Opintopiirit

Tietokoneen toiminta, opintopiirityöskentely S2005

Kaikki opiskelijat osallistuvat opintopiiritoimintaan. Opintopiiri ovat samat koko kurssin ajan ja ne muodostetaan ensimmäisellä harjoituskerralla. Ensisijaisena ryhmäytymisen perusteena on opintopiirin jäsenille sopivat tapaamisajat, joten ottakaa kalenterit mukaan. Opintopiirin koko on 3-5 opiskelijaa.

Poikkeustapauksena opintopiirin voi muodostaa myös vain yksi opiskelija, mutta työmäärä tulee tällöin aika suureksi. Ja miksi opiskella yksin, kun sen voisi tehdä paremmin muiden kanssa! Yhden henkilön opintopiirejä voi muodostaa ainoastaan kurssin vastuuhenkilön luvalla ja hyvillä perusteluilla.

Opintopiirit ovat myös osa yliopiston pyrkimystä opiskelijakeskeiseen oppimiseen, missä opiskelijat itse ottavat aikaisempaa enemmän vastuuta omasta opiskelustaan. Tämän ideologian mukaisesti opettaja toimii enemmänkin oppimisen edistäjänä kuin tiedon jakana. Opiskelijat toimivat siinä aktiivisesti tiedon etsimisessä, jäsentämisessä ja tuottamisessa.

Opintopiirit luodaan vähän keinotekoisesti ensimmäisessä ryhmätapaamisessa, mikä ei nyt paljoakaan poikkea työelämän enemmän tai vähemmän satunnaisesta tiimien muodostamisesta. Opintopiirien jäsenet ovat myöskin usein hyvin heterogeenisia, mikä ei myöskään poikkea paljoakaan työelämästä.

Opintopiirin tarkoituksena tällä kurssilla on (a) tehdä isompia projektitöitä yhteistyössä, (b) pohtia keskustelutehtävät yhdessä ja (c) toimia tukiryhmänä pienempien harjoitustehtävien tekemisessä sekä muissa kurssin suorittamiseen liittyvissä asioissa. Opintopiiristä on etua kaikille opiskelijoille. Paremmin jonkun asian ymmärtänyt opiskelija sisäistää asian vielä paremmin avustaessaan toista opintopiirin jäsentä. Vaikeiden asioiden kohdalla on helpompi kysyä neuvoa vertaisopiskelijalta kuin ohjaajilta. Yksinäisten susien on parasta opiskella myös ryhmätyötä, koska sellaista tulee lähes kaikki työ olemaan valmistumisen jälkeen.

Projektityössä on tyypillistä, että kaikki eivät tee hommia ihan samalla tavalla tai samalla laajuudella. Pienet erot (±20%) ovat normaaleja ja kuuluvat asiaan. Jos opintopiirin jotkut jäsenet tekevät kuitenkin huomattavasti enemmän töitä kuin muut, niin heitä pyritään palkitsemaan tästä paremmalla arvosanalla. Jotkut opintopiirit voivat jopa alkuaan suunnitella työn niin, että opintopiirin työmyyrä tekee vähän enemmän ja sitten myös saa muita isomman osan opintopiirin tuloksista itselleen (ks. Projektien arviointi). Oleellista on kuitenkin, että kaikki oppivat.

Opintopiiri kokoontuu ainakin viikoittain ohjaajan kera siinä ryhmätapaamisessa, johon kaikki opintopiirin jäsenet ovat ilmoittautuneet. Sen lisäksi on suotavaa, että opintopiiri kokoontuisi tarpeen mukaan itse valitsemina aikoinaan. Sopivia palaverinpitopaikkoja on esimerkiksi tiedekirjaston alakerrassa ryhmätyösalissa ja Exactumin sekä Physicumin aulatiloissa. Ruokalan kiinniollessa myös kahvilan pöydät ovat käytettävissä, niin Exactumissa kuin Physicumissakin. Käyttäkää mielikuvitustanne! Palaveerata voi myös verkossa. Opintopiirin sisäiseen yhteydenpitoon, opintopiirin projektiraporttien työstämiseen ja palauttamiseen joka opintopiirille luodaan omat keskusteluryhmät ja omat wikit CSMoodle-alustalle (moodle.cs.helsinki.fi).

