Tietoteollisuuden alan koulutusohjelmien arviointi

Koulutusohjelman kartoitus

Yhteyshenkilö:
FT Greger Lindén

email: Greger.Linden@cs.helsinki.fi

puh. 09-708 44164

Tietojenkäsittelytieteen laitos
PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 09-708 51

fax. 09-708 44441

1. Korkeakoulun organisaatio

 

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos kuuluu matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan ja sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Teollisuuskatu 23. Laitos on Suomen suurin yliopistollinen tietojenkäsittelytieteen koulutusyksikkö (n. 1800 pääaineopiskelijaa, opintosuoritusten kokonaismäärä 18346 opintoviikkoa v. 1998). Laitoksen ainoa koulutusohjelma on tietojenkäsittelytiede ja tässä selvityksessä "laitos" vastaa kaikissa kohdissa "koulutusohjelmaa".

 

2. Koulutusohjelman historia

 

Vuonna 1967 perustettiin Helsingin yliopiston ensimmäinen tietojenkäsittelyopin professuuri ja sen yhteydessä myös Tietojenkäsittelyopin laitos ja Tietojenkäsittelyoppi oppiaineena Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Laitoksen ja oppiaineen nimessä sana "tietojenkäsittelyoppi" muutettiin sanaksi "tietojenkäsittelytiede" vuonna 1994. 1970-luvulla laitokselle perustettiin 3 apulaisprofessuuria ja 1980-luvulla 2 varsinaista professuuria. Nykyään professorin virkoja (entiset apulaisprofessorit mukaanlukien) on 10 ja suuntautumisvaihtoehtoja 5.

 

Professori Martti Tienari sai nimityksen professuuriin 1.1.1969 ja hän toimi laitoksen esimiehenä 1967-1998. Professori Esko Ukkonen toimii tällä hetkellä laitoksen esimiehenä (1998-).

 

Laitoksen tutkimus on aikaisemmin kohdistunut mm. numeeriseen analyysiin (erityisesti pyöristysvirheisiin) ja ohjelmointikieliin ja kääntäjiin. Tällä hetkellä vahvoja alueita ovat algoritmien analyysi ja suunnittelu (merkkijonomenetelmät, laskennallinen biologia, älykkäät järjestelmät, koneoppiminen), ohjelmistojärjestelmät (hajautettu ja liikkuva tietojenkäsittely, ohjelmistotuotanto, samanaikaisuuden mallintaminen, suorituskykyvaatimukset), ja informaatiojärjestelmät (tietämyksen muodostaminen, dokumenttien hallinta, tapahtumakäsittely).

 

Laitoksemme opetustoiminnassa on suhteellisen käytännöllisellä ja teollisuuden tarpeisiin suunnatulla koulutuksella ollut tärkeä osuus. Tämä on tuonut välillisesti myös laitoksellemme maailmanlaatuista mainetta, kun opiskelijamme Linus Torvalds, osin opetuksemme stimuloimana ja laitoksen taloudellisesti tukemana, kehitti 1992-1996 LINUX-käyttöjärjestelmän, joka on saavuttanut laajaa käyttöä ja suuren maineen maailmalla.

 

3. Koulutusohjelman toiminta-ajatus sekä strategiset tavoitteet

 

Laitos on maan suurin monialaiseen yliopistoon kuuluva tietojenkäsittelytieteen opetus- ja tutkimusyksikkö. Opetuksessa laitos tarjoaa tietojenkäsittelytieteen käsitteellistä perustaa korostavan ajanmukaisen ja monipuolisen koulutusohjelman, joka tuottaa asiantuntijoita yritysten kehitys- ja tuotantotehtäviin sekä tutkimukseen. Tutkimuksessa laitos tähtää kansainväliseen kärkeen valituilla erikoisaloilla ja sen lisäksi harjoittaa laajaa tutkimusyhteistyötä alan yritysten ja tietojenkäsittelyä soveltavien tutkimusalojen kanssa.

