtoriksi saakka. Jos tuohon aikaan naisopiskelijoitakaan ei ollut paljoa, oli nainen tohtorina hyvin harvinainen näky. Hopperin väitöksen aihe oli "New Types of Irrabucibility Criteria". Väitös tuotti tunnustusta myös Vassarissa ja Grace nimitettiin professoriksi [Oco99].
Kun Amerikan Yhdysvallat lähti mukaan Toiseen Maailmansotaan Grace Murray tunsi velvollisuudekseen siirtyä armeijan palvelukseen. Sodan loppuvuosina haave kypsyi päätökseksi. Grace Hopper oli syvästi isänmaallinen ja tuli perheestä, jossa oli vahvat siteet armeijaan. Näin ollen päätös ei juurikaan tullut yllätyksenä. Pääsy armeijan leipiin ei kuitenkaan ollut helppo. Naisia armeijan palvelukseen kyllä otettiin jo tuolloin Yhdysvalloissa. Ongelma olikin Gracen ikä. Hopper oli jo 34 vuotta vanha. Hänen katsottiin olevan yli-ikäinen ja alipainoinen armeijan töihin. Hänen asemastaan matematiikan professorina katsottiin olevan hyötyä enemmän siiviilipuolella kuin merivoimissa. Grace ei kuitenkaan hellittänyt, vaan hankki hallitukselta erityisvapautuksen painorajoituksesta ja jätti työnsä Vassarissa. Joulukuussa 1943 hänet lopulta hyväksyttiin armeijan koulutukseen. Grace Hopper valmistui luutnantiksi merivoimien WAVES(Women Accepted for Voluntary Service)-koulusta [Dic02].
Hopperin ensimmäinen työpaikka merivoimissa oli professori ja merivoimien luutnantti Howard Aikenin alaisuudessa Harvardin yliopistossa. Grace oli tullut oikeaan paikkaan, sillä Harvardissa hän pääsi käyttämään matematiikan kykyjään. Hopperista tuli kolmas ohjelmoija maailman ensimmäiselle digitaaliselle tietokoneelle, Mark1:lle, jonka Aiken [Kuva 2.] oli kehittänyt [Wom94].
Mark painoi 5 tonnia, 51 jalkaa pitkä, 8 jalkaa korkea ja sen suorituskyky oli kolme operaatiota sekunnissa. Grace kertoi myöhemmin, että professori Aiken toivotti hänet tervetulleeksi sanoen: "Where the hell have you been?", ja osoitti MARK1 elektromekaanista tietokonetta jatkaen, "Here, compute the coefficients of the arc tangent series by next Thursday." Hopper oli uuden haasteen edessä, mutta kävi innolla tietokoneen kimppuun. - Olihan hän aina ollut kiinnostunut erilaisista laitteista [Sds02].
Mark- tietokone ei ollut mikään huvin vuoksi tehty kokeiluprojekti, vaan se otettiin nopeasti mukaan käytännön työhön. Tietokonetta käytettiin laskemaan ennakkokulmia merivoimien aseille vaihtelevissa sääolosuhteissa. Koska luvut olivat hyvin tarkkoja ja niitä oli paljon Hopperin ja hänen assistenttiensa työpäivät venyivät jopa ympärivuorokautisiksi. Koodien syöttäminen Mark1:lle ja sen seuraajille, Mark2:lle ja Mark3:lle vei huiman määrän työtunteja. Työmäärä ei kuitenkaan jäänyt huomaamatta, vaan Hopper sai palkinnon työstään Mark-sarjan kehityksessä vuonna 1946 [Nor01]. Toisen maailmasodan loppupuolella, Mark-projektien aikana, myös Grace Hopperin avioliitto päättyi hänen miehensä kuolemaan. Pariskunnalla ei ollut lapsia, joten Grace upottautui entistä enemmän työhön aviomiehensä kuoleman jälkeen [Wis02].
