Helsingin Sanomat, 24.5.2000
Mielipide (alkuperäinen artikkeli)
Suomalainen henkilötunnus käsittää 6-numeroisen syntymäajan lisäksi välimerkillä erotetun 4-merkkisen tunnusosan. Välimerkki on 1800-luvulla syntyneille '+' 1900-luvulla syntyneille '-' ja 2000-luvulla syntyneille 'A'. Tunnuksessa on 3-numeroinen yksilönumero, parillinen naispuolisille ja pariton miespuolisille, sekä yhden merkin mittainen tarkistusmerkki, jonka tarkoitus on paljastaa kaikki yksinkertaiset kirjoitusvirheet henkilötunnuksessa. Tarkistusmerkki lasketaan muodostamalla 9-numeroinen luku syntymäajasta ja yksilönumerosta, jakamalla näin muodostettu luku 31:llä ja koodaamalla syntynyt jakojäännös tarkistusmerkiksi. Esimerkiksi, jakojäännös 7 koodautuu numeroksi '7' ja jakojäännös 11 kirjaimeksi 'B'
Tarkistusmerkin laskentaan ei missään vaiheessa ole otettu mukaan välimerkkiä. Tästä ei ole aikaisemmin aiheutunut suurtakaan haittaa, koska lähes kaikissa tapauksissa välimerkki oli sama eli -. Nyt kuitenkin kaikilla tänä vuonna syntyneillä lapsilla on henkilötunnuksen välimerkkinä A. Ei liene kaukaa haettu mahdollisuus, että henkilötunnuksen antamisen yhteydessä joku naputtelee vanhasta muistista välimerkiksi - oikean välimerkin A asemesta. Voisi jopa kuvitella, että tämä olisi hyvin yleinen virhe jo nyt. Tarkistusmerkin määrittelyn mukaan tämä on silti se ainoa yhden merkin virhe, jota ohjelmallisesti ei voida havaita. On siis varsin mahdollista, että virheellinen henkilötunnus menee läpi ja aiheuttaa siten jatkossa ongelmia kyseiselle henkilölle. Muodollisestihan tunnus on oikein, mutta se vain kuuluu 1900-luvulla syntyneelle henkilölle.
Ongelman voisi helposti korjata muuttamalla tarkistusmerkin laskentakaavaa siten, että välimerkki otetaan mukaan. Esimerkiksi, välimerkille - voisi antaa numeroarvon 0, välimerkille A numeroarvon 1 ja sitten tämä välimerkin numeroarvo voitaisiin yhdistää nyt käytössä olevaan 9-numeroiseen lukuun uuden 10-numeroisen luvun muodostamiseksi. Tarkistusmerkki voitaisiin sitten laskea kuten aikaisemminkin, mutta käyttäen tätä 10-numeroista lukua jaettavana. Tällaista algoritmia käyttäen 1900-luvulla syntyneiden tarkistusmerkit pysyisivät ennallaan, mikä on välttämätön ehto uudistuksen kannalta.
Tarkistusmerkin muuttaminen tässä vaiheessa aiheuttaa tietenkin käytännön ongelmia. Esimerkiksi kaikki tänä vuonna myönnetyt henkilötunnukset tulisi uusia. Toisaalta, ongelma on nyt vielä verraten pieni ja sen merkitys vain kasvaa vuosien myötä. Joka vuosi syntyy kymmeniätuhansia uusia virhemahdollisuuksia.
Teemu Kerola
Lehtori
Tietojenkäsittelytieteen laitos
Helsingin yliopisto