Jokaisella opiskelijalla tulee olla CSMoodle tunnus. Hankkikaa se heti, jos teillä ei sitä vielä ole. Tunnus haetaan CSMoodle'n kotisivulta (moodle.cs.helsinki.fi) vasemman palkin alareunassa olevan "Kirjaudu" osion kautta. Kun olette saaneet CSMoodle-tunnuksen, kirjoittautukaa sisään ja ilmoittautukaa tälle kurssille. Ilmoittakaa asiasta ohjaajallenne ja pyytäkää häntä sijoittamaan teidät oman opintopiiriinne. Moodlen käyttöohjeita löytyy englanniksi Moodlen omilta sivuilta. (esim. Documentation / "Student Guide for Moodle" by Ray Lawrence). CSMoodle'ssa (vasemmassa palkissa ylhäällä) on lyhyt suomenkielinen Opiskelijan pikaopas Moodlen käyttöön ja (vielä lyhyempi) FAQ-sivu. Samassa pääpalkissa on myös muita suomenkielisiä ohjeita. Sisäänrakennetut ohjeet löytää CSMoodle'n Help-ikonin avulla. Moodlen Wiki työkalusta on myös oma wiki-ohjeensa.

Opintopiirien yleisiä käytäntöjä TKTL:llä on esitetty ohjeessa Kurhila & Lokki, "Opintopiirikurssien opettajan opas", jossa Liite 5 on Opiskelijan opas.

Harjoitustehtävät

Opintopiireissä on viikoittain joukko pienempiä harjoitustehtäviä, jotka ovat tavanomaisten laskuharjoitustehtävien tyyppisiä. Ne tehdään itsenäisesti tai oman opintopiirin kanssa yhdessä. Hyvä menettelytapa olisi esimerkiksi sellainen, että kukin pohtii ensin tehtävät läpi itsenäisesti ja sitten niitä puidaan yhdessä opintopiirissä. Jokaisen tulisi oppia tehtävien asiat täydellisesti, mielellään jo ennen tehtävien käsittelyä viikoittaisessa ryhmätapaamisessa. Tehtävistä saa pisteitä (htp) niiden vaativuuden mukaan, mutta vain tehdyistä tehtävistä ja vain omassa ryhmätapaamisessa läsnäoleville.

Harjoitustehtävien tavoite

Erityisen opettavaista ja omaa oppimista tukevaa on asioiden selittäminen jollekin toiselle, joka myös on työskennellyt tehtävän ratkaisemiseksi. Muiden opintopiiriläisten auttaminen hyödyntää kumpaakin osapuolta ja yleensä opastajaa enemmän. Älkää kuitenkaan pilatko harjoitustehtävän hyötyä toiselle antamalla sen vastausta suoraan. Eihän siitä juurikaan kostu kumpikaan. Hyvää oppimista saa aikaan vuorottelemalla (a) omaa opiskelua, (b) ongelmien ratkaisuja ja (c) keskusteluja ongelmista ja niiden ratkaisuista muiden opintopiiriläisten kanssa.

Harjoitustehtävien tavoitteena on oppiminen, ei pinnojen kalastelu kurssin läpäisemiseksi tai paremman arvosanan saamiseksi. Harjoitustehtävissä opitut asiat ovat yleensä myös tärkeitä taustatietoja projektitöitä varten. Oppiminen tapahtuu nimenomaan silloin, kun ajattelee ja tekee merkittävän osan ongelman ratkaisua. Valmiiden vastausten lukemisella ei opi riittävästi. Samanlaisia esimerkkejä on luennoilla ja kirjoissa, joten harjoitustehtävien käyttö esimerkkeinä on oppimisen kannalta hyvien harjoitustehtävien hukkaan heittämistä.

