Peruskäsitteet?

Keskuskoneet (eli useimmiten unix-koneet)

Nämä ovat tehokkaita suurtietokoneita, joita voi yhtä aikaa käyttää jopa satoja ihmisiä. Jokaisella käyttäjällä on omat yksityiset tiedostonsa ja ns. kotihakemisto, jossa ne sijaitsevat. Jokainen käyttäjä tarvitsee oman käyttäjätunnuksen ja salasanan, jotta muut eivät pääse tietoihin käsiksi.

Fyysisesti keskuskone voi sijaita missä vain, sillä käyttäjä voi kytkeytyä siihen päätteen avulla vaikka toiselta puolelta maapalloa. Päätteen välityksellä käyttäjä antaa komentoja keskuskoneelle ja ajaa siellä pyöriviä ohjelmia. Pääte itsessään siis on "tyhmä" ja välittää vain tietoa käyttäjän ja keskuskoneen välillä.

Monta keskuskonetta voidaan myös kytkeä yhteen ryppääksi. Tällöin käyttäjän tiedostot näkyvät kaikkialla samanlaisina riippumatta siitä, mihin koneeseen on kulloinkin kytkeytynyt. Esim. atk-keskuksen unix-koneet kruuna, klaava, plootu, karhu ja myntti ovat siis käyttäjän kannalta "yksi ja sama" kone. Jokapäiväisessä käytössä ei muuta eroa huomaa, kuin että jotkin ohjelmat ovat käytössä vain jossakin tietyssä koneessa.

Mikrotietokoneet

Nämä ovat useimmille tuttuja, arkipäiväisiä jokakodin mikroja (PC tai Mac). Käyttäjä istuu fyysisesti oman koneensa ääressä ja ajaa siihen asennettuja ohjelmia. Käyttäjiä ei erotella toisistaan käyttäjätunnuksilla, eli kaikkien käyttäjien tiedostot ovat myös muiden saatavilla.

Mikroverkot

Tavallisia mikrotietokoneita voidaan kytkeä kaapeleilla ym. härrävärkeillä ketjuksi tai verkoksi. Ideana on, että jokaiseen koneeseen ei tällöin tarvitse ostaa ja asentaa kaikkia tarvittavia ohjelmia ja oheislaitteita (esim. tulostimia) erikseen, vaan niitä voidaan yhteisen ns. palvelimen kautta käyttää jaetusti. Kun verkkokäyttäjä haluaa käyttää tiettyä ohjelmaa, se haetaan palvelimesta käyttöön, ja hommat hoituvat aivan kuin ohjelma olisi asennettu omalle mikrolle.

Mikroverkossa jokaisella käyttäjällä on käyttäjätunnus, omat yksityiset tiedostot ja kotihakemisto. Tietoja säilytetään verkkopalvelimen levyllä, eikä siis ole väliä, missä ja minkä mikron ääressä fyysisesti istuu; käyttäjä saa omat tiedostonsa aina käyttöön aivan kuin ne olisivat nenän edessä mikron levyllä.

Mikrotietokone päätteenä

Mikrolla voidaan simuloida em. tyhmää päätettä, eli ottaa yhteys keskuskoneeseen ja ajaa sen ohjelmia. Mikrossa käynnistetään pääteohjelma (esim. VaxTerm), joka ottaa yhteyden keskuskoneeseen ja väittää sille olevansa tavallinen pääte. Tällöin keskuskone ei tiedä käyttäjän mikrosta mitään, ja kaikki tietojenkäsittely tapahtuu keskuskoneella. Mikro toimii ainoastaan päätteenä eli välittää merkkejä keskuskoneen ja käyttäjän välillä. Näin käytetään yliopiston koneita kotoa käsin. Myös osa laitoksilla sijaitsevista mikrotietokoneista toimii päätteenä (esim. TKTL:n mikroluokissa).

Sisällysluettelo

Limes Ry Liisankatu 16 D 00170 Helsinki
Kommentit : Limeksen postituslistalle
Limeksen kotisivu