Lisäksi ML-tiedekunnan opiskelijoille valtsikan aineet ovat tervettä vaihtelua eksakteille matemaattisille tieteille. Essee-vastauksia pääsee valtiotieteellisessä harjoittelemaan joka aineessa huomattavasti useammin, kuin oman tiedekuntamme aineissa. Sivuaineopinto-oikeudet ovat valtsikassa tiedotusoppia lukuunottamatta varsin laajat. Ilman erityislupia on mahdollista lukea meikäläistä cum laude -oppimäärää vastaava c-oppimäärä.
Eräs valtiotieteellisen ominaispiirre on tiedekuntatentti, joka on luentoja kammoksuvan unelma. Näissä jokakuukautisissa massatenteissä on mahdollista suorittaa lähes jokainen tiedekunnan kurssi kirjatenttinä. Tiedekuntatenttiin pitää ilmoittautua kymmenen päivää etukäteen tenttikuorella, joita saa tiedekunnan kansliasta, Unioninkatu 37, pohjakerros, tai Franzeniasta, Franzeninkatu 13.
A-oppimäärä, jota voi suositella kaikkien aineiden lukijoille, koostuu viidestä kurssista. Kansantaloustieteen perusteiden (5 ov) helppolukuinen englanninkielinen kirjallisuus houkuttelee yrittämään suoraan tiedekuntatentissä ilman rasittavia luentoja, mutta kansiksen laitoksella on hyviä luennoitsijoita, jotka osaavat soveltaa monimutkaisilta tuntuvia teorioita käytännön talouselämään ja luennoilla käyminen jättääkin kurssista paljon avaramman kuvan, kuin pelkkä kirjojen lukeminen. Sama koskee myös kurssia Suomen talouselämän ja maailmantalouden ongelmat (4 ov). Kansantaloustieteen historia (2 ov) on se jokaiseen oppiaineeseen pakollisena kuuluva historiankurssi. Loput 4 ov koostuu kahdesta valinnanvaraisesta kurssista, joita ovat mm. Rahoitusmarkkinoiden teoria, Taloudellinen kehitys ja Suomen talouden tutkimus.
Koska tiedekuntatenttien määrää on vähennetty, voit osallistua myös luentokurssien loppukokeisiin osallistumatta itse kurssille. Kuten sanottu, luennoilla kuitenkin saa ja ehkä kannattaakin käydä.
Matematiikka ja tietojenkäsittelyoppi ovat tärkeitä apuvälineitä kansantaloustieteelle. Näiden aineiden opiskelijoille voi kansis antaa paitsi yleissivistystä, myös uusia mahdollisuuksia uravalintaan.
Toisena kurssina luetaan tilastotieteen jatkokurssi (6 ov), josta 1/3 on johdantokurssin asioiden kertausta. Eipä tämäkään siis vaadi liikoja matematiikkaa osaavalta luonnontieteilijältä.
Kolmas kurssi, joka vaaditaan A-oppimäärän kokoon saamiseksi on vapaavalintainen. Itse valitsin data-analyysi I:n (5 ov), josta lienee eniten apua kokeellisia tieteitä opiskeleville. Luentoja oli vain muutama, päälle hieman harjoittelua "kuuluisalla" SURVO-tilasto-ohjelmistolla ja lopuksi itse työ, johon tuhraantui uskomattoman paljon aikaa. Tai siis työ itsessään ei ollut kovin vaativa, mutta sen aloittamiseen meni aikaa... Onneksi työn voi tehdä myös jollain muulla tilasto-ohjelmistolla, esim. SAS on mielestäni aika siedettävä. Tulipahan siinä useammankin kerran nostettua HYLKB:n kuorma taivaisiin.
Kurssit voi suorittaa myös valtsikan tiedekuntatenteissä pari kertaa lukukaudessa, ja varsinkin johdanto- ja jatkokurssien suoritus suoraan tenttimällä ei tuottane vaikeuksia kenellekään. Vaikka tietysti laskareissa saa hyvää rutiinia... Ja tentithän ovat lauantaisin. Että perjantaina ollaan sitten rauhallisesti.
Eräs mukavimmista asioista mitä tilastotieteessä oppii jo johdantokurssilla on taito lukea oikein tilastoja ja taulukoita. Uutiset ja mainokset ovat saaneet tilastotieteen opiskelun jälkeen uuden, humoristisen ilmeen! Siitä vaan diagrammeja piirtelemään.
TJ Hämäläinen