Harjoitustehtävien ratkaisujen esittely

Opiskelijat esittelevät harjoitustehtävien ratkaisut tarvittaessa viikoittaisessa ryhmätapaamisessa. Ratkaisuja ei käsitellä sen tarkempaa kuin opintopiirien mielestä on tarpeellista. Toisaalta, jos joku ei ole oikein sisäistänyt harjoitustehtävien asiaa, niitä tehtäviä voidaan käsitellä hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Harjoitustehtävien arviointi

Harjoitustehtävät ja keskustelutehtävät arvioidaan samoilla harjoitustehtäväpisteillä (htp), jotka vaikuttavat kurssin arvosteluun oman osuutensa puitteissa siten, että noin 20%:lla saa 1 pisteen ja noin 80%:lla saa maksimipisteet.

Kurssikirjanpidossa (Kurki) harjoitustehtävien arvostelu on näkyvissä nimikkeellä "LH", sarakkeilla "LH 1-5".

Keskustelutehtävät

Opintopiireissä on aika ajoin pieniä keskustelutehtäviä, joiden tarkoituksena on herättää keskustelua ja pohdintaa. Keskustelutehtävissä katetaan yleensä jokin opittava aihealue, jota tarvitaan muissa oppimisosioissa kuten projekteissa ja kurssikokeessa.

Näin teknisesti orientoituneille ihmiselle (kuten kurssin vastuuhenkilö) lähestymistapa voi tuntua vähän oudolta ja humanistisiin tieteisiin paremmin sopivalta. Vastuuhenkilö on itse osallistunut vuoden aikana jo kolmeen kurssin, joilla keskusteluryhmää on tällä tavoin käytetty kurssin opetustavoitteiden saavuttamiseksi - ja yksi niistä oli sukelluskurssi! Eli, vaikka menetelmä tuntuu ehkä oudolta, yrittäkää pysyä mukana. Se on kuitenkin hyödyllinen oppimisen apuväline.

Keskustelutehtävien keskustelu käydään Moodlen opintopiirikohtaisella keskustelualuella. Voitte tietenkin keskustella tehtävästä myös muilla tavoin (kahvilassa, puhelimessa, bussissa, jne), mutta arvosteluun vaikuttavat vain tälle kyseiselle keskustelualueelle kirjoitetut viestit. Keskustelut ovat opintopiirikohtaisesti näkyvillä koko kurssin ajan.

Keskustelutehtävien tavoite

Tavoitteena on oppiminen, joka saavutetaan keskustelulla. Ideana on siis keskustella ja vaihtaa mielipiteitä. Tarkoituksena ei välttämättä ole löytää jotain oikeata vastausta, vaikka sellainen voi joissakin tapauksissa löytyäkin. Oppiminen tapahtuu omia repliikkejä pohtiessa ja kirjoittaessa sekä muiden ajatuksia lukemalla. Pelkkä pohtiminen ei siis riitä, vaan ajatukset pitää myös kirjata näkyville. Jos asian taitaa, sen osaa myös sanoiksi pukea!

Välttäkää mielestänne tyhjentävän vastauksen antamista keskustelun aihepiiriin ensimmäisissä repliikeissänne. Tarkoitus on tosiaan keskustella, eikä vain löytää tai esittää oikeata vastausta. Liian hyvä vastaus lopettaa keskustelun eikä siten auta muiden oppimista. Ei myöskään ole hyvä aloittaa keskustelua antamalla oma mielipiteensä kaikkii keskustelun aihepiirin osasiin, vaan ehkä vain yhteen tai kahteen. Huomatkaa myöskin, että keskustelussa ei ole "tyhmiä ajatuksia". Antakaa muiden ajatuksille tilaa ja vähän erikoisemmat repliikit voivat hyvin toimia keskustelun avaajina tai sen käynnissä pitäjinä. Keskustelussa voi provosoida rakentavasti.

Keskusteluryhmästä saa enemmän irti, jos keskustelu on jollain tavoin säädeltyä. On ehkä hyvä aloittaa jokin juonne ja käsitellä se sitten loppuun ennen kuin aloittaa seuraavan juonteen puiminen. Ryhmä voi itse valita keskustelulle puheenjohtajan tai sitten sellainen voi syntyä itsestään keskustelun aikana.

Keskustelun lopuksi olisi hyvä laittaa jonkinlainen yhdessä sovittu yhteenveto aihepiiristä. Keskustelun aikana ajatukset voivat hyvin rönsyillä sinne sun tänne, mutta tähän yhteenvetoon olisi sitten hyvä laittaa ns. mallivastaus keskustelun aihepiiristä. Yhteenvetoa voi tietenkin myös työstää pikkuhiljaa keskustelun aikana omassa juonteessaan.

