HELSINGIN YLIOPISTO        TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN LAITOS
16.6.1997. Tämä versio vastaa tiedekunnalle toimitettua korjattua 2. oikovedosta.

Sisältö


Tietojenkäsittelytieteen laitos


PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 Helsingin yliopisto
Puhelinnumero 708 51 (vaihde), ohivalinta 708...
Esimies: prof. Martti Tienari
Kanslia (A307, 3. kerros): avoinna opiskelijoille ma - pe 12 - 14

Opintoneuvonta (B439, 4. kerros): puh. 708 44222. Vastaanottoajat ilmoitetaan lukukausittain ilmoitustauluilla ja opintoneuvonnan automaattisessa puhelinvastaajassa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja yliopiston atk-keskuksen kirjasto sijaitsee talon 2. kerroksessa. Lainausoikeus on ainoastaan lainaajakortin omaavilla henkilöillä. Lainaajakorttia voi anoa sen jälkeen kun approbatur ja vähintään yksi cum laude approbaturin pakollinen kurssi on suoritettu. Tarkemmat ohjeet saa kirjastosta. Kirjasto on avoinna ma - to 8 - 19 ja pe 8 - 15.45. Kesä- ja elokuussa kirjasto on avoinna ma - pe 8 - 15.45, heinäkuussa se on suljettuna.

Yleistä

Tietojenkäsittelytiede on nuori ja elinvoimainen tiede. Ala on saavuttanut nopeasti vahvan aseman kaikkialla maailmassa. Tietojenkäsittelytieteen opinnot antavat erinomaisen pohjan työskentelylle kaikkialla, missä kehitetään tai sovelletaan tietotekniikkaa. Tutkijoille se tarjoaa haastavia, merkittäviä ja mielenkiintoisia ongelmia.

Opiskeluaineena tietojenkäsittelytiede on verrattavissa lähimpiin sukulaisaineisiinsa matematiikkaan ja tilastotieteeseen. Matematiikkaan verrattuna tietojenkäsittelytieteessä korostuu algoritminen ja konstruktiivinen lähestymistapa ratkaistaviin ongelmiin. Merkittävä osa alan tutkimuksesta on luonteeltaan kokeellista tai konstruktiivista. Myös opiskelussa käytännöllisillä laboratoriotöillä on huomattava osuus.

Matematiikka on tärkeä tukiaine tietojenkäsittelytieteelle. Monet tietokonesovellukset perustuvat matemaattisiin malleihin ja myös tietojenkäsittelytieteen tutkimustyössä matemaattisilla menetelmillä on keskeinen sija.

Tietojenkäsittelytiede ei ole pelkästään kokoelma tietokoneen sovelluksia eri ongelmien ratkaisemiseen vaan aineen keskeisin osa on matematiikan tavoin sovelluksista riippumaton ja melko abstrakti. Amerikkalainen vuonna 1989 julkaistu määritelmä tietojenkäsittelytieteelle kuuluu: Tietojenkäsittelytiede tarkastelee niitä algoritmisia prosesseja, joilla informaatiota kuvataan ja muunnetaan: niiden teoriaa, analyysiä, suunnittelua, tehokkuutta, toteuttamista ja soveltamista. Tietojenkäsittelytieteen peruskysymys on: Mitä voidaan automatisoida (tehokkaasti)?

Oppiaineen nimi on ruotsiksi 'datavetenskap', englanniksi 'computer science' ja saksaksi 'Informatik'.

Tietojenkäsittelytiede ja työmarkkinat

Automaattinen tietojenkäsittely ulottaa nykyisin vaikutuksensa useimmille elinkeinoelämän, hallinnon, tutkimuksen ja opetuksen alueille. Työmarkkinoilla tarvitaan siten sekä varsinaisia tietojenkäsittelyalan ammattilaisia että henkilöitä, joilla on ammattiinsa liittyvän koulutuksen lisäksi perustiedot tietojenkäsittelytieteestä. Tietojenkäsittelyalan tehtäviin voi valmistua, paitsi opiskelemalla tietojenkäsittelytiedettä pääaineena, myös opiskelemalla sovellusalaa pääaineena ja tietojenkäsittelytiedettä vahvana sivuaineena. Ensisijaisesti atk-sovelluksista kiinnostuneille suositellaan jälkimmäistä tapaa.

Automaattisen tietojenkäsittelyn asiantuntijat sijoittuvat yleensä erilaisten organisaatioiden atk-tehtäviin, tietojenkäsittelyalan yrityksiin sekä alan opetus- ja tutkimustehtäviin. Tutkijan uralle pyrkivien kannalta tietojenkäsittelytiede on nopeasti kehittyvänä tieteenä varteenotettava vaihtoehto tutkimusalaa valittaessa.

Tietojenkäsittelytieteen opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle alalta mahdollisimman monipuoliset tiedot, joiden pohjalle erikoistuminen ja työelämässä hankittava käytännön työkokemus voidaan perustaa. Laboratoriotöissä ja tutkielmia laatiessaan opiskelija harjaantuu käytännön työskentelyyn. Paljon jää kuitenkin opittavaksi tulevassa toimipaikassa. Kesäharjoittelu atk-alalla on käytännön taitojen kehittämisen kannalta suositeltavaa.

Opintotasot ja -tavoitteet

Varsinaiset tietojenkäsittelytieteen opinnot jakautuvat neljään tasoon: (1) approbatur, (2) cum laude approbatur, (3) laudatur ja (4) jatko-opinnot.

Approbatur-opintojen osia voi käyttää monien oppiaineiden ns. muina opintoina tai ns. yleisopintoina, joiden tavoitteena on 'tietotekninen lukutaito' eli perustiedot tietokoneista, niiden toimintaperiaatteista ja sovellustavoista. Tietotekninen lukutaito on jokaiselle akateemisesti koulutetulle tarpeellinen, koska useimmissa ammateissa joutuu tietokoneiden kanssa tekemisiin. On hyvä ymmärtää tietokoneiden antamat mahdollisuudet ja myös niiden rajoitukset.

Tietojenkäsittelytieteen opinnot alkavat approbatur-oppimäärän suorittamisella. Vähintään tämän laajuiset opinnot ovat tarpeen, jos käyttää paljon atk:ta työssään tai osallistuu atk-sovellusten suunnitteluun. Opintoihin sisältyy mm. ohjelmointia, laitetekniikkaa ja atk-suunnittelua.

Cum laude approbatur -opintojen tavoitteena on atk-ammattitaito. Työnantajat edellyttävät atk-alan työpaikkoihin työntekijöitä palkatessaan vähintään tämän laajuisia tietojenkäsittelytieteen opintoja. Opetukseen sisältyy myös käsitteellistä ainesta, joka helpottaa alan ammatillisen kirjallisuuden käyttöä ja atk-sovelluksissa esiintyvien tietoteknisten ongelmien itsenäistä ratkaisemista.

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman laudaturissa opiskelijat erikoistuvat johonkin tietojenkäsittelytieteen erikoisalaan. Suuntautumisvaihtoehtoja esitellään oppaan luvussa 'Laudatur'. Tavoitteena on itsenäinen työskentelykyky valitun suuntautumisvaihtoehdon tutkimus- ja kehitystehtävissä. Tämä FM-tason atk-asiantuntijoiden koulutus muodostaa perustan tietojenkäsittelytieteen tutkijoiden ja huippuasiantuntijoiden koulutukselle, joka on tavoitteena jatko-opinnoissa FL- ja FT-tasolla.

Opinto-oikeus

Approbaturin opinto-oikeus (25 ov saakka) on kaikilla yliopiston opiskelijoilla. Cum laude approbaturin sivuaineopinto-oikeus (50 ov saakka) on kaikilla approbaturin vähintään arvosanalla 2/3 suorittaneilla yliopiston opiskelijoilla.

Laudaturin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin opinto-oikeus on vain tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoilla. Sivulaudaturin opinto-oikeuden saa ilman eri hakemusta, kun oman koulutusohjelman laudatur (syventävät opinnot) on valmis ja tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä on suoritettu vähintään arvosanalla 2/3.

Jossain muussa matemaattis-fysikaalis-kemiallisten tieteiden koulutusohjelmassa opiskeleva voi siirtyä tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmaan anomalla koulutusohjelman vaihtoa matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta. Lisätietoja koulutusohjelman vaihtamisesta saa tämän oppaan alkuosassa olevasta 'opinto-oikeudet' -luvusta sekä laitoksen ja tiedekunnan opintoneuvojilta.

Opintoneuvonta

Tietoa opintoihin liittyvistä asioista saa parhaiten tutustumalla huolellisesti tähän opinto-oppaaseen. Lisätietoa opinnoista saa laitoksen 4. kerroksen ilmoitustauluilta ja WWW-sivulta http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/. Opintoneuvontaan liittyviä asioita - vastaanottoajat, vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin, ym. - löytyy WWW-sivulta http://www.cs.helsinki.fi/opintoneuvonta/

Tuoreimmat tiedot opetuksesta saa kyseistä lukukautta koskevasta tarkistetusta opetusohjelmasta, joka ilmestyy viimeistään lukukauden alkaessa 4. kerroksen ilmoitustaululle 8 ja laitoksen WWW-palvelimeen http://www.cs.helsinki.fi/. Opintojaksojen sisältö ja loppukoevaatimukset on selitetty kurssikuvauksissa, jotka ovat 4. kerroksen ilmoitustauluilla ja löytyvät myös sivulta http://www.cs.helsinki.fi/kurssit/.

Tietoa laitoksesta, tutkimusryhmistä ja laitoksen tarjoamista palveluista on tarjolla 3. ja 4. kerroksen ilmoitustauluilla, laitoksen WWW-palvelimessa sekä yliopiston Heli-järjestelmässä, joka on käytettävissä esimerkiksi ns. 'Heli-kioskeissa'.

Lisätietoja ja henkilökohtaista opintoneuvontaa annetaan laitoksen huoneessa B439 (puh. 708 44222) erikseen ilmoitettavina aikoina. Opintoneuvontaa laudatur- ja jatko-opintoja koskevissa asioissa antavat laitoksen opettajat vastaanottoaikoinaan. Yksittäistä opintojaksoa koskevia tietoja saa opintojakson opettajalta.

Uudet opiskelijat

Tietojenkäsittelytieteen ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoille järjestetään neuvontatilaisuus tiistaina 2.9.1997 kello 13-16 laitoksen Auditoriossa, Teollisuuskatu 23, ensimmäinen kerros. Uusille opiskelijoille hyödyllistä tietoa saa lisäksi opintoihin orientoivassa jaksossa ja siihen liittyvässä pienryhmäohjauksessa. Pienryhmätoimintaan osallistuminen on tärkeää opintojen käynnistämisessä ja yliopistoyhteisöön tutustumisessa.

Yleisiä opinto-ohjeita

Tietojenkäsittelytieteen opiskelu on kurssimaista ja perustuu luentoihin, harjoituksiin ja laboratoriotöihin. Opetusohjelma ja yksittäisten kurssien sisällöt on suunniteltu siten, että eri opetusmuodot ja vastaavasti oppimismuodot tukisivat toisiaan. Opintojen järjestelyssä jokaisen on huolehdittava siitä, ettei mitään oppimismuotoa laiminlyödä. Luentojen aktiivinen seuraaminen ohjaa löytämään oleellisen kirjallisesta materiaalista. Itsenäisen soveltamisen oppiminen puolestaan edellyttää harjoitustehtävien ja laboratoriotöiden huolellista suorittamista.

Työssäkäynti lukukausien aikana johtaa yleensä opintojen huomattavaan pitkittymiseen, jopa katkeamiseen. Erityisesti on huomattava, että keskittynyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä vaativia opintojaksoja, kuten esimerkiksi pro gradu -tutkielman laatimista, ei voi sovittaa yhteen säännöllisen työssäkäynnin kanssa. Toisaalta kesäharjoittelu on ammattitaidon kehittymisen kannalta suositeltavaa.

Luentokurssien suoritus

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella annettava opetus on ryhmitelty opintotasojen mukaan. Yleensä opinnot suoritetaan tässä tasojärjestyksessä.

Suorituksen osatekijöitä voivat olla harjoitukset sekä väli- ja loppukokeet. Normaalisti luentokurssi suoritetaan välikokeisiin ja harjoituksiin osallistumalla. Luentokurssin harjoitukset ovat pakollisia niille, jotka aikovat suorittaa kurssin välikokeilla. Välikokeiden hyväksytty suoritus ei riitä kurssin suoritukseksi, jos opiskelija ei ole osallistunut riittävästi harjoituksiin. Useiden kurssien vaihtoehtoinen suoritustapa on osallistuminen loppukokeisiin. Kokeissa vaadittava oppiaines määritellään lukukausittain tarkistettavissa kurssikuvauksissa, jotka ovat nähtävissä ilmoitustaululla (4. kerros) ja WWW-sivulla http://www.cs.helsinki.fi/kurssit/. Joihinkin kursseihin sisältyy harjoitustöitä ja pakollisia harjoituksia.

Kurssista annettava arvosana määräytyy kurssikohtaisesti eri osatekijöistä saatujen pistemäärien perusteella. Alimman hyväksytyn arvosanan 1-/3 saavuttamiseksi tarvitaan noin puolet maksimipistemäärästä ja arvosanan 3/3 saavuttamiseksi noin 5/6 maksimipistemäärästä.