Työskennelleessään Mark2:n kanssa 1945 Grace Hopper törmäsi ensimmäiseen "bugiin"[Kuva 4.], kun ötökkä hetkellisesti sai tietokoneen lopettamaan laskennan. Tämä historiallisesti dokumentoitu biologinen tietokonetuholainen löytyi tietokoneen sisuksista ja Grace kirjoitti päiväkirjaansa syyskuun yhdeksäntenä 1945: "First actual case of bug being found". Yöperhonen teipattiin samalle päiväkirjan sivulle ensimmäisenä tietokonebugihavaintona. Aivan Gracen keksintöä bugi-termi ei kuitenkaan ollut, sillä Harwardissa oli jo aiemmin käytetty bugi-nimitystä selittämättömistä tietokoneen tekemistä virheistä. Tällöin vielä bugi termiä käytettiin puhuttaessa laitteistosta. Viisikymmenluvun puolivälissä Grace Hopper alkoi käyttää termiä debuggaus ohjelmointivirheiden etsinnästä.[DEP99]
Hopperin ollessa 40-vuotias, vuonna 1946, hänen ilmoitettiin olevan liian vanha jäämään merivoimien aktiiviseen palvelukseen. Hän sai uuden mahdollisuuden siirtyä Vassariin matematiikan professoriksi, mutta torjui sen ja päätti jäädä Harvardiin siviilitutkijaksi. Hopper tutki vuoteen 1949 saakka insinööritieteitä ja fysiikkaa. Tämän jälkeen oli jälleen aika uusille haasteille. Grace teki päätöksen siirtyä yliopistosta yritysmaailmaan lähtien Harvardista ja siirtyen Eckert-Mauchley Computer Corporationiin vanhemmaksi matemaatikoksi [Oco99]. Siirron myötä Grace Hopperilla ei enää koskaan ollut vain yhtä työpaikkaa kerrallaan vaan hän risteili armeijan, liike-elämän, teollisuuden ja akatemian välillä. Jos Grace olisi jäännyt vielä armeijan palvelukseen, hänen urastaan ei ehkä olisi kehkeytynyt niin monipuolista ja mielenkiintoista. Toisaalta, kuka tietää olisiko Hopper jäänyt armeijaankaan aloilleen, vai olisiko hän lähtenyt uusien haasteiden perään.
Kehitellessään Mark-sarjaa Grace oli ymmärtänyt, että paljon useammat ihmiset voisivat käyttää tietokonetta hyväkseen, jos sen työkalut olisivat ohjelmoija- ja käyttäjäystävällisempiä. Oli olemassa mahdollisuus luoda tietokoneesta tavallisten ihmisten työkalu. Kehittelytyö asian hyväksi alkoi välittömästi uudessa työpaikassa.
Siirto liike-elämään tuotti tulosta, kun yritys esitteli BINAC-koneen (Binary Automatic Computer)[Kuva 6.], joka oli ohjelmoitu käyttämään C-10 koodia reikäkorttien sijaan, joita Mark-koneet käyttivät. BINAC-koneen esittely valmisti tietä ensimmäisille kaupalliseen levitykseen tulleille koneille, UNIVAC1:lle ja 2:lle. BINAC:in tärkein roli olikin toimia testialustana[Old00]. Vaikka oltiin otettu iso askel kehityksessä eteenpäin ja tietokoneen käyttö oli helpottunut, BINAC:in käyttö osoittautui edelleen vaikeaksi alaan perehtymättömille.
Ohjelmointityö oli 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla aikaa vievää puuhaa ja tuloksia syntyi hitaasti. Ohjelmakoodin tehokkaampi tuottaminen taas oli kynnyskysymys uusien piirteiden suunnittelemiselle. Jotta kehityksessä päästäisiin rivakammin eteenpäin, Hopper kannusti ohjelmoijia keräämään ohjelmakoodeja yhteiskäyttöön kirjastoiksi ja jakamaan tiedot keskenään. Kuitenkin nämä varhaiset koodikirjastot sisälsivät paljon virheitä ja koodien jakaminen kertasi virheitä. Idea on kuitenkin nykypäivänäkin hyväksi havaittu [Wom94] .
Gracen Hopperin työpaikka vaihtoi omistajaa ja fuusioitui, mutta tämä ei Hopperia haitannut, vaan hänen työnsä saattoi jatkua häiriöttä. Hopperille oli pääasia tehdä mielekästä työtä, - kenen tahansa palkkalistoilla hän sitten olikin. Hopper jäi yhtiöön, kun Remington Rand osti sen vuonna 1950, ja myöhemmin kun se yhdistettiin Sperry Corporationiin. Kun yritys koki myrskyisiä vaiheita, Grace kehitteli ensimmäistä kääntäjäänsä nimeltä A-0. A-0 käänsi matemaattisen koodin koneen ymmärtämäksi koodiksi. Kutsunumeroita käyttämällä kone pystyi noutamaan alirutiinit, jotka oli talletettu nauhalle ja käyttämään niitä [Wom94].