Kurssin vastuuhenkilö ottaa mielellään vastaa kommentteja ja kehitysideoita keskusteluryhmien käytöstä oppimisen apuvälineenä.

Keskustelutehtävien arviointi

Harjoitustehtävät ja keskustelutehtävät arvioidaan samoilla harjoitustehtäväpisteillä (htp), jotka vaikuttavat kurssin arvosteluun oman osuutensa puitteissa siten, että noin 20%:lla saa 1 pisteen ja noin 80%:lla saa maksimipisteet.

Ohjaajan käy viikoittain läpi keskustelutehtävän kirjoitukset ja antaa pisteitä pelkästä osallistumisesta 2 htp. Tämän lisäksi kommenttien määrän ja laadun mukaan annetaan 1-5 htp lisää, normaalitapauksessa 3 htp. Tavallisesta asianmukaisesta osallistumisesta saa siten yhteensä 5 htp, selvästi heikommasta yhteensä 3-4 htp ja keskusteluun selvästi enemmän panostamisesta yhteensä 6-7 htp.

Jos heti alkuun töräyttää tyhjentävän mielipiteen, johon kellään muulla ei ole enää mitään lisättävää, niin se ei ole kovin hyvä. Hyvät repliikit ovat sekä omaa että muiden oppimista edistäviä. Toisaalta, keskustelun yhteenvedosta olisi hyvä löytyä aihepiirin olennaiset asiat.

Ensimmäisessä viestissä on kohteliasta esitellään itseään parilla lauseella, ellei kaikki ole jo ennestään tuttuja.

Kurssikirjanpidossa (Kurki) keskustelutehtävien arvostelu on näkyvissä nimikkeellä "LH", sarakkeilla "LH 6-11".

Projektit

Opintopiireissä tehdään 3 isompaa projektia, jotka on tehdään yhteistyössä opintopiirissä. Opintopiiri toteuttaa projektin ja antaa raportin projektin lopputuloksista. On luultavaa, että projektin alussa opintopiirin jäsenet joutuvat opiskelemaan taustatietoja verkkoluentojen, oppikirjojen, verkossa olevien kertaustehtävien sekä harjoitus- ja keskustelutehtävien avulla. Projektin etenemistä valvotaan viikoittaisissa ryhmätapaamisissa, joissa voi aina kysyä neuvoa ohjaajilta.

Projekteista saa projektipisteitä (pp) niiden projektin tulosten ja ryhmän toimintaan osallistumisen mukaan.

Projektin tavoite

Projektin tavoitteena on oppia vähän syvällisemmin projektin kohteena oleva osa kurssialueesta. Lisäksi tavoittena on opettaa opiskelijat pitkäjänteisempään tiimityöskentelyyn. Projektit ovat tyypillisesti sen verran suuria, että niitä on paljon mukavampi työstää opintopiirissä kuin yksin.

Projektityöskentely on oleellinen osa kurssin oppimismenetelmiä. Projektityössä opittavia asioita ei opi kurssin muilla osioilla.

Projektin palautus

Projekti palautetaan kirjallisena raporttina kurssin vastuuhenkilölle viimeistä palautuspäivää seuraavan vuorokauden aikana. Kirjallisen palautuksen voi tehdä esimerkiksi kurssin vastuuhenkilölle (Teemu Kerola, TKTL) osoitetun ja Exactumin vahtimestareille jätetyn kirjekuoren avulla. Arvostelu tehdään pääasiassa kirjallinen raportin perusteella.

Projekti palautetaan myös CSMoodlen kautta viimeiseen palautusajankohtaan mennessä yhtenä zip-tiedostona (esim. MyGroupName_PRi.zip), josta löytyy

• projektin raportti (pdf, ps, txt tai html)
• projektissa kehitetyt ohjelmat (esim. ttk-91 ohjelmat tai kertaustehtävien xml't)
• projektissa kehitetyt dokumentit (esim. artikkeli tai luentomuistiinpanot)
• muut mahdolliset liitteet

Jos CSMoodle'ssa on ongelmia, niin projektin voi elektronisesti palauttaa myös sähköpostin liitteenä (liitteinä) kurssin vastuuhenkilölle (Teemu.Kerola (at) cs.helsinki.fi).