Eräiden kurssien suorituksesta voi saada vapautuksen aikaisempien atk-opintojen (mm. datanomin tutkinto) perusteella. Muualla suoritettujen atk-opintojen hyväksymistä osaksi tietojenkäsittelytieteen oppimäärää anotaan laitoksen esimieheltä. Tarkemmat tiedot anomismenettelystä annetaan erillisessä ohjeessa, katso ilmoitustaulu 8, 4. kerros. Tarvittavia hakulomakkeita saa tietojenkäsittelytieteen laitoksen opintoneuvonnasta (huone B439) ja kansliasta (huone A307).

Laboratoriotyöt

Laboratoriotöiden tavoitteena on syventää ja havainnollistaa luennoilla opittuja tietoja toteuttamalla konkreettisia ohjelmointi- ja suunnittelutehtäviä. Approbatur- ja cum laude -laboratorioiden työt edellyttävät vastaavan luentokurssin suoritusta. Työ on aloitettava viimeistään 1,5 vuoden kuluessa kurssin suorituksesta.

Approbatur-laboratoriossa tehdään Johdatus ohjelmointiin -kurssiin liittyvä Ohjelmoinnin harjoitustyö. Harjoitustyö tehdään noin 10 hengen ryhmässä, jossa jokaisella on oma työnsä. Työryhmä kokoontuu 5 - 10 viikon ajan 4 - 8 tuntia viikossa.

Cum laude -laboratoriossa tehdään opintojaksojen Tietorakenteet ja Informaatiojärjestelmät harjoitustyöt. Cum laude -laboratorioiden kukin työ tehdään 10 - 15 viikkoa kestävässä korkeintaan 12 hengen ryhmässä, jossa annetaan ohjausta 3 - 4 tuntia viikossa.

Työryhmä muodostetaan ensimmäisen kokoontumiskerran alussa läsnäolevista opiskelijoista. Etusijalla ovat työryhmään ilmoittautuneet. Jonotuslistalta otetaan ryhmään läsnäolevia opiskelijoita ilmoittautumisjärjestyksessä. Opiskelijan läsnäolo on siis välttämätöntä jo työryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

Työryhmän aikana opiskelijan on oltava läsnä vähintään puolet viikottaisesta kokoontumisajasta ja esiteltävä tällöin työryhmän ohjaajalle työnsä edistymistä. Ohjausaikana keskustellaan työssä esiintyvistä ongelmista ja ratkaisumalleista. Työ on saatava valmiiksi työryhmän työskentelyaikana, muuten työ katsotaan keskeytyneeksi. Uudelleen samaa laboratoriotyötä (uudesta aiheesta) pääsee tekemään vain keskeyttäneiden listan kautta.

Ilmoittautuminen

Luentokursseille, harjoitustöihin ja loppukokeisiin ilmoittaudutaan tietoverkossa toimivalla ilmoittautumisjärjestelmällä, jonka käyttöohjeita on pääteluokassa D423. Ilmoittautuminen lukukauden opetukseen alkaa noin viikkoa ennen lukukauden alkua. Tarkka päivämäärä ilmoitetaan 4. kerroksen ilmoitustaululla 8 ja WWW-sivulla http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/. Tieteellisen kirjoittamisen kurssille ja Ohjelmistotuotantoprojektiin ilmoittaudutaan jo edellisen lukukauden loppupuolella.

Tarjolla oleva opetus ja kurssien ilmoittautumismenettely on syytä tarkistaa 4. kerroksen ilmoitustaululla olevasta opetusohjelmasta. Muutokset opinto-oppaan painamisen jälkeen ovat mahdollisia! Opetusohjelmasta löytyvät harjoitus- ja työryhmien sekä väli- ja loppukokeiden ajat ja salit, loppukokeissa kulloinkin tentittävät kurssit ja kurssien kuulustelijat. Kurssien sisältö kirjallisuusviitteineen ja kuulusteluja koskevat määräykset ilmenevät kurssikuvauksista, katso myös kappaletta Luentokurssien suoritus.

Luentokursseille on ilmoittauduttava viimeistään ensimmäisen luentoviikon aikana ja loppukokeisiin viimeistään edellisen viikon maanantaina. Välikokeet liittyvät luentokursseihin, eikä niihin tarvitse ilmoittautua erikseen.

Myös approbatur- ja cum laude -laboratoriotyöryhmiin ilmoittaudutaan ilmoittautumisjärjestelmää käyttäen. Harjoitustyönsä aikaisemmin keskeyttänyt opiskelija saa ilmoittautua ainoastaan ko. kurssin keskeyttäneiden listalle. Työryhmiin voi ilmoittautua aina ryhmän alkamispäivään saakka, jolloin ilmoittautumisaika päättyy. Ilmoittautuneiden on oltava ehdottomasti läsnä työryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla, muuten he menettävät paikkansa ryhmässä.

Matematiikan sivuaineopinnot

Matematiikan opintojen aloittamisessa on kaksi vaihtoehtoa: approbatur ja Differentiaali- ja integraalilaskenta I. Ensinmainittu on käytännöllisempi ja helppotajuisempi, jälkimmäinen teoreettisempi. Jälkimmäistä vaihtoehtoa suositellaan niille, joilla on vankat pohjatiedot matematiikasta, vähintään eximia pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta.

Algebra I ja Diskreetti matematiikka I ovat vaihtoehtoisia. Molemmat kurssit tarjoavat paljon käsitteistöä ja menetelmiä, jotka ovat jo sellaisinaan käyttökelpoisia tietojenkäsittelytieteen opinnoissa: muun muassa laskennan teoriassa sekä tietokantoihin ja algoritmianalyysiin liittyvillä kursseilla. Algebra I on teoreettisempi, Diskreetti matematiikka I on enemmän menetelmäkurssi. Myös molempien suorittaminen on järkevää. Jälkimmäisen voi suorittaa jo opintojen alkuvaiheessa.

Todennäköisyyslaskentaa tarvitaan, kun tarkastellaan järjestelmien suorituskykyä esimerkiksi tietoliikenteessä ja hajautetuissa järjestelmissä. Todennäköisyyslaskenta on keskeistä perusteoriaa myös oppivissa ja älykkäissä järjestelmissä sekä algoritmien suunnittelussa ja analyysissä. Logiikka I puolestaan tarjoaa formalismin ohjelmointikielten ja muidenkin järjestelmien määrittelyyn sekä on välttämätöntä perustietoa tietokantoja ja tekoälyä tutkittaessa.

Matematiikan sivuaineopinnot on syytä suorittaa kolmen ensimmäisen opintovuoden aikana, ennen laudatur-opintojen aloittamista. Laudatur-kursseilla edellytetään matematiikan pakollisten kurssien hallintaa ja jo Tieteellisen kirjoittamisen kurssilla opiskelija joutuu perehtymään tieteellisiin alkuperäisjulkaisuihin, mikä ilman matematiikan perustietoja jää useimmiten puolinaiseksi. Tietojenkäsittelytieteen laitos suosittelee matematiikan täyden cum laude approbatur -oppimäärän suorittamista.

Opintokirjamerkinnät

Yksittäisestä opintojaksosta ei tarvitse hakea merkintää opintokorttiin tai -kirjaan. Poikkeustapauksissa se saattaa kuitenkin olla tarpeen; esimerkiksi jos suorituksen vieminen rekisteriin on jostakin syystä viivästynyt. Merkinnän antaa luentokursseista ja loppukokeista yleensä kuulustelija, laboratoriotöistä laboratorion esimies. Merkinnän saa asianomaisen opettajan vastaanotolta tai jättämällä opintokirjan ja täytetyn merkintäpyyntölomakkeen 1. kerroksen vahtimestareille, joilta opintokirjan saa takaisin muutaman päivän kuluttua. Merkintäpyyntölomakkeita saa vahtimestareilta.

Oppimäärän (opintokokonaisuuden) merkintä tietojenkäsittelytieteen laitoksella on haettava, koska sen sisältö on osittain opiskelijan itsensä valittavissa. Merkintää varten opiskelija toimittaa merkinnän antajalle opintokortin tai -kirjan, opintosuoritusrekisteriotteen sekä tarkoitukseen laaditulla lomakkeella luettelon oppimäärään sisällytettävistä opintojaksoista. Näistä täytyy opiskelijalla olla joko tieto opintorekisteriotteessa tai suoritusmerkintä opintokortissa tai -kirjassa. Lomakkeita luettelon laatimiseen saa kansliasta (A307) ja salista A412.

Tietojenkäsittelytieteen oppimääriin sisällytettävien opintojaksojen suoritukset saavat olla korkeintaan 7 vuotta vanhoja. Oppimäärät sen sijaan eivät vanhene.

Lukuvuonna 1997-1998 merkinnän approbatur-oppimäärästä antaa apulaisprofessori Matti Mäkelä, cum laude approbatur -merkinnän apulaisprofessori Seppo Sippu. Laudatur-oppimäärän merkintöjä antavat professorit Martti Tienari (ohjelmistot, opettajan sv.), Esko Ukkonen (yleinen sv.) ja Inkeri Verkamo (informaatiojärjestelmät, luonnontieteellisten sovellusten sv.).

FM- tai LuK-tutkintoon oikeuttavien oppimäärien lisäksi tutkintotodistusta varten tarvitaan kokoava opintokirjamerkintä tutkintovaatimusten kohdan 'muut opinnot' suorittamisesta. Tämän saa joko cum laude approbatur- tai laudatur-merkinnän hakemisen yhteydessä. Merkintää varten opiskelija toimittaa merkinnän antajalle luettelon muihin opintoihin kuuluvista opintojaksoista, jotka tarkistetaan rekisteriotteesta, opintokortista tai -kirjasta.

Oppimäärien arvosanan laskenta

Oppimäärien arvosanat lasketaan seuraavasti:

Tutkintovaatimukset

Perustutkinnot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (120 OV)

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on vähintään 120 ov:

  1. Cum laude approbatur -oppimäärä (väh. 55 ov) ja kypsyysnäyte
  2. Sivuaineoppimääriä väh. 45 ov
  3. Muita opintoja väh. 5 ov

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan pätevyyttä.

FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (160 OV)

Filosofian maisterin tutkinnon (yleinen, ohjelmistojen ja informaatiojärjestelmien suuntautumisvaihtoehto) laajuus on vähintään 160 ov:

  1. Laudatur-oppimäärä (väh. 95 ov)
  2. Sivuaineoppimääriä väh. 45 ov
  3. Muita opintoja väh. 5 ov

Filosofian maisterin tutkinnon (luonnontieteellisten sovellusten suuntautumisvaihtoehto) laajuus on vähintään 160 ov:

  1. Laudatur-oppimäärä (väh. 87 ov)
  2. Sivuaineoppimääriä väh. 45 ov
  3. Muita opintoja väh. 5 ov

Filosofian maisterin tutkinnon (opettajan suuntautumisvaihtoehto) laajuus on vähintään 160 ov:

  1. Laudatur-oppimäärä (väh. 75 ov)
  2. Sivuaineoppimääriä väh. 70 ov
  3. Muita opintoja väh. 5 ov

1. Pääaineopinnot

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa on viisi suuntautumisvaihtoehtoa:
  1. yleinen suuntautumisvaihtoehto
  2. ohjelmistojen suuntautumisvaihtoehto
  3. informaatiojärjestelmien suuntautumisvaihtoehto
  4. luonnontieteellisten sovellusten suuntautumisvaihtoehto
  5. opettajan suuntautumisvaihtoehto.

Tietojenkäsittelytieteen approbatur- ja cum laude approbatur -vaatimukset ovat kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa samat. Suuntautumisvaihtoehto valitaan vasta laudaturvaiheessa.


TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN APPROBATUR-OPPIMÄÄRÄ (väh. 15 ov)

Pakolliset kurssit (13 ov)
581258-1 Johdatus ohjelmointiin, 4 ov
58123-3 Tietokoneen toiminta, 3 ov
58125-7 Informaatiojärjestelmät, 4 ov
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov

Valinnaisia kursseja (väh 2 ov)
Tietotekniikan alkeet (2 ov), Unix-perusteet (1 ov), C-ohjelmointi (2 ov), Tekoälykielet (3 ov).

Kahta ensinmainittua kurssia lukuunottamatta valinnaiset kurssit kelpaavat myös cum laude approbaturin valinnaisiksi kursseiksi.


TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN CUM LAUDE APPROBATUR -OPPIMÄÄRÄ
(approbatur + 30 ov + väh. 10 ov = väh. 55 ov)

Pakolliset opinnot (väh. 45 ov)
58101-1 Approbatur (väh. 15 ov)
58031-5 Tietorakenteet, 4 ov
58132-5 Rinnakkaisohjelmistot, 4 ov
58038-4 Tiedonhallinta I, 4 ov
58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
58162-2 Informaatiojärjestelmien harjoitustyö, 2 ov
58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 4 ov
581259-4 Ohjelmistotuotanto, 4 ov
581260-4 Ohjelmistotuotantoprojekti, 6 ov

Valinnaisia kursseja (väh. 10 ov)
Laskennan teoria (4 ov) (pakollinen laudaturin suorittavalle), Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt (4 ov) (pakollinen opettajan suuntautumisvaihtoehdossa), Tietoliikenne (4 ov), Unix- sovellusalusta (3 ov), Hajautettujen ohjelmistojen toteuttaminen (4 ov), Tietokonegrafiikka (4 ov), Käyttöliittymät (4 ov), Tekoäly (4 ov), Ohjelmien semantiikka (3 ov), Ohjelmointitekniikka (C++)(3 ov), Ohjelmointitekniikka (Ada) (2 ov), Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi (3 ov).