 

 

4. Koulutusohjelman sisältö

 

Koulutusohjelma on selkeimmin painottunut tietojenkäsittelyn osa-alueeseen. Varsinaiset tietojenkäsittelytieteen opinnot jakautuvat neljään tasoon: (1) approbatur, (2) cum laude approbatur, (3) laudatur ja (4) jatko-opinnot.

 

Tietojenkäsittelytieteen opinnot alkavat approbatur-oppimäärän suorittamisella. Opintoihin sisältyy mm. ohjelmointia, laitetekniikkaa ja atk-suunnittelua. Approbatur-opintojen osia voi käyttää monien oppiaineiden ns. muina opintoina tai ns. yleisopintoina, joiden tavoitteena on 'tietotekninen lukutaito' eli perustiedot tietokoneista, niiden toimintaperiaatteista ja sovellustavoista. Cum laude approbatur -opintojen tavoitteena on atk-ammattitaito. Opetukseen sisältyy myös käsitteellistä ainesta, joka helpottaa alan ammatillisen kirjallisuuden käyttöä ja atk-sovelluksissa esiintyvien tietoteknisten ongelmien itsenäistä ratkaisemista.

 

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman laudaturissa opiskelijat erikoistuvat johonkin tietojenkäsittelytieteen erikoisalaan. Ohjelmassa on lukuvuonna 1998-99 5 suuntautumisvaihtoehtoa: (1) yleinen suuntautumisvaihtoehto, (2) ohjelmistot, (3) informaatiojärjestelmät, (4) sovelluspainotteinen suuntautumisvaihtoehto, sekä (5) opettajan suuntautumisvaihtoehto. Tavoitteena on itsenäinen työskentelykyky valitun erikoistumissuunnan tutkimus- ja kehitystehtävissä. Tämä FM-tason atk-asiantuntijoiden koulutus muodostaa perustan tietojenkäsittelytieteen tutkijoiden ja huippuasiantuntijoiden koulutukselle, joka on tavoitteena jatko-opinnoissa FL- ja FT-tasolla.

 

Laitos osallistuu kahteen tutkijakouluun, Helsingin tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakouluun (HeCSE, yhdessä Teknillisen korkeakoulun kanssa) ja Laskennallisen biologian, bioinformatiikan ja biometrian tutkijakouluun (ComBi, yhdessä Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa). Laitos on ComBin vastuulaitos ja sen johtajana toimii professori Esko Ukkonen.

 

Koulutusohjelma on maan laaja-alaisimpia tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmia. Sen sisällössä on lähinnä pyritty seuraamaan yhdysvaltalaisia esikuvia.

 

5. Koulutusohjelman opetushenkilöstö

 

Kts. taulukkoa 1.

 

Päätoimisten opettajien lisäksi laitoksella työskentelee lukukausittain 30-50 sivutoimista tuntiopettajaa. Heidän työpanoksensa on n. 12 henkilötyövuotta vuodessa.

 

6. Opiskelijat

 

Kts. taulukkoa 2.

 

Uudet opiskelijat hakeutuvat kesähaussa koulutusohjelmaan lähinnä ylioppilastutkinnon ja valintakokeiden kautta. Muista taustatutkinnoista ei pyydetä selvitystä eikä niistä pidetä kirjaa. N.k. erillishaussa voi hakea koulutusohjelmaan myös muun tutkinnon perusteella. Siten taulukossa 2 ilmoitetut tietyn taustatutkinnon suorittaneiden aloittaneiden lukumäärät ovat arvioita. Koulutsohjelmaan tulee jonkin verran opiskelijoita myös Helsingin yliopiston muista koulutusohjelmista (lähinnä matematiikka ja fysiikka) pääaineen vaihtajina. Vuonna 1997 vaihtajia oli 23 ja vuonna 1998 18 kpl.