Projektin raportti

Raportti työstetään millä tahansa dokumentin käsittelyohjelmistolla tai CSMoodlen wikillä, mutta palautusta varten siitä työstetään sekä Linux- että Windows-ympäristöissä toimiva versio (pdf, ps, txt, tai html). Raportissa olisi hyvä noudattaa seuraavia ulkoasuspeksejä: font size 12, riviväli 1.5, marginaali 2-3 cm.

Raportista tulisi ilmetä seuraavat tiedot:

1. Projektin identifiointitiedot ja päiväys
2. Opintopiirin nimi ja sen jäsenet opiskelijanumeroineen
3. Opintopiirin jäsenten osallistuminen (esim. Maija 100%, Niilo 90%, Olli 120%, Pirjo 90%)
4. Projektin tulokset
• kertaustehtävistä aihealue, kysymys, vastaukset ja niiden selitykset (1-2 sivua)
  • palauta kukin tehtävä myös omana tiedostonaan (xml) liitteenä
    • nimi: s05_<tehtavan nimi >_fi.xml
• artikkeli (4-5 sivua, max 6 sivua)
  • palauta myös omana tiedostonaan (html, word, pdf) liitteenä
    • nimi: s05_<short topic name>_<opintopiirin nimi >.html (doc, pdf)
5. Jos projektiin liittyy ohjelmistoa, niin
• linkki verkkosivulle, josta kaikki ohjelmisto on ohjaajan testattavissa ilman erityisiä lataamisia
  • ttk-91-konekieliset ohjelmat tulee olla suorituskelpoisina .k91-tiedostoina
• raportiin sisältyy listaus kaikista ohjelmista ja niiden tulostuksista
6. Lyhyt analyysi projektin tuloksista (max ½ sivua)
• mitä ne tarkoittavat, mitä ne merkitsevät
7. Suostumus/kielto siihen, että yliopisto saa käyttää projektin tuloksia haluamallaan tavalla jatkossa.
• mahdollinen kielto ei vaikuta mitenkään arvosteluun
• opintopiirin tekemiä kertaustehtäviä tai artikkeleita ei voi ottaa hyötykäyttöön tulevia kursseja varten ilman nimenomaista suostumusta.
8. Analyysi tehtävästä (max ½ sivua)
• sopivuus tehtävän tavoitteisiin (määritelkää ymmärtämänne tavoite ja arvioikaa sopivuus sen mukaan)
• vaikeusaste (sopiva, haastava, liian vaikea, liian työkäs, triviaali, jne)
• tehdyn työn määrä (tunteja yhteensä)
9. Analyysi opintopiirin toiminnasta (max ½ sivua)
   • mikä oli vaikeinta kullekin opintopiirin jäsenelle?
   • miten opintopiiri kommunikoi/tapasi pakollisen viikkotapamisen lisäksi?
   • miten opintopiiri on huolehtinut siitä, että kaikki opintopiirin jäsenet osaavat harjoitustehtävien asiat?

Projektin esittely

Projektit esitellään muille opintopiireille ryhmätapaamisessa sillä viikolla, kun niiden jättöpäivä on. Yleensä projektien jättöpäivä on perjantai, joten raportteihin voi vielä tehdä parannuksia esittelyn jälkeen.

Projektin arviointi

Projektin arviointi perustuu opintopiirin yhteiseen raportiin ja mahdollisten projektissa tuotettujen ohjelmistojen toimivuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen.

Projektista saa kolmenlaisia pisteitä: (a) projektin valmistumisesta jokaiselle 3 projektipistettä (pp), (b) projektin arvostelusta raportin perusteella 1-5 pp ja (c) henkilökohtaisesta projektiin osallistumisesta max ±2 pp.

Hyväksytystä työstä annetaan siis 3 pp ja arvosanan perusteella 0-7 pp lisää, yhteensä siis 0-10 pp. Raportille annetaan koko opintopiiriä koskeva arvosana asteikolla 1-5. Normaalista hyvästä ja toimivasta perustyöstä saa arvosanan 3, mutta parempiin arvosanoihin pääsy vaatii erityisansioita.