Cum laude approbatur -oppimäärään voi sisällyttää myös laudatur- kursseja. Cum laude approbaturin valinnaiset kurssit kelpaavat myös laudaturin valinnaisiksi kursseiksi.


TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN LAUDATUR-OPPIMÄÄRÄ

a) Yleinen suuntautumisvaihtoehto (cl + väh. 40 ov = väh. 95 ov)
58102-8 Cum laude approbatur (väh. 55 ov)
58053-7 Algoritmien suunnittelu ja analyysi, 5 ov
Valinnaisia kursseja väh. 15 ov
Seminaareja väh. 4 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 16 ov


b) Ohjelmistot (cl + väh. 40 ov = väh. 95 ov)
58102-8 Cum laude approbatur (väh. 55 ov)
Joko 58144-8 Ohjelmointikielten kääntäjät, 5 ov
tai 58096-4 Hajautetut käyttöjärjestelmät, 4 ov
Valinnaisia kursseja väh. 15-16 ov
Seminaareja väh. 4 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 16 ov


c) Informaatiojärjestelmät (cl + väh. 40 ov = väh 95 ov)
58102-8 Cum laude approbatur (väh. 55 ov)
58107-3 Tiedonhallinta II, 5 ov
Valinnaisia kursseja, väh. 15 ov
Seminaareja väh. 4 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 16 ov


d) Luonnontieteellisten sovellusten suuntautumisvaihtoehto (cl + väh. 32 ov = väh. 87 ov)
58102-8 Cum laude approbatur (väh. 55 ov)
Joko 581261-7 Laskennallinen biologia, 3 ov
tai 581262-0 Paikkatietojärjestelmät, 3 ov
Valinnaisia kursseja, väh. 9 ov
Seminaareja väh. 4 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 16 ov


e) Opettajan suuntautumisvaihtoehto (cl + väh. 20 ov = väh 75 ov)
58102-8 Cum laude approbatur (väh. 55 ov)
Valinnaisia kursseja, väh. 8 ov
Seminaareja väh. 2 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 10 ov

2. Sivuaineopinnot (väh. 45 ov)

a) Muissa kuin opettajan suuntautumisvaihtoehdossa:

Matematiikan approbatur-oppimäärä (väh. 26 ov)
Approbatur, 15 ov
(tai Differentiaali- ja integraalilaskenta I, 11 ov),
Diskreetti matematiikka I, 5 ov (tai Algebra I, 5 ov)
Todennäköisyyslaskenta I, 5 ov,
Logiikka I, 5 ov

Toisen sivuaineen oppimäärä (väh. 15 ov) on vapaasti valittavissa.

Sivuaineoppimäärien yhteenlasketun opintoviikkomäärän on oltava vähintään 45.

b) Opettajan suuntautumisvaihtoehdossa:

Toisen opetettavan aineen cum laude approbatur -oppimäärä (35 ov). Toisen opetettavan aineen voi valita vapaasti. Tavallisin valinta on matematiikka.

Opettajan pedagogiset opinnot (35 ov). Tästä opintokokonaisuudesta vastaa kasvatustieteellinen tiedekunta.

3. Muut opinnot (väh. 5 ov)

Pakolliset opinnot (5-6 ov)
Orientoivat opinnot, 1 ov
Toinen kotimainen kieli, 2 ov
Vieras kieli, 1-2 ov
Osallistuminen opettajatutorointitoimintaan neljän lukukauden ajan, 1 ov

Vapaasti valittavia opintoja

Tietojenkäsittelytieteen ylimääräisiä kursseja ei sisällytetä vapaasti valittaviin opintoihin vaan ne liitetään tietojenkäsittelytieteen oppimääriin ylimääräisinä suorituksina.

Jatkotutkinnot

Jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin tutkinto ja filosofian tohtorin tutkinto. Lisensiaatintutkimusta voi jatkaa ja parantaa filosofian tohtorin tutkinnossa vaadittavaksi väitöskirjaksi.

FILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO

1a. filosofian maisterin tutkinto tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa ja 40 opintoviikon laajuiset pää- ja sivuaineen opinnot

tai

1b. filosofian maisterin tutkinto fysikaalisten tieteiden tai matematiikan koulutusohjelmassa ja tietojenkäsittelytieteen sivulaudatur-oppimäärä sekä vähintään 20 opintoviikon laajuinen tietojenkäsittelytieteen lisensiaattioppimäärä.

2. lisensiaatintutkimus.

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO

  1. Filosofian lisensiaatin tutkinnon kohta 1a. tai 1b.
  2. Tietojenkäsittelytieteen alalta laadittu ja julkaistu väitöskirja, jonka matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksynyt.

Sivuaineopinnot tietojenkäsittelytieteen jatkotutkinnoissa

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon kohteeksi valitun erikoisalan opintoja tukevat sivuaineopinnot ovat pääsääntöisesti matematiikan, tilastotieteen tai fysiikan ylempiä aineopintoja tai syventäviä opintoja. Sivuaineopinnot suoritetaan yleensä yhdessä aineessa ja niistä sovitaan jatko-opintosuunnitelmaa laadittaessa.

Tietojenkäsittelytieteen oppimäärät muiden koulutusohjelmien opiskelijoille

TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN APPROBATUR-OPPIMÄÄRÄ (15-34 OV)

Pakolliset kurssit (9 ov)

581258-1 Johdatus ohjelmointiin, 4 ov
58123-3 Tietokoneen toiminta, 3 ov
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov

Valinnaisia kursseja
Tietotekniikan alkeet (2 ov), Informaatiojärjestelmät (4 ov), Unix-perusteet (1 ov), C-ohjelmointi (2 ov), Tekoälykielet (3 ov).

Valinnaisiin kursseihin voi sisällyttää myös cum laude approbatur -tasoisia opintoja.

Tietotekniikan alkeet on syytä suorittaa ennen muita approbatur- opintoja, ellei aihepiiri ole ennalta tuttu!

TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN CUM LAUDE APPROBATUR -OPPIMÄÄRÄ (35-69 OV)

Pakolliset kurssit

58101-1 Approbatur-pääaineoppimäärä (väh. 15 ov)
58031-5 Tietorakenteet, 4 ov
58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
58162-2 Informaatiojärjestelmien harjoitustyö, 2 ov

Valinnaisia opintoja (väh. 12 ov)

Ainakin yksi seuraavista kursseista: Rinnakkaisohjelmistot, Tiedonhallinta I, Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi.

Muita valinnaisia kursseja: Laskennan teoria, Tietoliikenne, Unix-sovellusalusta, Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt, Tietokonegrafiikka, Käyttöliittymät, Tekoäly, Ohjelmointitekniikka (C++), Ohjelmointitekniikka (Ada).

Cum laude approbatur -oppimäärän sivuainesuorittajan on tehtävä pääainevaatimusten mukainen approbatur-oppimäärä vähintään arvosanalla 2/3.

TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN SIVULAUDATUR-OPPIMÄÄRÄ (väh. 70 ov)

58102-8 Cum laude approbatur -pääaineoppimäärä (väh. 50 ov)
Laudatur-tason kursseja (väh. 8 ov)
Seminaareja (väh. 2 ov)
Sivulaudaturtutkielma (10 ov)

Laudatur-oppimäärän sivuainesuorittajan on tehtävä pääainevaatimusten mukainen cum laude approbatur -oppimäärä vähintään arvosanalla 2/3. Tieteellisen kirjoittamisen kurssia ei kuitenkaan tarvitse suorittaa.

Opintojen suunnittelu

Pää- ja sivuaineopinnot

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa on viisi suuntautumisvaihtoehtoa. Koulutusohjelman pääaine on tietojenkäsittelytiede. Muissa kuin opettajan suuntautumisvaihtoehdossa matematiikka on pakollinen sivuaine. Tietojenkäsittelytieteessä vaaditaan vähintään 95 opintoviikon ja matematiikassa vähintään 26 opintoviikon suoritukset. Laitos suosittelee kuitenkin matematiikan cum laude approbatur -oppimäärän suorittamista. Toisessa sivuaineessa vaaditaan vähintään 15 ov:n kokonaisuus. Sen voi suorittaa esimerkiksi seuraavissa aineissa; muitakin toki voi valita.

Tarkempia tietoja saa matemaattis-luonnontieteellisen, humanistisen, kasvatustieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan opinto-oppaista sekä edellä mainittujen laitosten opetusohjelmista. Muissa korkeakouluissa yhteistoimintasopimuksen (JOO) nojalla suoritettavista opintojaksoista saa tietoa JOO-yhteistyössä mukana olevien korkeakoulujen opinto-oppaista.

Opettajan suuntautumisvaihtoehtoon on erillinen valinta, johon voi osallistua suoritettuaan tietyt opinnot (tietojenkäsittelytieteen approbatur, kurssi Tietorakenteet, kts. myös oppaan kohta Aineenopettajan koulutus, s. 000).

Opettajan suuntautumisvaihtoehdossa tietojenkäsittelytieteessä vaaditaan vähintään 75 opintoviikon opinnot. Sivuaineina ovat toinen opetettava aine ja opettajan pedagogiset opinnot, joista molemmista 35 opintoviikkoa. Toisen opetettavan aineen voi valita vapaasti. Tavallisin valinta on matematiikka.

Muut opinnot

Muihin opintoihin kuuluvat orientoivat opinnot, osallistuminen opettajatutorointiin, kieliopinnot ja muiden laitosten antamat yleisopinnoiksi soveltuvat kurssit ja oppimäärät.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta järjestää opintoihin orientoivan jakson (katso luku 'Tiedekunnan kaikille opiskelijoille tarkoitetut yleisopinnot').

Laitoksen järjestämään opettajatutorointiin ilmoittaudutaan toisen opiskeluvuoden alussa - samalla kun aloitetaan Tietorakenteiden kurssi. Tutoroinnin tarkoituksena on laitoksen ja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen parantaminen. Opiskelija kuuluu samaan tutorointiryhmään noin kahden vuoden ajan. Ryhmässä annetaan opinto-ohjausta ja käsitellään opiskeluun, atk-alaan ja työelämään liittyviä kysymyksiä.

Yliopiston Kielikeskuksen järjestämät kielten opintojaksot ovat (1) vieraan kielen tekstin ymmärtäminen, (2) vieraan kielen suullinen taito ja (3) toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito. Kukin opintojakso koostuu kielikurssista ja kokeesta. Kurssin alussa järjestetään tasokoe, jossa hyvin menestynyt opiskelija vapautetaan kurssista. Tästä syystä opiskelijoita kehoitetaan osallistumaan tasokokeisiin heti ensimmäisenä vuonna.

Atk-alan kannalta hyödyllisiä vapaasti valittavia opintojaksoja löytyy esimerkiksi talous- ja hallintotieteiden, kasvatus- ja käyttäytymistieteiden, fysikaalisten tieteiden sekä muiden luonnontieteiden aloilta (katso esim. edellä vaihtoehtoisen sivuaineen kohdalla mainitut aineet). Opiskelijan kannattaa valita nämä opintojaksot niin, että ne tukevat pää- ja sivuaineiden opiskelua ja muodostavat mielekkään kokonaisuuden.

Opintojen ajoitus

Seuraavassa esitetään ehdotus filosofian maisterin tutkintoon tähtäävästä opintosuunnitelmasta tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman mukaisesti. Suunnitelmassa keskimääräinen työmäärä lukukausittain on noin 16 opintoviikkoa. Opintoja voi nopeuttaa käyttämällä hyväksi kesäopetusta. Kesällä voi suorittaa esimerkiksi approbatur-kursseja, laboratoriotöitä ja sivuaineopintoja. Myös loppu- ja uusintakuulusteluita on tarjolla.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa nopeuttamalla aikataulua säännöllisellä kesäopiskelulla.

Kieliopinnot suositellaan suoritettavaksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Omia ajoitusvaihtoehtoja laadittaessa täytyy ottaa huomioon, että tietojenkäsittelytieteen harjoitustöihin saa osallistua vasta kun vastaava kurssi on suoritettu. Tieteellisen kirjoittamisen ja Ohjelmistotuotannon kurssille saavat osallistua vain approbatur-oppimäärän ja cum laude approbaturin pakolliset luentokurssit (Tietorakenteet, Rinnakkaisohjelmistot, Tiedonhallinta I) ja harjoitustyöt (Tietorakenteiden ja Informaatiojärjestelmien harjoitustyö) suorittaneet opiskelijat. Pro gradu -tutkielman aloittaminen edellyttää merkintää cum laude approbatur -oppimäärästä.

Seminaareihin osallistumiselle on yleensä vaadittu Tieteellisen kirjoittamisen kurssin ja ainakin yhden laudatur-tason kurssin suoritus.


