Hyvä tietoteollisuuden alan arviointiin osallistunut, Arviointiryhmä on aloittanut raportin kirjoituksen ja kaipaisimme vielä hieman yhteistyötä muutaman oleellisen asian osalta vielä kaikilta osallistuneilta laitoksilta. Olisimme iloisia jos ehtisitte vielä ennen vuodenvaihdetta toimittaa seuraavat tiedot: (jos tulee tiukkaa ja loma on jo melkein päällä, niin ilmoitelkaa jos aikataulu ei sovi) Alla olevat lisäkysymykset ovat periaatteessa yksinkertaisia ja niihin voinee vastata muutamassa minuutissa mielellään saman tien... Teollisuudelta tulleena toiveena on, että raportissa kuvattaisiin osallistuneiden koulutusohjelmien painotuikset ja fokus tarkemmin. Siksi pyytäisinkin teitä vielä lyhyesti kuvaamaan seuraavat asiat: ------------------------------------------------------------------------------ Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Tietoteollisuuden alan koulutusohjelmien arviointi/lisäkysymykset, tammikuu 2000 1. Lyhyt kuvaus koulutusohjelman painotuksista: Opetus ja tutkimus. Opetuksessa laitos tarjoaa tietojenkäsittelytieteen käsitteellistä perustaa korostavan ajanmukaisen ja monipuolisen koulutusohjelman, joka tuottaa asiantuntijoita yritysten kehitys- ja tuotantotehtäviin sekä tutkimukseen. Tutkimuksessa laitos tähtää kansainväliseen kärkeen valituilla erikoisaloilla ja sen lisäksi harjoittaa laajaa tutkimusyhteistyötä alan yritysten ja tietojenkäsittelyä soveltavien tutkimusalojen kanssa. 2. Kuvaus, mitkä ovat laitoksen/osaston keskeiset (pääasialliset) erityisosaamisen alueet? (esim. ohjelmointikielet, tietokoneiden käyttöliittymät, tietokannat jne., mitä spesifimmin kuvattu sen parempi) Tietojenkäsittelytiede: Algoritmit: algoritmitutkimus, merkkijonomenetelmät, vaativuuslaskenta, koneoppiminen, tietokonegrafikka, matemaattinen tietojenkäsittely, laskennallinen biologia, geoinformatiikka, tiedonhaku Älykkäät järjestelmät: Bayes-verkkojen teoria ja soveltaminen, ihmisläheinen laskenta, Bayesilainen mallintaminen ja sen monitieteiset sovellukset, informaatioteoreettinen mallintaminen, stokastiset optimointimenetelmät Ohjelmistotuotanto: oliomenetelmät, ohjelmistoarkkitehtuurit, ohjelmistojen mittaaminen, ohjelmointikielet ja kääntäjät, CASE-työkalut Hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne: Liikkuva tietojenkäsittely, hajautetut ohjelmistojärjestelmät, formaalit menetelmät, laiteläheinen ohjelmointi [Käyttöjärjestelmät (Linux), tosiaikaiset järjestelmät, sulautetut järjestelmät] Informaatiojärjestelmät: Tietämyksen muodostaminen, dokumenttien hallinta ja tekstitietokannat, tietokantarakenteet ja -algoritmit, logiikkatietokannat, transaktionhallinta, työnkulkujärjestelmät, käyttöliittymät, tietokoneavusteinen yhteistyö Opettajalinja: tietokoneen opetuskäyttö, visualisointi 3. Kuvaus erityisosaamisen alueista, joille osasto/laitos on suunnitellut keskittyvänsä erityisesti lähitulevaisuudessa? ks. kohta 2 4. Keskimääräinen valmistumisaika opiskelijoilla, (esim 5,5 vuotta, viimeisin saatavilla oleva tieto)? 1998: Mediaani: 7,30 vuotta (ka: 8,51) 1999: Mediaani: 6,78 vuotta (ka: 7,94) Keskiarvoa vääristävät opiskelijat, jotka palaavat työelämästä suorittamaan tutkinnon loppuun, jolloin opiskeluajaksi saattaa tulla jopa 25 vuotta. 5. ohjelmaan osallistuneiden keskeyttämis -prosentti (viimeisin tilasto)? Ohjelman aloittavista n. 30% on oikeastaan pyrkimässä jollekin muulle koulutusalalle ja suorittaa tyypillisesti vain joitain ensimmäisen vuoden kursseja. Lopuista runsaat puolet siirtyy työelämään kesken opintojen mutta kylläkin koulutusta vastaaviin tehtäviin. Tutkinnon suorittaa valmiiksi n. 30%. Keskeyttämisprosenttia on toisaalta vaikea arvioida täsmällisesti. Monet pysyvät yliopiston kirjoissa, vaikkeivät suoritakaan enää opintoja. Jotkut opiskelijat taas palaavat suorittamaan opintonsa loppuun monen työvuoden jälkeen. Pitkät opiskeluajat yhdessä kasvaneen sisäänoton kanssa tekevät keskeyttämisprosentin laskemisen suhteellisen työlääksi - ei ole mitään yksinkertaisia lukupareja, joita voisi verrata keskenään. 6. Kuinka monta henkeä laitoksen/osaston vakinaisesta opetushenkilöstöstä on tällä hetkellä sapatti-, tutkimus- tai muulla vastaavalla vapaalla laitoksesta? Laitoksella on tällä hetkellä (4.1.2000) 34 opetus/tutkimusvirkaa, joista 26 on täytetty. Näihin virkoihin nimitetyistä 5 on virkavapaalla siten, että he eivät osallistu laitoksen opetukseen, ja 5 virkavapaalla siten, että he osittain osallistuvat laitoksen opetukseen (esim. Akatemian virassa, laitoksen tutkimusprojektissa), kaksi osittain virkavapaalla ja yksi pitkäaikaisella sairaslomalla. Tällä hetkellä ko viroista 30:llä on vähintään virkasuhteeseen nimitetty hoitaja, ja kaikkia näitä voi pitää laitoksen pysyvään henkilökuntaan kuuluvina (esim. taustavakanssin takia). Lisäksi laitoksella on 17 jatkokoulutusvirkaa. 7. Arvio, kuinka paljon (%) jatko-opiskelijat osallistuvat perusopintojen antamiseen ja missä vaiheessa? Jatko-opiskelijamme antavat keskimäärin opetusta n. 2-4 tuntia viikossa/jatko- opiskelijaa. Perusopetuksesta tämä on kuitenkin pieni osa, ehkä 2-3%. 8. Arvio, kuinka suuren osan (%) vanhempien vuosikurssien (insinööri)opiskelijiat hoitavat perusopetuksesta? Laitoksen luennot ja seminaarit hoidetaan vakinaisen henkilökunnan toimesta. Laskuharjoituksista ja harjoitustöistä n. 50% hoidetaan sivutoimisena opetuksena, ja sivutoimisen opetuksen antajat ovat pääasiassa opiskelijoita. Luennoijat ohjaavat näitä harjoitusten pitäjiä varsin yksityiskohtaisesti (esim. luentokursseilla pidetään tyypillisesti viikottaiset kurssipalaverit, joissa harjoitukset käydään läpi).