Vasta Hopperin A-2- kääntäjä oli ensimmäinen kääntäjä, joka tuli laajaan käyttöön ja loi pohjan ohjelmointikielien käytölle. Vuonna 1952 Hopper julkaisi tietämyksensä kääntäjistä kirjallisesti. Hän esitti, että UNIVAC voitaisiin ohjelmoida tunnistamaan englanninkielisiä komentoja. Hopperin ideaa pidettiin naurettavana, eihän voitu kuvitella koneen ymmärtävän luonnollista kieltä. Grace ei piitannut epäilyistä vaan alkoi työhön. Tuloksena syntyi B-0-kääntäjä, jota on myöhemmin yleisemmin kutsuttu FLOW-MATIC-kääntäjäksi. FLOW-MATIC-kääntäjää käyttäen Hopper sai UNIVAC1:n ja 2:n ymmärtämään noin parikymmentä englanninkielistä komentoa 1956. Tämän askeleen jälkeen tietokonetta alettiin käyttää hyväksi myös liike-elämässä mm. automaattisessa laskutuksessa ja palkkalistojen tekemisessä [Wom94].
UNIVAC I (Universal Automatic Computer)[Kuva 7.] painoi 16 000 paunaa, käytti 5000 putkea ja pystyi suorittamaan 1000 laskutoimitusta. Liike-elämän käyttöön tarkoitetut tietokoneet, kuten UNIVAC prosessoivat dataa hitaammin kuin samaan aikaan käytössä olleet IAS-koneet. Kaupalliset koneet olivat sen sijaan parempia tietojen syötössä ja tulostamisessa[Www01]. UNIVAC-konetta käytettiin muun muassa presidentinvaalituloksen ennakkoarviointiin 1952. UNIVAC:in ennustukseen ei luotettu, mutta jälkeenpäin se osoittautui päteväksi [Inf].
Pian kävi ilmeiseksi, että standardoidulle ohjelmointikielelle olisi tarvetta. Kielen avulla saataisiin lisää ohjelmoijia, koska ohjelmointityö kävisi helpommaksi. - Ohjelmoijien ei tarvitsisi olla sekä matemaatikkoja että tietokone-experttejä. Vuonna 1959 U. S. Defense Department kokosi yhteen ryhmänasiantuntijoita, joiden oli tarkoitus kehittää korkean tason ohjelmointikieli. Grace Hopper oli ryhmän jäsen. Samana vuonna ilmestyivätkin ensimmäiset specifikaatiot COBOL-kielestä. Nimi COBOL syntyy sanoista Common Business Oriented Language. Hopperin tiimi muodosti kehykset kielen perusrakenteille käyttäen FLOW-MATIC-kääntäjää apunaan. Sitten Hopper loi perustyökalut ja manuaalit COBOL:in käytölle[Ank01].
COBOL-kieli on korkean tason ohjelmointikieli, kuten esimerksi Pascal. Cobol-ohjelmointia tehdään lauseiden ja lausekkeiden avulla - eikä matemaattisena koodina.[McC67] COBOL-ohjelmat jakaantuvat tyypillisesti neljään osioon: tunnistus-, ympäristö-, data- ja proseduuriosioihin[McC67].
Jo syntyvuosistaan lähtien COBOL valjastettiin käytännön tietojenkäsittelyn tarpeisiin. Yrityselämän rahoittajat ja potentiaaliset käyttävät seurasivat ja kommentoivat kielen kehitystä ja niinpä COBOL kehittyikin hyväksi heidän käyttötarkoituksiinsa. Akateemisessa ympäristössä käytettiin useammin Algolia, jota yleisimmät sen ajan tietokoneet eivät edes ymmärtäneet [Ank01]. Muun muassa Edsger Dijkstra arvosteli COBOL-kieltä kovin sanoin. COBOL-kieli ei ole vuosien varrella kuitenkaan painunut unholaan, vaan sitä käytetään vielä tänäkin päivänä erityisesti rahoitus- ja vakuutussektorilla. COBOL-koodaajat muutama vuosikymmen sitten eivät uskoneet työkalunsa olevan validi vielä uuden vuosituhannen puolella. Niinpä COBOL-ohjelmissa vuosiluku oli usein esitetty kahdella numerolla. Tämä taas aiheutti vuosituhannen vaihtuessa entistä suuremman tarpeen COBOL-osaajille.
