Jos lukion laaja matikka tuntui laihalta vesikeitokselta, niin MAPU on meksikolainen chilipata kaikilla mausteilla ja juoda saa vain tequilaa; tästä kurssista ei turhaan anneta 10 ovaria. Vilkaistaanpa vähän sisällysluetteloa: Ensimmäiseksi käydään lukiossa opittuihin integraaleihin ja derivointeihin käsiksi, ja noin kahdessa viikossa MAPU antaa näille tutuille käsitteille niin paljon lisäulottuvuuksia, että niitä tajuaa vasta myöhemmin, kun syvennytään vektoriavaruuksien saloihin.
Ensimmäiset laskarit saattavat tässä vaiheessa näyttää vaikeilta ja pelottavilta _ ei sen puoleen, sitä ne ovatkin. Ekoja laskareita kannattaa kuitenkin tehdä ettei putoa ihan heti kärryiltä; ensimmäisillä laskareilla tarkoitetaan tässä laskareita 1-20. Derivaatat, sarjat ja integraalit jäävät taakse vasta kun ollaan ohitettu kaikkien integraalien äiti, reilut kuusi taulua täyttäva rationaalifunktion integrointikaava, joka aiheuttaa fuksissa hilpeyttä ja kauhua. Jottei asia tulisi liian kevyeksi, vedetään kompleksiluvut ja -funktiot mukaan peliin, niitä jonkin aikaa tutkittua voidaankin sujuvasti yleistää useampaan ja äärettömän moneen muuttujaan (asia jota tehdään MAPUssa useamminkin) ja aloittaa jälleen int- ja der- joita nimitetään näön vuoksi differentiaalilaskennaksi. Kun viimeinenkin fuksi on saanut (jos on) Schrödingerin aaltoyhtälöt todistetuksi, siirrytään matriiseihin _ ja niitähän riittää. Laskareissa käännetään, konjugoidaan, transponoidaan ja kommutoidaan hermiittisiä, unitaarisia, singulaarisia, kompleksisia ja ortogonaalisia matriiseja etu- ja takaperoisesti. Operaattoreiden ja rotaatioiden jälkeen analysoidaan vektorit ulottuvuuksissa 3:sta ylöspäin, eli integroidaan viivoja pitkin, sylintereiden halki ja kuutioiden yli. Lopuksi lasketaan vielä proffan tilavuus integroimalla assareiden yli, ja sitten... aika loppuu eikä Pitkäsen viimeistä kolmea lukua ehditä käymään läpi _ HARMI!!!
No niin, jos nyt rupeaa pelottamaan, ei kannata kuitenkaan juosta pakoon, sillä MAPUstahan voi päästä läpi... ehkä. Tässä on pari vinkkiä jolla pääsee läpi:
1. Käy luennolla. Vaikka oletkin saavuttanut autuullisen akademisen vapauden niin ei sitä kannata ainakaan MAPUssa käyttää. Luennoilla käydään nimittäin läpi useitä esimerkkejä, jotka yleensä toistuvat kokeissa vähän muunneltuina. 2. Hanki jokin toinen kirja Pitkäsen kirjan lisäksi. En ole eläessäni nähnyt niin monia kirjoitusvirheitä kuin Pitkäsen kirjassa, ja kaavojen merkitys voi tunnetusti muuttua aika paljon pelkän yhden merkin puuttumisen vuoksi. Pitkäsen kirja on siitä hyvä, että se on tiivis. Asian osaava löytää sieltä helposti apua, mutta jos haluaa, että asioita selitetään, kannattaa ostaa esim. Grossman: Multivariable Calculus, Linear Algebra & Differential Equations, tai muu samoja asioita käsittelevä kirja.
Lopuksi esitän vielä muutaman sokeripalan, jotka tekevät MAPUsta käymisen arvoisen:
1. Et mistään opi yhtä paljon yhtä hyödyllistä matematiikkaa puolessa vuodessa. 2. MAPUn pohjalta voi hyvinkin mennä tenttimään matikan appron, ja lineaarialgebrankin osittain.
3. Kurssista saa 10 ovaria, eli kun otat keväällä vielä Modernin Fysiikan kurssin joka on aika helppo, olet saanut teoreettisen fysiikan appron kokoon. MAPU kannattaa tosiaankin käydä, vaikka se kuluttaakin 20 arkkia suttupaperia per laskari. Se testaa hyvin, kuinka sitkeästi pystyy puurtamaan tehtävien parissa. Sitä taitoa tarvitaan jatkossakin; esimerkiksi FYMMeissä sitä ei voi koskaan olla liikaa. Itse asiassa MAPU on ehdoton edellytys sille, että kannattaa edes yrittää FYMMejä.
Timo Rüppell