1. syyslukukausi, 16-18 ov

Opintoihin orientoiva jakso, 1 ov
vieras kieli, 1 ov
Tietotekniikan alkeet, 2 ov
Johdatus ohjelmointiin, 4 ov
Tietokoneen toiminta, 3 ov
matematiikan approbatur I, 7 ov (tai Differentiaali- ja integraalilaskenta I.1, 5 ov)

1. kevätlukukausi, 17-19 ov

Informaatiojärjestelmät, 4 ov
Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov
matematiikan approbatur II, 8 ov (tai Differentiaali- ja integraalilaskenta I.2, 6 ov)
Diskreetti matematiikka, 5 ov (jos ohjelma osoittautuu liian raskaaksi, Diskreetin matematiikan voi suorittaa myöhemmin)

2. syyslukukausi, 16-17 ov

Tietorakenteet, 4 ov
Informaatiojärjestelmien harjoitustyö, 2 ov
tietojenkäsittelytieteen valinnainen kurssi, 3-4 ov
toisen sivuaineen opintoja tai Algebra I, 5 ov
toinen kotimainen kieli, 2 ov
opettajatutorointi alkaa

2. kevätlukukausi, 15 ov

Rinnakkaisohjelmistot, 4 ov
Laskennan teoria, 4 ov
Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
Todennäköisyyslaskenta I tai toisen sivuaineen opintoja, 5 ov
opettajatutorointi

3. syyslukukausi, 18 ov

Tiedonhallinta I, 4 ov
Ohjelmistotuotanto, 4 ov
sivuaineiden opintoja, 10 ov
opettajatutorointi

3. kevätlukukausi, 17 ov

Ohjelmistotuotantoprojekti, 6 ov
suuntautumisvaihtoehdon pakollinen laudatur-kurssi, 5 ov
Logiikka I, 5 ov
opettajatutorointi päättyy, 1 ov

4. syyslukukausi, 15-18 ov

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 4 ov
tietojenkäsittelytieteen valinnainen kurssi, 5 ov
tietojenkäsittelytieteen opintoja, 4-7 ov
seminaari, 2 ov

4. kevätlukukausi, 15-16 ov

tietojenkäsittelytieteen opintoja, 8-9 ov
sivuaineen opintoja, 5 ov
vapaasti valittavia opintoja, 2 ov

5. syyslukukausi, 16 ov

Pro gradu -tutkielma (tutkielmasuunnitelma), 6 ov
tietojenkäsittelytieteen laudatur-kursseja, 8 ov
seminaari, 2 ov

5. kevätlukukausi, 14 ov

Pro gradu -tutkielma, 10 ov
seminaari, 2 ov
vapaasti valittavia opintoja, 2 ov

Tietotekniikan opettajaksi aikovat opiskelevat tietojenkäsittelytiedettä pääosin em. mallin mukaisesti sekä sivuaineopintoja. Opettajan pedagogiset opinnot voi aloittaa suuntautumisvaihtoehtoon hyväksymisen jälkeen. Praktikumeihin on kuitenkin erillinen ilmoittautuminen, kts. s. 000.

Opetus

Opetus järjestetään tietojenkäsittelytieteen laitoksella (Teollisuuskatu 23). Opinto-oppaan opetustiedot ovat alustavia. Niiden paikkansapitävyys kannattaa varmistaa lukukausien alussa ilmestyvästä opetusohjelmasta 4. kerroksen ilmoitustaululta 8.

Salilyhenteet:
Auditorio sijaitsee 1. kerroksessa,
A516 on 5. kerroksen ja A414 on 4. kerroksen luentosali,
A318, A319, A320, B450, B453 ja B649 ovat 3., 4. ja 6. kerroksessa olevia saleja.

Approbatur

Tietojenkäsittelytieteen approbatur-oppimäärän tarkoituksena on antaa yleiskuva automaattisesta tietojenkäsittelystä. Luentokurssit voidaan suorittaa joko harjoituksilla ja välikokeilla tai pelkällä loppukokeella.

Tietotekniikan alkeet -kurssilla tutustutaan tietokoneen käyttöön ja tietojenkäsittelyn perusteisiin. Kurssi luennoidaan myös ruotsiksi. Vaikka kurssi on valinnainen, sen suorittamista suositellaan jokaiselle, joka ei ole vastaavaa kurssia aiemmin suorittanut, koska sen sisältämät tiedot edellytetään tunnetuiksi muilla approbaturin kursseilla. Kurssi soveltuu muiden oppiaineiden pakolliseksi 2 opintoviikon atk-peruskurssiksi.

Opintojakso Tietokoneen toiminta edellyttää ohjelmointitaitoa. Sitä katsotaan olevan riittävästi sellaisella, joka samaan aikaan osallistuu Johdatus ohjelmointiin -kurssille.

Approbatur-laboratoriossa tehdään kurssiin Johdatus ohjelmointiin liittyvä laboratoriotyö, jonka tekeminen edellyttää luentokurssin suoritusta.

Tietojenkäsittelytiedettä pääaineena opiskeleva suorittaa tutkintovaatimuksiinsa kuuluvat approbatur-tason kurssit sopivimmin siten, että hän suorittaa ensimmäisellä syyslukukaudella opintojaksot Tietotekniikan alkeet, Johdatus ohjelmointiin ja Tietokoneen toiminta. Seuraavana keväänä hän voi suorittaa Informaatiojärjestelmät -kurssin ja Ohjelmoinnin harjoitustyön.

Approbatur-arvosanaa voi tukevoittaa valinnaisilla kursseilla. Erityisesti sivuaineopiskelijalle ne tarjoavat mahdollisuuden ammatillistenkin atk-valmiuksien hankkimiseen. Useimmat approbaturin valinnaiset kurssit kelpaavat myös cum laude approbatur -oppimäärään.

Annettava opetus

SYYSLUKUKAUSI

580212-2 Tietotekniikan alkeet (pääaineopiskelijoille) (2 ov)
Luennot: Leht. Sari A. Laakso 15.9.-15.10. ma 10-12, ke 9-12 Auditorio.
Kurssilla käsitellään mm. tietokoneen toimintaperiaatteita, tietokonelaitteistoa, algoritmeja, ohjelmistoja ja tiedonhallintaa. Kurssiin kuuluu luentojen lisäksi 4 viikkotuntia harjoituksia, joista puolet tietokoneella.

580211-9 Tietotekniikan alkeet (sivuaineopiskelijoille) (2 ov)
Luennot: Leht. Liisa Marttinen 12.9. - 14.11. pe 10-12 Auditorio.
Kurssilla käsitellään mm. tietokoneen toimintaperiaatteita, tietokonelaitteistoa, algoritmeja, ohjelmistoja ja tiedonhallintaa. Kurssiin kuuluu luentojen lisäksi 2 viikkotuntia harjoituksia, joista puolet tietokoneella.

580213-5 Introduktion till datateknik (2 sv)
Föreläsningar: Överass. Greger Lindén 16.9.-18.11. ti 10-12 B453.
På kursen behandlas bl.a. datorers funktionsprinciper, datorutrustning, algoritmer, programvara och datahantering. Kursen består av 20 timmar föreläsningar och 20 timmar övningar, varav hälften är datorövningar. All undervisning hålls under tiderna som meddelats ovan. Även finskspråkiga studerande kan delta i kursen.

581258-1 Johdatus ohjelmointiin (4 ov)
Luennot: Leht. Arto Wikla 15.9.-10.12. ma 12-14, ke 12-14 Auditorio. (Kurssille on varattu myös ma 16-18, ke 16-18 Auditorio siltä varalta, että kaikki halukkaat eivät mahdu saliin varsinaisina aikoina.)
Kurssilla perehdytään algoritmien laatimiseen ja ohjelmointiin. Ohjelmointikielenä on Java.

58123-3 Tietokoneen toiminta (3 ov)
Luennot: Leht. Timo Karvi 20.10.-8.12. ma 10-12, ke 9-12 Auditorio.
Kurssilla tutustutaan tietokoneen ja sen käyttöjärjestelmän toiminnan perusteisiin.

58125-7 Informaatiojärjestelmät (4 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 11.9.-9.12. ti 10-12, to 10-12 Auditorio.
Kurssilla tutustutaan tietojärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa käytettäviin periaatteisiin, menetelmiin ja kuvaustekniikoihin.

58128-8 Unix-perusteet (1 ov)
Luennot: Leht. Juha Taina 15.9.-13.10. ma 14-16, ke 14-16 Auditorio.
Kurssilla tutustutaan Unix-työympäristöön ja -palveluohjelmiin. Kurssi suoritetaan aktiivisella osallistumisella luentoihin ja käyttöharjoituksiin.

58127-1 C-ohjelmointi (2 ov)
Luennot: Leht. Juha Taina 20.10.-26.11. ma 14-16, ke 14-16 Auditorio.
Kurssin tavoitteena on hankkia perustiedot ohjelmoinnista C-kielellä ja se pohjautuu aiemmin hankittuun ohjelmointitaitoon (Johdatus ohjelmointiin ja Ohjelmoinnin harjoitustyö). Kurssiin kuuluu harjoitustyö.

581241-3 Tekoälykielet (3 ov)
Luennot: Dos. Gösta Grahne 16.9.-14.11. ti 16-18, pe 12-14 Auditorio.
Kurssilla perehdytään mm. tekoälysovelluksien symboliseen käsittelyyn soveltuviin kieliin LISP ja PROLOG. Nämä kielet ovat esimerkkejä ns. deklaratiivisista ohjelmointikielistä, joissa käytettävät rakenteet on pyritty valitsemaan läheltä inhimillistä ajattelua. Kurssi soveltuu myös muille kuin tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoille. Kurssiin liittyy ohjattua harjoittelua mikrotietokoneella.

Approbatur-laboratorio on avoinna 1.9. - 5.12.

KEVÄTLUKUKAUSI

580211-9 Tietotekniikan alkeet (2 ov)
Luennot: Leht. Kai Korpimies 20.1.-20.2. ti 10-12, pe 10-12 Auditorio.

580214-8 Introduction to computing (2 cu)
Lectures: Tuntiop. Allan Halme 20.1.-24.3. tue 10-12 B450.
The course covers such topics as principles of computing, computer architecture, algorithms, software and data management. In addition to lectures the course involves 4 hours per week of small group sessions. Half of these sessions will include hands-on experience with computers.

581258-1 Johdatus ohjelmointiin (4 ov)
Luennot: Leht. Arto Wikla 19.1.-22.4. ma 14-16, ke 14-16 Auditorio.

58125-7 Informaatiojärjestelmät (4 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 20.1.-23.4. ti, to 14-16 Auditorio.

58123-3 Tietokoneen toiminta (3 ov)
Luennot: Leht. Timo Karvi 24.2.-5.5. ti, pe 10-12 Auditorio.

58128-8 Unix-perusteet (1 ov)
Luennot: Ass. Juha Taina 19.1.-16.2. ma, to 10-12 Auditorio.

58127-1 C-ohjelmointi (2 ov)
Luennot: Leht. Kerttu Pollari-Malmi 23.2.-2.4. ma, to 10-12 Auditorio.

Approbatur-laboratorio on avoinna 5.1. - 8.5.

KESÄOPETUS 1998

Approbatur-laboratorio on avoinna 1.6. - 26.6. ja 3.8. - 28.8.

Yhteistyössä Avoimen yliopiston (Helsingin toimisto) (tai vaihtoehtoisesti Helsingin seudun kesäyliopiston) ja Päijät-Hämeen kesäyliopiston (Lahti) kanssa järjestetään approbaturin opintojaksoja. Tarkemmat tiedot järjestettävästä opetuksesta saa oppilaitoksien opetusohjelmista, jotka ilmestyvät keväällä 1998.

Cum laude approbatur

Cum laude approbatur -oppimäärä antaa opiskelijalle valmiuksia työskennellä atk-ammateissa sekä pohjatiedot laudatur-opintoihin.

Parhaiten cum laude approbatur -oppimäärän luentokurssit voidaan suorittaa siten, että toisen vuoden syksyllä osallistutaan Tietorakenteet-kurssille. Muut tämän tason kurssit ja laboratoriotyöt voidaan suorittaa toisena ja kolmantena opiskeluvuonna.

Opintojaksojen valinnassa on syytä ottaa huomioon laudatur-opintojen esittelyn kohdalla annetut suuntautumisvaihtoehtojen suositukset. Cum laude approbaturiin voi sisällyttää myös laudatur-tason kursseja. Laboratoriotöitä voidaan tehdä myös kesäisin.

Ohjelmistotuotanto ja Ohjelmistotuotantoprojekti

Tavoitteena on perehdyttää opiskelijat ohjelmistotuotannon menetelmiin, välineisiin ja dokumentointitapoihin sekä ryhmätyömuotoiseen projektityöskentelyyn. Toisena tavoitteena on tutustuttaa opiskelijoita atk-alan kokeelliseen ja konstruktiiviseen tutkimus- ja kehittämistyöhön. Ohjelmistotuotanto-kurssilla käydään luento-opetuksena läpi alan yleistä käsitteellistä, teoreettista ja käytännöllistä aineistoa. Näitä perusvalmiuksia sovelletaan 4-6 hengen ryhmissä suoritettavassa Ohjelmistotuotantoprojektissa. Sekä Ohjelmistotuotanto että Ohjelmistotuotantoprojekti järjestetään joka lukukausi.

Opiskelija on oikeutettu aloittamaan Ohjelmistotuotantoprojektin suoritettuaan tietojenkäsittelytieteen approbatur-oppimäärän, Ohjelmistotuotanto-kurssin sekä muut cum laude approbatur -oppimäärän pakolliset luentokurssit ja harjoitustyöt (Tietorakenteet, Rinnakkaisohjelmistot, Tiedonhallinta I, Tietorakenteiden harjoitustyö, Informaatiojärjestelmien harjoitustyö). Ohjelmistotuotantoprojektiin on osallistuttava Ohjelmistotuotanto-kurssin suorittamista seuraavan tai sitä seuraavan lukukauden aikana. Projektityö on saatava valmiiksi sille varatun lukukauden aikana.