On esitetty arvioita siitä, miten suuri osa kaikista maailman ohjelmoijista käyttää COBOL:ia. Robert Glass (1997) on esittänyt niinkin hurjan arvion, että jopa kaksi kolmannesta maailman ohjelmoijista käyttäisi COBOL:ia. Henkilöinä COBOL-ohjelmoijien määrä olisi tällöin 2.5 miljoonasta (Keuffel 2000) kolmeen miljoonaan (Fussichen, 1990).[Ank01]
COBOL-kielen määrittelyn jälkeen Grace Hoppreia alettiin kutsua nimillä "Grand Lady of Software," "Amazing Grace" ja "Grandma Cobol" [Wom94].
Grace Hopperin kirjoittama COBOL-ohjelman pätkä[Hop81]:
INPUT INVENTORY FILE A;
PRICE FILE B;
OUTPUT PRICED INVENTORY FILE C.
COMPARE PRODUCT #A WITH PRODUCT #B.
IF GREATER, GO TO OPERATION 10;
IF EQUAL, GO TO OPERATION 5;
OTHERWISE GO TO OPERATION 2.
TRANSFER A TO D;
WRITE ITEM D;
JUMP TO OPERATION 8.
… It ended up as
REWIND B;
CLOSE OUT FILE C AND D;
STOP.
Vuonna 1966 Hopperin täytyi jäädä eläkkeelle ikänsä takia. Kuitenkin jo seitsemän kuukauden jälkeen merivoimat kutsui häntä apuun. Merivoimissa ei oltu kyetty luomaan laskutussuunnitelmia 823 yrityksestä huolimatta ja Hopperia pyydettiin apuun merivoimien korkean tason ohjelmointikielien standardoimisessa. Tämän pyynnön johdosta Hopperista tuli ensimmäinen nainen Yhdysvaltojen merivoimien reservissä, joka on palannut aktiiviseen palvelukseen [DEP99]. Alun perin työsopimus tehtiin puolesta vuodesta, mutta aika osoittautui riittämättömäksi. Lopulta Hopper jäi merivoimien palvelukseen vuosiksi johtaen COBOL-sovellusten kehittelyä ja kääntäjäohjelmien tekoa, joiden avulla saatiin vaillinaiset COBOL-kielet standardoituun muotoon.
Vuonna 1983 Yhdysvaltain presidentti, Ronald Reagan, ylensi Valkoisessa Talossa Grace Hopperin lippueamiraaliksi [Kuva 8.]. Kun lippueamiraalin ja kontra-amiraalin tehtävät yhdistettin kaksi vuotta myöhemmin, Grace Hopperista tuli amiraali ensimmäisenä naisena Yhdysvaltojen historiassa. Kahdeksankymmenen vuoden iässä hän oli vanhin palveluksessa oleva upseeri aikoinaan, kunnes hän jäi lopullisesti eläkkeelle armeijan palveluksesta vuonna 1986 [DEP99]. "I seem to do a lot of retiring" [Sch02], sanoi Hopper itse, ja muisteli kuinka hän jäi eläkkeelle ensimmäisen kerran armeijasta nelisenkymmentä vuotta sitten. Hopper ei kuitenkaan jäänyt vieläkään viettämään eläkepäiviä vaan työskenteli loppuelämänsä konsulttina Digital Equipment Corporationissa [Dic01].