 

Työllistyminen ja keskeyttäneiden osuus

 

Kaikki valmistuneet työllistyvät tietojenkäsittelyalalle käytännössä sataprosenttisesti. Pääosa opiskelijoista menee jo toisena tai viimeistään kolmantena opiskeluvuotena työhön. Tämä hidastaa opintoja tai jopa keskeyttää ne, mikä näkyy toivottua pienempinä valmistuneiden määrinä. Tätä on vaikea välttää alan ylikuumentuneiden työmarkkinoiden takia. Teollisuuden voimakas imu vaikeuttaa myös jatko-opiskelijoiden ja opettajien rekrytointia. Ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden aikana huomattava osa opiskelijoista keskeyttää. Syynä on lähinnä koulutusohjelman vaihto (meiltä siirrytään mm. Teknillisen korkeakouluun ja lääketieteellisen tiedekuntaan) ja työelämään siirtyminen. Toisen opiskeluvuoden alussa on kirjoilla noin 80% ja kolmannen alussa noin 70% ikäluokasta. Näistä huomattava osa haluaa vain säilyttää opiskeluoikeuden mutta ei etene opinnoissaan. Keskimäärin noin 32% aloittaneista suorittaa tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden opiskeluajan mediaani vuonna 1998 oli 7,3 vuotta.

 

7. Opetuksen kehittäminen

 

Opetusta on kehitetty mm. opettajatutoroinnilla ja tutkijalinjan perustamisella. Lisäksi tutkintovaatimukset uudistetaan 1999.

 

Opettajatutoroinnin tavoitteena on edistää opiskelijoiden ja laitoksen välistä vuorovaikutusta, parantaa opintosuoritusten tasoa ja lujittaa opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun. Opiskelija ilmoittautuu opettajatutorointiryhmään yleensä toisen opiskeluvuoden alussa. Opettajatutorointiin osallistuminen on pääaineopiskelijalle pakollista.

 

Tutorointiryhmässä annetaan opinto-ohjausta ja laaditaan kullekin opiskelijalle henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Ryhmässä pidetään pieniä alustuksia tietojenkäsittelytieteen aihepiiristä ja alustusten pohjalta käydään keskusteluja tavoitteena avoimen keskustelutaidon kohentaminen. Lisäksi perehdytään laitokseen (suuntautumisvaihtoehdot, tutkimusryhmät) ja sen työympäristöön (tietokoneen käyttötaitojen kehittäminen ja ylläpito) sekä voidaan käsitellä atk-alan akateemiseen yleissivistykseen ja työelämään liittyviä asioita. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa pidettäviin seminaari- tai ryhmätyötilaisuuksiin. Lisäksi opiskelija tapaa kahdenkeskisesti tutoriaan.

 

Tutkijalinjan opiskelijat tähtäävät lisensiaatin/tohtorin tutkinnon suorittamiseen välitavoitteenaan filosofian maisterin tutkinnon nopea suorittaminen. Linjan toiminta kohdistuu lähinnä 2.-4. vuosien opiskelijoihin. Laudatur-opintojen loppuvaiheessa linjan opiskelijat siirtyvät tutkimusryhmiin ja HeCSE-tutkijakouluun tai ComBi-tutkijakouluun.

 

Tutkijalinjalla ei ole omia tutkintovaatimuksia, mutta tiettyjä kursseja voidaan suositella linjan opiskelijoille. Yleissuosituksena on matematiikan cum laude approbatur -oppimäärän suorittaminen. Lisäksi linjan opiskelijoille pyritään tarjoamaan tutkimussuuntautunutta opetusta, haasteellisempia harjoitustöitä sekä kesätyöpaikkoja laitoksen tutkimusprojekteissa. Tutkijalinjalla on tällä hetkellä 15 opiskelijaa.

 

Tutkintovaatimukset uudistetaan vuonna 1999 siten että valinnaisuus siirtyy lähinnä vain laudatur-opintoihin uudistetun linjajaon mukaisesti. Laudatur-opetuksen erikoistumislinjat vastaavat laitoksen tutkimuksen painoaloja. Kahden ensimmäisen opiskeluvuoden opiskeluohjelma järjestetään hyvin organisoiduksi kokonaisuudeksi, josta opiskelua estävät pullonkaulat on poistettu. Muun muuassa pyritään selventämään kurssien riippuvuuksia ja poistamaan päällekkäisyyttä.