Ohjelmistotuotantoprojekti vaatii keskittynyttä työskentelyä, joten sen suorittamiseen on varattava viikoittain ainakin 20 tuntia. Voidakseen aloittaa Ohjelmistotuotantoprojektin opiskelijan on ilmoittauduttava syksyä varten toukokuun loppuun mennessä ja kevättä varten marraskuun loppuun mennessä. Ilmoittautumista varten on kulloinkin tarjolla valmisteltuja projektiaiheita, jotka useimmiten liittyvät johonkin laitoksen tutkimushankkeeseen. Projektiryhmät muodostetaan ilmoittautumisajan umpeuduttua, ja ne aloittavat työnsä heti seuraavan lukukauden alussa.

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi

Kurssilla perehdytään tietojen hakemiseen ja lähdemateriaalin käyttöön sekä harjoitellaan tieteellisen esityksen vaatimaa kirjallista ja suullista esitystaitoa. Kurssi on tarkoitettu tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoille. Sen voi suorittaa sen jälkeen, kun tietojenkäsittelytieteen approbatur-oppimäärän merkintä on haettu ja pakolliset cum laude approbaturin luentokurssit ja harjoitustyöt on suoritettu (Tietorakenteet, Rinnakkaisohjelmistot, Tiedonhallinta I, Tietorakenteiden harjoitustyö, Informaatiojärjestelmien harjoitustyö).

Kurssiin sisältyy kirjaston käyttöä, tiedon hakua ja tutkielman laadintaa käsittelevä luentosarja sekä viikoittain ohjattuja kirjoitusharjoituksia. Kevätlukukaudella järjestetään myös ruotsinkielinen harjoitusryhmä. Luento-opetuksen seuraaminen on pakollista. Harjoitusten aihepiirit liittyvät suuntautumisvaihtoehtoihin ja niiden tutkimusaloihin, joiden edustajat toimivat töiden ohjaajina ja valvojina. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija voi esittää toivomuksia harjoitustensa aihepiiristä.

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi järjestetään lukukausittain ja sille on ilmoittauduttava edellisellä lukukaudella (syksyä varten huhtikuun loppuun mennessä, kevättä varten marraskuun loppuun mennessä).

Opettajatutorointi

Tavoitteena on edistää opiskelijoiden ja laitoksen välistä vuorovaikutusta, parantaa opintosuoritusten tasoa ja lujittaa opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun. Opettajatutorointiin osallistuminen on pääaineopiskelijalle pakollista. Opiskelija ilmoittautuu opettajatutorointiryhmään samassa vaiheessa kuin Tietorakenteet-kurssille, yleensä toisen opiskeluvuoden alussa. Syksyllä 1997 aloittavat ryhmät on lähinnä tarkoitettu 1996 aloittaneille opiskelijoille.

Tutorointiryhmässä annetaan opinto-ohjausta ja laaditaan kullekin opiskelijalle henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Ryhmässä pidetään pieniä alustuksia tietojenkäsittelytieteen aihepiiristä ja alustusten pohjalta käydään keskusteluja tavoitteena avoimen keskustelutaidon kohentaminen. Lisäksi perehdytään laitokseen (suuntautumisvaihtoehdot, tutkimusryhmät) ja sen työympäristöön (tietokoneen käyttötaitojen kehittäminen ja ylläpito) sekä voidaan käsitellä atk-alan akateemiseen yleissivistykseen ja työelämään liittyviä asioita. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa pidettäviin seminaari- tai ryhmätyötilaisuuksiin. Lisäksi opiskelija tapaa kahdenkeskisesti tutoriaan.

Annettava opetus

SYYSLUKUKAUSI

58031-8 Tietorakenteet (4 ov)
Luennot: Leht. Kerttu Pollari-Malmi 11.9.-9.12. ti, to 12-14 Auditorio.
Kurssilla opitaan perustietorakenteita, pinoja, jonoja, puita ja verkkoja sekä niiden käsittelyalgoritmeja.

58074-2 Tietokonegrafiikka (4 ov)
Luennot: Apul.prof. Matti Mäkelä 11.9.-9.12. ti 10-12, to 12-14 A516.
Kurssi antaa yleiskuvan kuvien tuottamisesta tietokoneen avulla. Tavanomaiset harjoitukset korvataan harjoitustyöllä.

581265-9 Digitaalinen signaalinkäsittely (3 ov)
Luennot: Yliass. Olli Yli-Harja 17.9.-3.12. ke 10-12 A516.
Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä sekä kunkin opiskelijan oman alan (erityisesti biotieteet) sovellusten ymmärtäminen.

58038-4 Tiedonhallinta I (4 ov)
Luennot: Apul.prof. Seppo Sippu 11.9.-9.12. ti, to 14-16 Auditorio.
Kurssilla tutustutaan tiedonhallinnan ja erityisesti tietokantojen peruskäsitteisiin: tietomalleihin, kyselykieliin, tietokantojen suunnitteluun sekä tietokantajärjestelmien rakenteeseen.

581264-6 Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi (3 ov)
Luennot: Prof. Inkeri Verkamo 12.9.-5.12. pe 9-12 B450.
Tietokantojen käyttö tutkimusaineistojen hallinnassa; data-analyysin laskennallisten menetelmien perusteet.

58094-0 Ohjelmien semantiikka (3 ov)
Luennot: Yliass. Roope Kaivola 16.9.-2.12. ti 12-14 A319.
Kurssilla tutustutaan lause- ja predikaattilogiikan soveltamiseen ohjelmien konstruointiin ja oikeellisuuden varmistamiseen ja tarkastellaan asteittain vaikeutuvia ohjelmointiesimerkkejä Kaldewaijn oppikirjan pohjalta.

581251-0 Ohjelmointitekniikka (C++) (3 ov)
Luennot: Leht. Juha Vihavainen 17.9.-13.11. ke 18-20, to 16-18 Auditorio.
Tietoabstraktioiden käyttö ja toteutus, olio-ohjelmointitekniikkaa sekä C++ -kielen erityisominaisuuksia. Esitietoina vaaditaan Tietorakenteet ja C-ohjelmointi.

581263-3 Ohjelmointitekniikka (Ada) (2 ov)
Luennot: Leht. Timo Karvi 11.9.-21.10. ti 12-14, to 10-12 A320.
Kurssilla käydään läpi lyhyesti Ada95:n perustietotyypit ja kontrollirakenteet. Laajemmin käsitellään pakkauksia, rinnakkaisuutta ja olio-ohjelmointia. Lopuksi tarkastellaan Adan soveltuvuutta reaaliaikajärjestelmien toteutukseen.

581371-3 Hajautettujen ohjelmistojen toteuttaminen (4 ov)
Luennot: Lab.ins. Markku Kojo 15.9.-10.11. ma 12-14, ke 10-12 A414.
Kurssilla annetaan käytännöllisiä valmiuksia tietoliikenneyhteyksiä käyttävien hajautettujen sovellusten suunnitteluun ja toteuttamiseen Unix-ympäristössä. Lisäksi perehdytään TCP/IP-protokollaperheen protokolliin ja niiden toimintaperiaatteisiin. Osallistujilta edellytetään kurssin Rinnakkaisohjelmistot ja Tietorakenteiden harjoitustyön suoritus sekä kurssien Tietoliikenne, C-ohjelmointi ja Unix-perusteet suoritus tai vastaavat tiedot. Kurssiin kuuluu harjoitustyö. Kurssin osallistujamäärä on rajoitettu.

581266-2 Langattomat tietoliikenneverkot (1 ov)
Luennot: Heimo Laamanen 15.9.-8.12. ma 10-12 B450.
Kurssi antaa perustiedot langattomien tietoliikenneverkkojen, kuten GSM:n, langattomien paikallisverkkojen, satelliittiverkkojen ja UMTS:n rakenteista ja tiedonsiirtopalveluista.

58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (4 ov)
Luennot: Apul.prof. Matti Mäkelä 16.9.-4.11. ti 12-14 A516.

581259-4 Ohjelmistotuotanto (4 ov)
Luennot: Prof. Jukka Paakki 17.9.-5.12. ke 12-14, pe 10-12 A414.

581256-5 Opettajatutorointi (1 ov)
Järjestäytymistilaisuus: ma 15.9. klo 8-10, Auditorio, FL Erkki Sutinen. Osallistuminen pakollista syksyllä 1996 aloittaneille pääaineopiskelijoille. Ryhmät kokoontuvat maanantaisin klo 14-16.

Cum laude approbatur -laboratorio on avoinna 1.9. - 5.12.

KEVÄTLUKUKAUSI

58132-5 Rinnakkaisohjelmistot (4 ov)
Luennot: Apul.prof. Timo Alanko 19.1.-28.4. ma, ti 12-14 Auditorio.
Kurssilla perehdytään nykyaikaisen käyttöjärjestelmän suunnittelun perusteisiin ja toteutukseen. Erityinen paino on rinnakkaisuuden ja hajautuksen aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa.
Kurssikirja: Bacon: Concurrent Systems.

58133-2 Laskennan teoria (4 ov)
Luennot: Leht. Otto Nurmi 21.1.-8.5. ke 12-14, pe 12-14 Auditorio.
Kurssilla tutustutaan keskeisimpiin laskennallisten ongelmien abstrakteihin, käytetystä ohjelmointikielestä ja laitteistosta riippumattomiin esitystapoihin, sekä näiden esitysten käyttöön ongelmien ratkaisemisessa ja ratkeavuus- ja kompleksisuusanalyysissä. Esitietoina edellytetään tietojenkäsittelytieteen approbatur-oppimäärän lisäksi kurssien Tietorakenteet ja Algebra I (tai Diskreetti matematiikka I) tiedot.

58037-7 Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt (4 ov)
Luennot: FL Erkki Sutinen 22.1.-24.4. to, pe 10-12 A414.
Oppimisympäristöjen pedagogiset periaatteet, suunnittelu, toteutus ja evaluointi. Tekijäjärjestelmät ToolBook ja Director. Esimerkkejä käytössä ja kehitteillä olevista oppimisympäristöistä. Osallistujamäärää kurssille voidaan joutua rajoittamaan.

58129-5 Unix-sovellusalusta (3 ov)
Luennot: Lab.ins. Auvo Häkkinen 19.1.-4.3. ma 14-16, ke 14-16 A414.
Kurssin tavoitteena on sovelluskehitystyöhön riittävä nykyaikaisen Unix-järjestelmän tuntemus. Tutustutaan mm. tiedostojärjestelmään, prosessien hallintaan ja prosessien väliseen kommunikointiin. Kurssiin kuuluu ohjelmointityö. Esitiedot: Unix-perusteet, C-ohjelmointi sekä Rinnakkaisohjelmistot.

58069-8 Tietoliikenne (4 ov)
Luennot: Leht. Liisa Marttinen 21.1.-23.4. ke 10-12, to 12-14 Auditorio.
Kurssi perehdyttää tietoliikennejärjestelmien ja niissä käytettävien liikennekäytäntöjen toimintaperiaatteisiin, tiedonsiirtolaitteiden toimintaan, tärkeimpiin tiedonsiirto- ja tietoliikennestandardeihin sekä tarjolla oleviin julkisiin tiedonsiirtopalveluihin.

58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (4 ov)
Luennot: Apul.prof. Matti Mäkelä 20.1.-10.3. ti 12-14 A516.

58172-1 Ohjelmistotuotanto (4 ov)
Luennot: Prof. Jukka Paakki 21.1.-17.4. ke 14-16 A516, pe 10-12 A516.

Cum laude approbatur -laboratorio on avoinna 5.1. - 8.5.

KESÄOPETUS 1998

Cum laude approbatur -laboratorio on avoinna 1.6. - 26.6. ja 3.8. - 28.8.

Laudatur

Suuntautumisvaihtoehdot

Laudatur-opinnoissaan opiskelija perehtyy tietojenkäsittelytieteen johonkin tutkimusalaan niin, että hän kykenee itsenäisesti tekemään valitsemallaan alalla pro gradu -tutkielman.

Suuntautumisvaihtoehdot tutkimusaloineen lukuvuonna 1997 - 1998 ovat:

Yleinen suuntautumisvaihtoehto (prof. Ukkonen, apul.prof. Mäkelä, dos. Kivinen, dos. Tarhio)

Ohjelmistot (prof. Tienari, apul.prof. Paakki, apul.prof. Alanko, apul.prof. Raatikainen) Informaatiojärjestelmät (prof. Mannila, apul.prof. Sippu, dos. Erkiö, dos. Verkamo) Luonnontieteellisten sovellusten suuntautumisvaihtoehto (prof. Mannila, prof. Ukkonen, apul.prof. Mäkelä) Opettajan suuntautumisvaihtoehto (dos. Grahne)

Laitoksella järjestetään suuntautumisvaihtoehtojen ja tutkimusalojen esittelytilaisuus perjantaina 24.10.1997 kello 16 Auditoriossa.

Yleinen suuntautumisvaihtoehto

Suuntautumisvaihtoehdon kohdealueina ovat tietojenkäsittelyn teoreettiset perusteet, tietokonegrafiikka sekä ns. oppivat ja älykkäät järjestelmät. Kurssi Algoritmien suunnittelu ja analyysi on pakollinen. Matematiikan cum laude -oppimäärä on erittäin suositeltava; erityisesti kurssit Differentiaali- ja integraalilaskenta II, Diskreetti matematiikka, Lineaarialgebra I, Logiikka I ja Logiikka II ovat hyödyllisiä. Toiseksi sivuaineeksi soveltuvat esimerkiksi fysiikka, teoreettinen fysiikka, tilastotiede, teoreettinen filosofia ja kognitiotiede.