Hopper saavutti monia tunnustuksia ja palkintoja elämänsä ja pitkän työuransa aikana. Vuonna 1969 hän sai ensimmäisen Computer Science Man-of-the-Year -palkinnon. Hän oli ensimmäinen yhdysvaltalainen ja ensimmäinen nainen, joka pääsi jäseneksi British Computer Society:n vuonna 1973. Hopper saavutti useita kunniatohtorin arvonimiä [Kuva 9.]. Merivoimat osoitti arvostusta uskollista työntekijäänsä kohtaan antamalla laivalleen nimen hänen mukaansa. Vuonna 1991 Grace Hopperille myönnettiin korkein tunnustus Yhdysvalloissa insinööritieteiden ja teknologian alalta, National Medal of Tecnology. Tunnustuksen myönsi silloinen Yhdysvaltain presidentti George Bush [Dick01]. Hopperin nimellä perustettiin myös rahasto, joka jakaa vuosittain rahapalkinnon nuorten tietojenkäsittelijöiden kannustamiseksi. Mm. Linus Torwald on saanut Grace Hopper-palkinnon. Grace Hopper itse kuitenkin katsoi korkeimmaksi ja tärkeimmäksi saavutuksekseen työnsä opettajana ja isänmaansa palvelemisen [Nor01].
Opettajana Grace Hopper piti erityisesti nuorista ihmisistä. Hopper opetti elämänsä aikana useissa opistoissa(college) ja yliopistoissa. Lisäksi hän oli kuuluisa lukuisista vierailuluontoisista luentoesiintymisistään, joista suuri osa pidettiin nuoren yleisön edessä [Dick01]. Luennoijana hän oli innovatiivinen ja kertoi asioista esimerkkien avulla. Naisena Hopper oli myös mukana kannustamassa nuoria tyttöjä eteenpäin elämässä ja esikuva monelle aikuisellekin naiselle [Wom94].
Amiraali Grace Brewster Murray Hopper kuoli 1. tammikuuta 1992. Hänet siunattiin haudan lepoon Arlingtonissa, Virginiassa 7. tammikuuta 1992 merivoimien tapojen mukaan [Nor01].
Mitkä Hopperin saavutukset olivat merkittävimpiä tietojenkäsittelytieteen kannalta? Asiasta voidaan tietysti olla montaa mieltä. On pitkälti Grace Hopperin ansiota, että opiskelemamme tietojenkäsittelytiede tänä päivänä on sellaista kuin on. Hopper voidaan sijoittaa tieteenalamme korkeimpaan kastiin Alan Turingin rinnalle, vaikkakin hänen työnsä ei olekaan saanut yhtä paljon julkisuutta.
Hopperin siirtyessä tietojenkäsittelijäksi ohjelmointitavat olivat vielä varsin alkeellisia. Hänen työnsä ansiosta siirryttiin ohjelmoinnissa kehittyneiden kääntäjien käyttöön, jolloin työ helpottui tavattomasti. Hopperin ehkä parhaiten tunnettu ja miksei myös merkittävin keksintö olikin kääntäjä. Ohjelma, joka muunsi englanninkieliset lausekkeet kohdekoneen ymmärtämälle kielelle. Hopper sanoi tehneensä kääntäjän, koska hän oli laiska ja toivoi että "ohjelmoija voisi palata matemaatikoksi". Kaikeksi onneksi tämä tietojenkäsittelytieteen pioneeri uskoi, että "koska olemme aina tehneet näin" ei ole riittävä syy olla etsimättä uusia ratkaisuja [Oco99].
Toinen erityisen tärkeä aikaansaannos Hopperin uralla oli hänen työnsä kääntäjien ja ohjelmointikielten standardoimiseksi. Standardointitapa havaittiin hyödylliseksi, levisi ja siitä tuli kansainvälinen tapa.
Hopper viitoitti tietä monille keksinnöille, jotka nykyään ovat tietojenkäsittelyn peruskiviä: alirutiinit, kääntäminen, suhteelliset osoitteet, linkitys, koodin optimointi, matematiikan hyväksi käyttäminen jne. Saavutuksiin ei varmastikaan olisi päästy ilman hyvää tuuriakin. Hopper sattui oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Maailmassa ei hänen uransa alkuaikoina ollut montakaan paikkaa, missä olisi päässyt tekemisiin tietokoneiden ja niiden kehittämisen kanssa.
Merkittävää oli myös työ sen eteen, että tietokoneesta tehtiin saatiin ihmisten työkalu. Hopper sai ajatuksen siitä, että olisi mahdollista hyödyntää tietokoneita laajalti, -jopa tavaliisten ihmisten keskuudessa. Hänen aikananaan tämä ihme myös tapahtui. Ilman Hopperin työtä asian eteen tuskin kirjoittaisin tätä tekstiä nyt tietokoneen ääressä.