Raportin arvosana ei tule kuitenkaan siis sellaisenaan opintopiirin jäsenten arvosanaksi. Raportissaan opintopiiri on ilmoittanut osallistumisasteen jokaiselle opintopiirin jäsenelle ja tämä osallistumisaste otetaan huomioon kunkin opintopiirin jäsenen kohdalla hänen henkilökohtaisen arvosanansa laskemiseen. Jos opintopiiri ei osaa sopia osallistumisasteista, niin sen tulee pyytää apua ohjaajilta tai kurssin vastuuhenkilöltä. Jos työ on jakaantunut suurin piirtein tasaisesti, kaikki opintopiirin jäsenet saavat saman arvosanan.

Osallistumisaste 100% ilmaisee, että kyseinen opiskelija on tämän projektin yhteydessä tehnyt 100% omasta osuudestaan. Osallistumisaste annetaan 10 %-yksikön tarkkudella kaikille opintopiirin jäsenille ja niiden keskiarvon tulee olla 100%. Osallistumisaste 80-120% on normaalia. Jos osallistumisaste 30% tai sen alle, opiskelijan osallistuminen tähän projektiin on hylätty. Tällainen opiskelija ei juurikaan ole osallistunut opintopiirin toimintaan.

Opiskelijan osallistumisaste projektin tekemiseen vaikuttaa opiskelijan arvosanaan seuraavan taulukon mukaisesti:

Osallistumisaste	Opiskelijan arvosana
140% tai enemmän	opintopiirin arvosana +2
130%	opintopiirin arvosana +1
80-120%	opintopiirin arvosana
70%	opintopiirin arvosana -1
60%	opintopiirin arvosana -2
50%	opintopiirin arvosana -3
40%	opintopiirin arvosana -4

Opiskelijan kokonaisarvosana ei kuitenkaan voi olla negatiivinen.

Esimerkki 1. Opintopiirin arvosana on 3 ja osallistuminen seuraavanlainen: Maija 110%, Ville 70% ja Anne 120%. Jäsenten arvosanat ovat: Maija 3, Ville 2 ja Anne 3. Projektipisteet ovat Maija 6 pp, Ville 5 pp ja Anne 6 pp.

Esimerkki 2. Opintopiirin arvosana on 4 ja osallistuminen seuraavanlainen: Maija 80%, Ville 140% ja Anne 70%. Jäsenten arvosanat ovat: Maija 4, Ville 6 ja Anne 3. Projektipisteet ovat Maija 7 pp, Ville 9 pp ja Anne 6 pp.

Esimerkki 3. Opintopiirin arvosana on 3 ja osallistuminen seuraavanlainen: Maija 130%, Ville 130% ja Anne 40%. Jäsenten arvosanat ovat: Maija 4, Ville 4 ja Anne 0. Projektipisteet ovat Maija 7 pp, Ville 7 pp ja Anne 3 pp.

Esimerkki 4. Opintopiirin arvosana on 3 ja osallistuminen seuraavanlainen: Maija 120%, Ville 160% ja Anne 20%. Anne ei siis osallistunut tähän projektiin oikeastaan lainkaan ja hänet olisi pitänyt pudottaa pois projektin tekijöistä. Maijan ja Villen osallistumiset tulee arvioida uudelleen tältä pohjalta: Maija 80% ja Ville 120%. Jäsenten arvosanat ovat: Maija 3 ja Ville 3. Projektipisteet ovat Maija 6 pp, Ville 6 pp ja Anne 0 pp.

Projektinpisteet vaikuttavat kurssin arvosteluun projektien osuuden puitteissa. Jos opintopiirin jäsenen projektipistemäärä on 9 tai 10 pp, niin hän saa itse asiassa ylimääräisiä arvosanaan vaikuttavia pisteitä, koska normaalin arvosanaan vaikuttavan maksipistemäärän saa jo 8 pp:llä.

Kurssikirjanpidossa (Kurki) projektien arvostelu on näkyvissä nimikkeellä "HT".

---

Teemu Kerola