Tutkimusalat lukuvuonna 1997 - 1998:

Algoritmitutkimus: Merkkijonomenetelmät, Algoritminen geometria, Tietorakenteet (Esko Ukkonen, Otto Nurmi, Jorma Tarhio),

suositeltavia kursseja: Merkkijonomenetelmät, Tietokonegrafiikka, Tiedonhallinta II, Ohjelmointikielten kääntäjät, Suorituskykyanalyysi, Ongelmanratkaisu

seminaareja: Laskennallisen biologian tutkimusseminaari, Kvanttilaskenta

suositeltavia sivuainekursseja: Numeerinen analyysi, Optimointi I, Topologia I, Konkreetti matematiikka, Laskettavuuden teoria, Todennäköisyyslaskenta II

Koneoppiminen ja tekoäly (Esko Ukkonen, Gösta Grahne, Tapio Elomaa, Jyrki Kivinen)

suositeltavia kursseja: Koneoppiminen, Epätäydellisen tiedon käsittelymenetelmät, Tekoäly, Tietämyskannat, Tietämyksen muodostaminen, Logiikkaohjelmointi, Robotiikka, Ongelmanratkaisu

seminaareja: Kvantitatiivinen päättely, Laskennallisen biologian tutkimusseminaari, Tietämyksen muodostamisen seminaari

suositeltavia sivuainekursseja: Todennäköisyyslaskenta II, Malliteoria, tilastotieteen opintoja

Neuroverkot ja kompleksiset laskentajärjestelmät (Pekka Orponen, Henry Tirri, Petri Myllymäki)

suositeltavia kursseja: Epätäydellisen tiedon käsittelymenetelmät, Koneoppiminen, Tietämyksen muodostaminen, Robotiikka

seminaareja: Kvanttilaskenta

suositeltavia sivuainekursseja: Matriisilaskenta, Numeerinen analyysi, Optimointi I, Stokastiset prosessit, tilastotieteen opintoja

Graafinen ja matemaattinen tietojenkäsittely (Matti Mäkelä, Tapio Takala)

suositeltavia kursseja: Tietokonegrafiikka, Graafisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi, Kuvankäsittelyn perusteet, Kuvankäsittelyn sovelluksia

seminaareja: Algoritmien animointi, Tietotekniikka viestinnän välineenä

suositeltavia sivuainekursseja: Numeerinen analyysi, Optimointi I, tilastotieteen opintoja

Animointi (Jorma Tarhio, Erkki Sutinen)

suositeltavia kursseja: Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt, Tietokonegrafiikka, Graafisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi, Ongelmanratkaisu

seminaareja: Algoritmien animointi, Tietotekniikka viestinnän välineenä

Ohjelmistojen suuntautumisvaihtoehto

Suuntautumisvaihtoehdon kohdealueina ovat tietokonelaitteistoja lähellä olevat ohjelmistot kuten käyttöjärjestelmät, kääntäjät, tietoliikenneohjelmistot sekä hajautetut ja sulautetut järjestelmät. Kurssi Ohjelmointikielten kääntäjät tai Hajautetut käyttöjärjestelmät on pakollinen.

Toiseksi sivuaineeksi suositellaan fysiikkaa tai tilastotiedettä.

Tutkimusalat lukuvuonna 1997 - 1998:

Ohjelmointikielet ja kääntäjät (Jukka Paakki, Juha Vihavainen)
Formaali spesifiointi ja verifiointi (Martti Tienari, Roope Kaivola, Timo Karvi)

suositeltavia kursseja: Ohjelmointikielten periaatteet, Olio-ohjelmointi, Ohjelmien semantiikka, Algoritmien suunnittelu ja analyysi, Tietokoneverkot, Rinnakkaisohjelmoinnin periaatteet I ja II, LOTOS-spesifiointikieli, Aikalogiikka ja järjestelmien verifiointi

seminaareja: Oliojärjestelmien arkkitehtuurit, Rinnakkaisjärjestelmien formaalin spesifioinnin tutkimusseminaari, Z-spesifiointikieli

suositeltavia sivuainekursseja: Diskreetti matematiikka, Logiikka I, Logiikka II

Ohjelmistomenetelmät (Jukka Paakki, Inkeri Verkamo, Harri Laine)

suositeltavia kursseja: C-kieleen ja Unix-ohjelmointiympäristöön liittyvät kurssit, Hajautettujen ohjelmistojen toteuttaminen, Käyttöliittymät, Oliotietokannat, Tiedonhallinta II, Suorituskykyanalyysi, Ohjelmistojen suorituskyvyn suunnittelu, Ohjelmointikielten periaatteet, Systeemityön menetelmät, Olio-ohjelmointi, Tietokoneavusteinen yhteistyö

seminaareja: Ohjelmistojen testaus

Hajautetut järjestelmät (Martti Tienari, Timo Alanko),
Tietoliikennejärjestelmät (Martti Tienari, Kimmo Raatikainen, Timo Karvi)
Suorituskykyanalyysi (Timo Alanko, Teemu Kerola, Kimmo Raatikainen)

suositeltavia kursseja: C-kieleen ja Unix-ohjelmointiympäristöön liittyvät kurssit, Hajautettujen ohjelmistojen toteuttaminen, Tietoliikenne, Tietokoneverkot, Tietokonearkkitehtuurit, Suorituskykyanalyysi, Rinnakkaisohjelmoinnin periaatteet I ja II, Langaton tietoliikenne, Ohjelmistojen suorituskyvyn suunnittelu, Simulointimenetelmät, Tietoliikenteen suorituskyvyn analysointi, Tapahtumakäsittely

seminaareja: Tosiaikajärjestelmät, Internet-protokollat, TINA-seminaari, Hajautettujen järjestelmien tietoturva, Liikkuvien työasemien tutkimusseminaari

suositeltavia sivuainekursseja: todennäköisyyslaskentaan liittyvät kurssit, tilastotieteen kurssit, fysiikasta Elektroniikka, Digitaalielektroniikka

Informaatiojärjestelmien suuntautumisvaihtoehto

Suuntautumisvaihtoehdon kohteena on tiedon ja tietämyksen hallinta, ohjelmistojen ja tietojärjestelmien käyttöliittymät sekä tietokantojen suunnittelu ja toteutus. Suuntautumisvaihtoehdon pakollinen kurssi on Tiedonhallinta II. Suositeltavia sivuaineopintoja: matematiikan kurssit Logiikka I, Diskreetti matematiikka ja Konkreetti matematiikka, kansantaloustiede, tilastotiede, teoreettinen filosofia, liiketaloustiede (HKKK), tuotantotalous (TKK), kognitiotiede.

Tutkimusalat lukuvuonna 1997 - 1998:

Tietämyksen muodostaminen (Heikki Mannila, Hannu Toivonen, Helena Ahonen, Inkeri Verkamo),
Tietokantasuunnittelu, teksti- ja oliotietokannat (Heikki Mannila, Pekka Kilpeläinen),
Logiikkatietokannat, tietokantarakenteet ja -algoritmit (Seppo Sippu, Otto Nurmi)

suositeltavia kursseja: Tietämyksen muodostaminen, Tietokantojen suorituskyvyn arviointi, Tietämyskannat, Oliotietokannat, Tiedonhakumenetelmät, Algoritmien suunnittelu ja analyysi, Tietoliikenne, Tietokoneverkot, Tapahtumakäsittely, Suorituskykyanalyysi, Tietokoneavusteinen yhteistyö, Tekoäly, Käyttöliittymät, Olio-ohjelmointi

seminaareja: Tietämyksen muodostamisen seminaari, Tutkimustiedonhallinnan seminaari, Tapahtuma-aineistojen käsittelymenetelmät, Tekstitietokantojen seminaari

Käyttöliittymät, tietokoneavusteinen yhteistyö (Hannu Erkiö),
Systeemityön menetelmät (Harri Laine, Inkeri Verkamo, Jukka Paakki)

suositeltavia kursseja: Käyttöliittymät, Systeemityön menetelmät, Tietokantasuunnittelun erikoiskurssi, Tietokoneavusteinen yhteistyö, Tiedonhakumenetelmät, Tietämyskannat, Suorituskykyanalyysi, Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt, Tietokonegrafiikka, Tietoliikenne, Tietokoneverkot, Tapahtumakäsittely, Ohjelmistotuotannon jatkokurssi, Olio-ohjelmointi, Tietokantojen suorituskyvyn arviointi, Hajautettujen ohjelmistojen toteuttaminen, Ohjelmistojen suorituskyvyn suunnittelu

seminaareja: Hypertekstijärjestelmät, Ohjelmistojen testaus

Luonnontieteellisten sovellusten suuntautumisvaihtoehto

Suuntautumisvaihtoehdon kohteena ovat bio- ja geotieteiden data-analyysiongelmat, mm. näissä tieteissä tarvittavat algoritmiset ja tiedonhallinnalliset menetelmät. Suuntautumisvaihtoehdon pakollisena laudatur-suorituksena on jompikumpi kursseista Laskennallinen biologia ja Paikkatietojärjestelmät; molempien kurssien suorittamista suositellaan. Myös Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi on hyödyllinen.

Tutkimusalat lukuvuonna 1997 - 1998:

Sekvenssidatan algoritmit (Esko Ukkonen, Heikki Mannila, Hannu Toivonen)
Laskentaintensiivinen data-analyysi (Heikki Mannila, Hannu Toivonen)
Paikkatietojärjestelmät (Seppo Sippu, Heikki Mannila)

suositeltavia kursseja: Laskennallinen biologia, Paikkatietojärjestelmät, Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi, Tietämyksen muodostaminen, Algoritmien suunnittelu ja analyysi, Merkkijonomenetelmät, Tiedonhallinta II, Kuvankäsittelyn perusteet, Kuvankäsittelyn sovelluksia, Digitaalinen signaalinkäsittely

seminaareja: Laskennallisen biologian lisensiaattiseminaari, Tietämyksen muodostaminen

Suuntautumisvaihtoehdon tarkempi kuvaus

Opettajan suuntautumisvaihtoehto

Opettajan suuntautumisvaihtoehto on väylä tietotekniikan aineenopettajaksi. Tietotekniikan opettajia tarvitaan peruskoulun ja lukion lisäksi myös ammattikouluissa ja -opistoissa sekä yritysten koulutusyksiköissä. Koska suuntautumisvaihtoehtoon sisältyvät 35 ov:n laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, laudaturoppimäärä on suppeampi kuin muissa suuntautumisvaihtoehdoissa. Luentokurssit, seminaarit ja pro gradu -tutkielman aihe voidaan valita myös jonkin toisen suuntautumisvaihtoehdon piiristä.

suositeltavia kursseja: Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt (pakollinen), Tietojenkäsittelyn menetelmiä, Ohjelmointikielten periaatteet, Käyttöliittymät, Tietokonegrafiikka, Ongelmanratkaisu

seminaareja: Tietotekniikka opetuksessa, Tietokoneet erityisopetuksessa

Seminaarit

Laudatur-oppimäärään kuuluu vähintään 4 opintoviikkoa seminaarityöskentelyä. Alustuksiin ja keskusteluihin perustuvassa seminaarissa edellytetään ainakin yhden alustuksen laatimista ja aktiivista osanottoa muuhun työskentelyyn. Muun tyyppisissä seminaareissa vaaditaan vastaava työmäärä. Arvostelussa otetaan huomioon esitelmä, kirjallinen esitys ja muu toiminta. Viikoittain kokoontuva, lukukauden mittainen seminaari on yleensä laajuudeltaan 2 opintoviikkoa. Seminaarisuorituksen ehtona on läsnäolo vähintään 3/4 seminaarin kokoontumisajasta. Pääaineopiskelijoille suositellaan ensimmäisen seminaarin suorittamista aikaisintaan Tieteellisen kirjoittamisen kurssin rinnalla. Seminaarien osanottajamäärä on rajoitettu 15 opiskelijaan. Jos tulijoita on enemmän, opettaja valitsee mukaan mahtuvat.

Pro gradu -tutkielma

Tutkielman, jonka vaatima työmäärä on noin 600 työtuntia, laatiminen aloitetaan sen jälkeen, kun tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärän merkintä on haettu ja pääosa laudatur-luentokursseista on suoritettu. Tutkielman laatiminen vaatii vähintään neljän kuukauden ajan keskittynyttä työskentelyä, eikä sen ohella ole syytä harjoittaa juuri muita opintoja tai olla ansiotyössä.

Tutkielman aiheesta sovitaan ao. suuntautumisvaihtoehdon vastuuhenkilön kanssa. Tutkielmalle määrätään 1 - 2 ohjaajaa. Työn etenemistä seurataan laudatur-laboratoriossa. Laitoksen jokin seminaari saattaa tukea tutkielman laatimista siinä määrin, että kyseinen seminaari voidaan määrätä tutkielman tekijälle pakolliseksi. Tutkielmasuunnitelma ja tutkielma jätetään tarkastettavaksi ohjaajalle kahtena kappaleena. Epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä laudatur-laboratorioon. Mikäli tutkielma tehdään työryhmässä on opiskelija velvollinen osallistumaan työryhmän kokouksiin. Jos opiskelija ei ole suorittanut tutkintoon vaadittavaa kypsyysnäytettä jo LuK-tutkinnon yhteydessä, näyte suoritetaan, kun pro gradu -tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteen voi suorittaa loppukokeiden yhteydessä.