 

8. Tutkimus- ja kehitystyö sekä työelämäsuhteet

 

Laitos painottaa tutkimustoiminnassaan toisaalta kansainväliseen kärkeen pyrkivää huippututkimusta joillakin erikoisaloilla ja toisaalta laajamittaista tutkimusyhteistyötä ohjelmistoteollisuuden kanssa.

Rahoituslähteenä painottuvat Tekes ja EU; toisaalta Suomen Akatemian rahoituksella on tärkeä merkitys teollisuusvetoisen tutkimuksen vastapainona. Teollisuushankkeisiin osallistuvat monet Suomen tietotekniikan alan yrityksista. Vuonna 1998 laitoksella työskenteli 5 EU-rahoitteista projektia, 10 Tekes/teollisuus-projektia, 5 Suomen Akatemian projektia, 1 Stakes- ja 1 Opetusministeriön projekti (yhteensä 22 projektia). Taulukossa 2 on ilmoitettu ne yritykset (lkm) jotka ovat osallistuneet tutkimus- ja kehityshankkeisiin 1995-98.

 

Teollisuusyhteistyön vahvistamiseksi laitokselle on 1.1.1999 perustettu teollisuusprofessuuri. Viran haltija työskentelee puolet työajastaan Nokia Tutkimuskeskuksessa, joka myös maksaa puolet palkkauksesta. Viranhaltijan tehtäviin kuuluu tutkimus- ja opetus-yhteistyön kehittäminen laitoksen ja tietotekniikkateollisuuden välillä.

 

Opinnäytteitä tehdään yrityksissä yhä enemmän. Vuonna 1998 tehtiin yrityksissä 20 pro gradu –tutkielmaa (42% kaikista pro graduista), mm. Nokialle, Kone Oy:lle, VTT:lle, Ericssonille, Datawellille, Tetecille ja Lingsoftille. Ennen pro gradu -tutkielmaa, opiskelijat osallistuvat pakolliseen ohjelmistotuotantoprojektiin. Tähän projektiin liittyen tehtiin 1998 yrityksissä (tai yrityksille) 11 henkilökohtaista ja 9 ryhmäkohtaista opinnäytettä (n. 50% kaikista ohjelmistotuotantotöistä).

 

9. Yhteistyö kotimaisten korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa

 

Laitos osallistuu kahteen tutkijakouluun: Helsingin tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulu (HeCSE), joka on yhteinen Teknillisen korkeakoulun kanssa, ja Laskennallisen biologian, bioinformatiikan ja biometrian tutkijakoulu (ComBi), johon osallistuu myös Turun ja Tampereen yliopistot. Nämä tarjoavat kohtuulliset resurssit tutkijakoulutukseen ja mahdollisuuden monipuoliseen yhteistyöhön.

 

Uusin hanke on Helsinki Institute of Information Technology (HIIT), Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun välisellä sopimuksella perustettava yhteinen tutkimuslaitos. Sen tavoitteena on tehdä tietojenkäsittelyalan strategista pitkäntähtäyksen tutkimusta yhteistyössä alan teollisuuden ja ulkomaisten partnerien kanssa. Tutkimuslaitos edistää mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöhön TKK:n ja teollisuuden vastaavia aiheita tutkivien ryhmien kanssa, avaa usia pitkäjänteisiä rahoituskanavia ja parantaa alan asemaa kilpailtaessa hyvistä henkilöistä.

 

Laitos osallistuu lisäksi kolmeen yhteisrahoitettuun tukimushankkeeseen Tampereen yliopiston kanssa. Tutkimusyhteistyötä on myös Joensuun, Jyväskylän, Kuopion ja Turun yliopistojen tietojenkäsittelytieteiden laitosten sekä myöskin muiden Helsingin yliopiston laitosten kanssa.

 

Helsingin yliopisto (ja tietojenkäsittelytieteen laitos) osallistuu yhdessä 8 muun pääkaupunkiseudun korkeakoulun kanssa n.k. JOO-sopimukseen (Joustava opiskeluoikeus). Sopimuksen mukaan korkeakoulujen opiskelijat voivat opiskella muissa korkakouluissa sellaisia sivuaineita joita ei omassa korkeakoulussa opeteta.

 

11. Kansainvälinen yhteistyö