Tutkielmatyöskentelyn kiinteyttämiseksi sen keston ylärajaksi on määritelty yksi vuosi. Täysipainoisesti työskenneltäessä ei näin pitkää aikaa tarvita. Työn mahdollisesti viivästyessä on sovittava jatkoajasta. Työskentely jaetaan valvonnan ja ohjauksen kannalta kahteen vaiheeseen:

  1. aiheeseen perehtyminen (n. 200 tuntia) ja
  2. itsenäinen tutkimustyö (n. 400 tuntia).
Perehtymisvaiheen keston ylärajaksi on määritelty 4 kuukautta, vaihe on toki mahdollista suorittaa nopeamminkin. Perehtymisvaiheen aikana osallistutaan aiheeseen liittyvään opetukseen laitoksella, luetaan aihetta koskevaa kirjallisuutta ja laaditaan tutkielmasuunnitelma. Vaihe katsotaan päättyneeksi, kun sen tuloksena syntynyt tutkielmasuunnitelma (15-25 sivua) on hyväksytty.

Tarkemmat ohjeet tutkielmasuunnitelman ja pro gradu -tutkielman sisällöstä on esitetty 4. kerroksen ilmoitustaululla 10 ja pro gradu -tutkielmaohjeessa, jonka saa laudatur-laboratoriosta.

Luentokurssit

Eräät laudatur-kurssit saatetaan pitää englanninkielisinä, mikäli osallistujien joukossa on riittävästi ulkomaalaisia opiskelijoita. Katso tarkemmin kohdasta Computer Science Courses in English.

SYYSLUKUKAUSI

581257-8 Tiedonhakumenetelmät (3 ov)
Luennot: Dos. Hannu Erkiö 16.9.-9.12. ti 12-14 A414.
Perinteiset tiedonhakumenetelmät ja erilaiset tietoverkon käyttöön liittyvät asiat: selaustyyppinen haku, informaation suodatus, digitaaliset kirjastot.

58096-4 Hajautetut käyttöjärjestelmät (4 ov)
Luennot: Apul.prof. Timo Alanko 11.9.-10.12. ke 14-16, to 10-12 A414.
Hajautuksen problematiikka ja käsitteenmuodostus, keskeiset ratkaisuperiaatteet hajautetun päätöksenteon toteutuksissa, esimerkit käyttöjärjestelmätoiminnoista.

581375-5 Rinnakkaisohjelmoinnin periaatteet I (3 ov)
Luennot: Prof. Martti Tienari 16.9.-9.12. ti 14-16 A319.
Yhteistä muistia käyttävien rinnakkaisohjelmien verifiointi, synkronointimenetelmien analyysiä, esimerkkejä rinnakkaisalgoritmeista.

581267-5 Epätäydellisen tiedon käsittelymenetelmät (4 ov)
Luennot: Apul.prof. Henry Tirri 15.9.-3.12. ma 10-12 A414, ke 10-12 A320.
Opintojaksossa perehdytään erilaisiin menetelmiin suorittaa päättelyä, kun käytettävissä oleva tieto sisältää epävarmuutta, ja se käsittelee menetelmien soveltamista erityisesti oppivien ja älykkäiden järjestelmien rakentamisessa. Kurssiin liittyy tavanomaisten harjoitusten sijasta projektityöskentelyä.

581268-8 Ongelmanratkaisu (2 ov)
Luennot: Dos. Jorma Tarhio, FL Erkki Sutinen ma 25.8., ti 26.8., to 4.9. ja pe 5.9. 9-12 ja 13-16 A414.
Luovan ongelmanratkaisun menetelmien ja niitä tukevien ohjelmistojen soveltaminen tietojenkäsittelytieteen opiskeluun, opetukseen ja tutkimukseen.

581269-1 Laskennallinen biologia (3 ov)
Luennot: Prof. Esko Ukkonen 15.9.-12.11. ma 12-14, ke 12-14 A318.
Algoritmisia menetelmiä molekyylibiologisen datan analyysia ja hallintaa varten.

Laudatur-laboratorio on avoinna 1.9. - 5.12.

KEVÄTLUKUKAUSI

58107-3 Tiedonhallinta II (5 ov)
Luennot: Apul.prof. Seppo Sippu 20.1.-7.5. ti, to 14-16 A414.
Tietokannan fyysiset talletusrakenteet, kyselyn laskenta- ja optimointialgoritmit, tapahtumankäsittely.

58064-3 Käyttöliittymät (4 ov)
Luennot: Leht. Sari A. Laakso 28.1.-22.4. ma, ke 12-14 A414.
Konkreettiset käyttöliittymäratkaisut ja niiden perusteet. Käyttöliittymäsuunnittelun osa-alueita: kognitiivinen psykologia, graafisen käyttöliittymän suunnittelu, sovelluskehittimet, käytettävyys ja sen testaaminen. Ajankohtaisia tutkimusalueita, kuten WWW, multimedia, tietokoneavusteinen yhteistyö, virtuaalitodellisuus.

58139-4 Tietokoneavusteinen yhteistyö (3 ov)
Luennot: Dos. Hannu Erkiö 20.1.-5.5. ti 10-12 B450.
Kokonaiskuva yhteistyön tietokonetuen (CSCW) menetelmistä, sovelluskohteista ja ongelmista.

581274-3 Paikkatietojärjestelmät (3 ov)
Luennot: Apul.prof. Seppo Sippu 21.1.-29.4. ke 14-16 A320.
Paikkatiedon (spatial data) mallinnus, paikkatietokannan rakenne ja kyselynkäsittely.

58053-7 Algoritmien suunnittelu ja analyysi (5 ov)
Luennot: Dos. Jyrki Kivinen 20.1.-6.5. ti, ke 10-12 A320.
Yleisiä suunnitteluperiaatteita. Joukko-operaatiot, verkkoalgoritmit, järjestämisalgoritmit. Likimääräis-, satunnais- ja rinnakkaisalgoritmit.

581270-1 Kuvankäsittelyn perusteet (2 ov)
Luennot: Apul.prof. Matti Mäkelä 20.1.-10.3. ti 10-12, to 12-14 A516.
Digitaalisen kuvankäsittelyn peruskäsitteet ja menetelmät. Tavoitteena on kuvankäsittelyn perusmenetelmien ymmärtäminen.

581271-4 Kuvankäsittelyn sovelluksia (2 ov)
Luennot: Apul.prof. Matti Mäkelä 12.3.-7.5. ti 10-12, to 12-14 A516.
Tarkastellaan eri alojen sovelluksia, jotka hyödyntävät digitaalista kuvankäsittelyä. Tavoitteena on antaa perustiedot kuvankäsittelyn mahdollisuuksista ja rajoituksista sovellusten yhteydessä.

58073-5 Logiikkaohjelmointi (4 ov)
Luennot: Dos. Gösta Grahne 21.1.-24.4. ke 12-14, pe 12-14 A516.
Prolog-ohjelmointikieli ja sen toteutus. Ohjelmointitekniikoita. Logiikkaohjelmoinnin teoria. Logiikkaohjelmoinnin laajennuksia.

58144-8 Ohjelmointikielten kääntäjät (5 + 1 ov)
Luennot: Leht. Juha Vihavainen 21.1.-7.5. ke 16-18, to 16-18 A414.
Kääntäjän rakenneosat: selaus, jäsennys, semanttinen analyysi ja koodinluonti; kääntäjätyökalujen käyttö.

581275-6 Rinnakkaisohjelmoinnin periaatteet II (3 ov)
Luennot: Prof. Martti Tienari 20.1.-5.5. ti 14-16 A319.
Hajautetun muistin arkkitehtuurissa toteutettavien rinnakkaisalgoritmien semantiikka, synkroninen ja asynkroninen sanomanvälitys, esimerkkejä hajautetuista algoritmeista, rinnakkaisohjelmointi Ada-kielellä.

581243-9 Langaton tietoliikenne (3 ov)
Luennot: Tuntiop. Heimo Laamanen 22.1.-16.4. to 16-18 B450.
Langattoman tietoliikenteen haasteet ja tämän hetken ratkaisut niihin.

581549-4 Lotos-spesifiointikieli (3 ov)
Luennot: Yliass. Timo Karvi 21.1.-6.5. ke 10-12 A319.
Lotos-kieli ja sen laajennukset, hajautettujen järjestelmien kuvaus ja analysointi sekä Lotos-ohjelmointiympäristöt.

Laudatur-laboratorio on avoinna 5.1. - 8.5.

KESÄOPETUS 1998

Laudatur-laboratorio on avoinna 1.6. - 26.6. ja 3.8. - 28.8.

Seminaarit ja kollokvio

Eräät laudatur-seminaarit saatetaan pitää englanninkielisinä, mikäli osallistujien joukossa on riittävästi ulkomaalaisia opiskelijoita. Katso tarkemmin kohdasta Computer Science Courses in English.

Laitoskollokviossa esitellään laitoksen tutkimushankkeita ja kuullaan vierailuesitelmiä. Se kokoontuu maanantaisin 16-18 salissa A414. Tarkempi ohjelma ilmoitetaan lukukausien alussa.

SYYSLUKUKAUSI

58153012-3 Laskennallisen biologian tutkimusseminaari (2 ov)
Prof. Esko Ukkonen 18.9. alkaen joka toinen viikko to 10-12 A318.

58154735-0 Rinnakkaisjärjestelmien formaalin spesifioinnin tutkimusseminaari (2 ov)
Prof. Martti Tienari 15.9. alkaen kerran kuukaudessa ma 14-17 B649.

58153013-0 Internet-protokollat (2 ov)
Prof. Martti Tienari 17.9-3.12. ke 16-18 A414.

58154737-4 Liikkuvien työasemien tutkimusseminaari (2 ov)
Apul.prof. Timo Alanko 15.9.-8.12. ma 14-16 A319.

58153014-7 Tosiaikajärjestelmät (2 ov)
Apul.prof. Kimmo Raatikainen 12.9.-5.12. pe 8-10 A318.

58153019-2 Ohjelmistojen testaus (2 ov)
Prof. Jukka Paakki ja prof. Inkeri Verkamo 17.9.-10.12. ke 14-16 A318.

58153016-1 Kvanttilaskenta (2 ov)
Apul.prof. Henry Tirri 16.9.-9.12. ti 10-12 A318.

58153024-6 Tietotekniikka opetuksessa (2 ov)
Dos. Gösta Grahne 15.9.-8.12. ma 14-16 A318.

58153017-8 Tietämyksen muodostamisen seminaari (2 ov)
FT Hannu Toivonen 19.9.-5.12. pe 12-14 A318

KEVÄTLUKUKAUSI

58153012-3 Laskennallisen biologian tutkimusseminaari (jatkoa syyslukukaudelta) (2 ov)
Prof. Esko Ukkonen joka toinen viikko to 10-12 A318.

58153023-9 Tekstitietokantojen seminaari (2 ov)
FT Pekka Kilpeläinen 21.1.-6.5. ke 10-12 A318.

58154735-0 Rinnakkaisjärjestelmien formaalin spesifioinnin tutkimusseminaari (jatkoa syyslukukaudelta) (2 ov)
Prof. Martti Tienari kerran kuukaudessa ma 14-17 B649.

58153020-8 Hajautettujen järjestelmien tietoturva (2 ov)
Prof. Martti Tienari 21.1.-6.5. ke 16-18 A318.

58153027-7 Z-spesifiointikieli (2 ov)
Yliass. Roope Kaivola 22.1.-7.5. to 14-16 A318.

58153021-5 TINA-seminaari (2 ov)
Apul.prof. Kimmo Raatikainen 16.1.-8.5. pe 8-10 A318.

58153022-2 Oliojärjestelmien arkkitehtuurit (2 ov)
Leht. Juha Vihavainen 21.1.-6.5. ke 12-14 A318.

58153015-4 Kvantitatiivinen päättely (2 ov)
Dos. Gösta Grahne 19.1.-4.5. ma 14-16 A318.

58153025-3 Tietokoneet erityisopetuksessa (2 ov)
FL Erkki Sutinen 29.1. alkaen to 16-18 A318.

58153028-4 Keinoelämä (2 ov)
Dos. Tapio Takala 20.1.-5.5. ti 14-16 B450.

Kirjallisuutta

Kurssien yhteydessä käytettävät luentomonisteet, oppikirjat ja oheismateriaali selviävät tietojenkäsittelytieteen laitoksen 4. kerroksen ilmoitustauluilla olevista kurssikuvauksista. Seuraavassa luettelossa on keskeistä kurssikirjallisuutta.

Approbatur

K. Arnold, J. Goeling: The Java Programming Language. Addison-Wesley, 1996.

H.L. Capron, J.D. Perron: Computers & Information Systems - Tools for an Information Age, 3rd ed. Benjamin-Cummings, 1993.

A.K. Dewdney: The New Turing Omnibus: 66 Excursions in Computer Science. Freeman/Computer Science Press, 1993.

A.J. van de Goor: Computer Architecture and Design. Addison-Wesley, 1989.

B. Harvey, M. Wright: Simply Scheme. MIT Press, 1994.

I. Hawryszkiewycz: Introduction to Systems Analysis and Design. Prentice Hall, 1988.

B.W.Kernighan, D.M.Ritchie: The C Programming Language, 2nd Edition, Prentice-Hall 1988.

J. Kosola, K. Tuisku: Tietokonelaitteet. VAKP-kustannus, 1992.

L. Lemay, C. Perkins: Teach Yourself Java in 21 Days. Sams.net Publishing, 1996.

H. Lokki, I. Haikala, S. Linnainmaa, S. Mattila & O. Susiluoto: Tietotekniikka. Tietotekniikan liitto, 1992.

H. Lunell: Datalogi - en inledande översikt (3. painos). Studentlitteratur, Lund 1991.

M.G. Sobell: A Practical Guide to UNIX System, 2nd edition. Benjamin/Cummings, 1992.

SIS-Standardiseringskomissionen i Sverige: Dataordboken. Svensk Standard SS 01 16 01. Utgåva 4. 1989.

Tietotekniikan liitto: Atk-sanakirja. 7. painos, Jyväskylä, 1994.

Cum laude approbatur

J. Bacon: Concurrent Systems, Addison-Wesley, 1992.

R. Elmasri & S.B. Navathe: Fundamentals of Database Systems. Benjamin/Cummings, Second edition, 1994.

P. Fogelberg, M. Herranen, K. Sinikara: Tuumasta toimeen, tutkielman tekijän opas. Yliopistopaino, Helsinki, 1989.

M.R. Garey, D.S. Johnson: Computers and Intractability: A Guide to the Theory of NP-Completeness. Freeman, 1979.

I. Haikala, J. Märijärvi: Ohjelmistotuotanto. Suomen Atk-kustannus Oy, 1995.

Hanhimäki, Ilomäki, Lakkala, Norlamo: Onnistuneita opetusohjelmia. VAPK-kustannus. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1991.

D. Hearn & M.P. Baker: Computer Graphics. Prentice-Hall, 2nd ed. 1994.

J.E. Hopcroft, J.D. Ullman: Introduction to Automata Theory, Languages, and Computation. Addison-Wesley, 1979.

A. Kaldewaij: Programming: The Derivation of Algorithms. Prentice-Hall, 1990.

K. Koskimies: Pieni oliokirja. Suomen Atk-kustannus Oy, 1997.

P. Leino: Taitavan kirjoittajan kielenhuolto. Opiskelijan opas. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Yliopistopaino, Helsinki, 1996.

Leiviskä, Schrey-Niemenmaa: Uusi teknologia koulutuksessa. Oulun yliopisto, Suomen teknillinen seura, Korkeakouluinsinöörien ja arkkitehtien keskusliitto. Painomerkki Oy. Helsinki 1992.

A. Lieko, L. Lehikoinen, K. Laaksonen, S. Kiuru:, Ohjeita tutkielman kirjoittajille. Yliopistopaino, 1993 (uudistettu laitos).

V-P Lifländer: Tietokoneavusteisen opetuksen kehittäminen. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja. HKKK:n kuvalaitos. Helsinki 1989.

S. Lippman: C++ Primer (2nd ed.). Addison-Wesley, 1991.

I. Lonka, K. Lonka, P. Karvonen, P. Leino: Taitava kirjoittaja. Opiskelijan opas. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Yliopistopaino, Helsinki, 1996.

R.S. Pressman: Software Engineering - A Practitioners' Approach, 4th ed. McGraw-Hill, 1996.

S. Russel, P. Norvig: Artificial Intelligence, a Modern Approach. Prentice-Hall, 1995.

E.R. Steinberg: Computer-Assisted Instruction: A Synthesis of Theory, Practice, and Technology. Hillsdale, NJ. Lawrence Erlbaum Associates Inc. (365 Broadway, Hillsdale, NJ 07642), 1991.

W.R. Stevens: Advanced Programming in the UNIX Environment. Addison-Wesley, 1992.

B. Stroustrup: The C++ Programming Language (2nd ed.). Addison-Wesley, 1991.

A.S. Tanenbaum: Computer Networks, 3rd edition, Prentice-Hall 1996

S.L. Tanimoto: The Elements of Artificial Intelligence using Common Lisp. Computer Science Press, 1990.

M.A. Weiss: Data Structures and Algorithm Analysis. Benjamin/Cummings, 1992.

Laudatur

A.V. Aho, R. Sethi, J.D. Ullman: Compilers - Principles, Techniques and Tools. Addison-Wesley, 1986.

G. R. Andrews: Concurrent Programming: Principles and Practice. The Benjamin/Cummings Publishing Company Inc., 1991.

R.M. Baecker: Readings in Groupware and Computer-Supported Cooperative Work. Morgan Kaufmann, 1993.

R.M. Baecker, J.Grudin, W.A.S. Buxton, S. Greenberg: Readings in Human-Computer Interaction: Toward The Year 2000, 2nd ed. Morgan Kaufmann, 1995.

P.A. Bernstein, V. Hadzilacos, N. Goodman: Concurrency Control and Recovery in Database Systems. Addison-Wesley, 1987.

R.G.G. Cattell: Object Data Management. Addison-Wesley, 1991.

G.F. Colouris, J. Dollimore, T. Kindberg: Distributed Systems, Concepts and Design, 2nd ed. Addison-Wesley, 1994.

A. Cooper: ABOUT FACE. The essentials of user interface design. IDG Books Worldwide, USA, 1995.

T.H. Cormen, C.E. Leiserson, R.L. Rivest: Introduction to Algorithms. The MIT Press, 1990.

M. Crochemore, W. Rytter: Text Algorithms. Oxford University Press, 1994.

E. Gamma et al.: Design Patterns. Addison-Wesley, 1995.

R.C. Gonzalez & R.E. Woods: Digital Image Processing, 3rd edition, Addison-Wesley, 1992.

J.L. Hennessy, D.A. Patterson: Computer Architecture, A Quantitative Approach, 2nd ed. Morgan Kauffmann, 1996.

J. Hertz, A. Krogh, R.G. Palmer: Introduction to the Theory of Neural Computation. Addison-Wesley, 1991.

S.V. Hoover, R.F. Perry: Simulation: A Problem-Solving Approach. Addison-Wesley, 1989.

A.K. Jain, Fundamentals of Digital Image Processing, Prentice-Hall, 1989.

M. Kearns, U. Vazirani: An Introduction to Computational Learning Theory. MIT Press, 1994.

A. Kemper & G. Moerkotte: Object-Oriented Database Management: Applications in Engineering and Computer Science. Prentice-Hall, 1994.

H.F. Korth, A. Silberschatz: Database system concepts, 2nd ed. McGraw-Hill, 1991.

W. LaLonde: Discovering Smalltalk. Benjamin-Cummings, 1994.

F. T. Leighton: Introduction to Parallel Algorithms and Architectures: Arrays, Trees, Hypercubes. Morgan Kauffmann, 1992.

U. Manber: Introduction to Algorithms - A Creative Approach. Addison-Wesley, 1989.

H. Mannila, K.-J. Räihä: The Design of Relational Databases. Addison-Wesley, 1992.

D. A. Menasce, V.A.F. Almeida, L.W. Dowdy: Capacity Planning and Performance Modeling. Prentice-Hall, 1994.

T. Mitchell: Machine Learning. McGraw-Hill, 1997.

J. Preece, Y. Rogers, H. Sharp, D. Benyon, S. Holland, T. Carey: Human-Computer Interaction. Addison-Wesley, 1994.

D.E. Rumelhart, J.L. McClelland (eds.): Parallel Distributed Processing. Explorations in the Microstructure of Cognition. Vol 1,2. MIT Press 1986.

G. Salton, Automatic Text Processing: The Transformation, Analysis, and Retrieval of Information by Computer. Addison-Wesley, 1989.

B. Shneiderman: Designing the User Interface: Strategies for Effective Human-Computer Interface, 2nd edition. Addison-Wesley, 1992.

B. Schneier: Applied Cryptography: Protocols, Algorithms, and Source Code in C (2nd Edition). Wiley 1996.

R. Sebesta: Concepts of Programming Languages (3rd ed.). Addison-Wesley, 1996.

J. Setubal, J. Meidanis: Introduction to Computational Biology. PWS Publishing Company, 1997

W. Stallings: Network and Internet Security: Principles and Practice. Prentice Hill International, 1995.

L. Sterling, E. Shapiro: The Art of Prolog. MIT Press, 1986.

J.D. Ullman: Principles of Database and Knowledgebase Systems, Vol. I&II. Computer Science Press, 1989.

R. Wilhelm, D. Maurer: Compiler Design. Addison-Wesley, 1995.

Jatko-opinnot

Tietojenkäsittelytieteen jatko-opintojen tavoitteena on hankkia syvällinen perehtyneisyys johonkin tietojenkäsittelytieteen erikoisalaan ja saavuttaa valmius luoda uutta tietoa, ensin tällä erikoisalalla ja myöhemmin myös muilla tietojenkäsittelyn aloilla. Tietojenkäsittelytieteellisen jatkokoulutuksen saaneista henkilöistä on maassamme puutetta. Heitä tarvitaan korkeakoulujen opettajina ja tutkijoina sekä muissa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä.

Jatko-opintojen tavoite voi olla joko ensisijaisesti lisensiaatintutkinto tai suoraan väitöskirja ja tohtorintutkinto. Opintojen keskeinen osa on itsenäisen tieteellisen tutkielman, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan, laatiminen. Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyys valittuun aihepiiriin, kyky kirjoittaa tieteellistä tekstiä ja valmius itsenäiseen tutkimustyöhön. Tohtorintutkinnossa tutkielmalle asetetaan korkeammat tieteelliset vaatimukset: väitöskirjan tulee osoittaa tieteellistä kypsyyttä ja sisältää kansainvälisellä tasolla mielenkiintoista uutta tietoa.

Yleensä on suositeltavaa asettaa jatko-opintojen tavoitteeksi suoraan tohtorintutkinto. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan tällöin tarvittaessa hyväksyä riittävää kypsyyttä osoittava väitöskirjan käsikirjoitus. Väitöskirja voidaan kuitenkin laatia myös kehittämällä erikseen laadittua lisensiaatintutkimusta edelleen. Useissa tapauksissa on hyvä pyrkiä ohjaajan opastuksessa kansainvälisesti julkaisukelpoisiin tuloksiin heti sen jälkeen, kun tietyt perusvalmiudet on saavutettu. Töitä voidaan julkaista jo ennen tutkielman valmistumista konferenssiesitelminä ja lehtiartikkeleina, ja itse tutkielmakin on mahdollista koota tällaisista erillisjulkaisuista.

Jatko-opintojen tehokkaan edistämisen kannalta ne on syytä nivoa laitoksen jonkin tutkimusryhmän toimintaan. Ryhmä tarjoaa tukea tieteellisen asiantuntemuksen, keskustelun ja ideoinnin sekä kansainvälisten kontaktien muodossa. Tutkimusryhmään kuuluminen helpottaa myös opintojen rahoituksen järjestämistä. Laitoksen tutkimusaloja on esitelty toisaalla tässä oppaassa.

Jatko-opintojen aihepiiri löytyy keskustelemalla laitoksen tutkijoiden kanssa, esimerkiksi jonkin tutkimusseminaarin yhteydessä. Muodollisesti jatko-opinnot aloitetaan ilmoittautumalla aineen professorille, jonka kanssa sovitaan tutkielman alue (lopullinen aihe selviää työn edistyessä) sekä erikoistumis- ja sivuaineopinnot, jotka kirjataan jatko-opintosuunnitelmaksi erityiselle lomakkeelle. Jokaiselle opiskelijalle nimetään myös henkilökohtainen ohjaaja. Useissa tapauksissa on tarkoituksenmukaista aloittaa jatko-opintojen suunnittelu jo ennen perustutkinnon valmistumista.

Lisensiaatin- ja tohtorintutkintoihin sisältyvä vähintään 20 opintoviikon perehtyminen johonkin tietojenkäsittelytieteen erikoisalaan kuulusteluineen koostuu sopivien vähintään laudatur-tasoisten erikoiskurssien suorittamisesta (12 - 16 ov) sekä osallistumisesta seminaareihin (4 - 8 ov). Jatkotutkintoon sisällytettävien laudatur-kurssien ja seminaarien arvosanojen on oltava vähintään 2/3.

Päätoimisesti opiskellen on mahdollista suorittaa lisensiaatintutkinto 2 - 3 vuodessa ja tohtorintutkinto noin neljässä vuodessa perustutkinnon suorittamisen jälkeen.

Jatko-opintoihin normaalisti sisältyvät noin 20 opintoviikon sivuaineopinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opetuksesta sivuaineopinnoiksi soveltuvat parhaiten matematiikan ja fysiikan aineopintojen ja syventävien opintojen kurssit, mutta tutkintoon voidaan sisällyttää myös muiden tiedekuntien tai toisen korkeakoulun, kuten Teknillisen korkeakoulun tai Helsingin kauppakorkeakoulun, vastaavan tasoisia opintoja.

Yhden tai kahden lukukauden mittainen opiskelu jossain ulkomaisessa korkeakoulussa ja osallistumiset lyhyemmille kansainvälisille tutkijakursseille ovat erittäin suositeltavia kansainvälisten kontaktien luomiseksi ja tuntuman saamiseksi tutkimuksen kansainväliseen tasoon. Ulkomaiset opinnot ovat tärkeitä myös tieteellisessä työssä välttämättömän englannin kielen taidon kehittämiseksi.

Jatko-opiskelijoita pidetään etusijalla palkattaessa laitoksella henkilöstöä opetustehtäviin ja tutkimusprojekteihin. Näiden tehtävien ohessa opiskelu ja opinnäytteiden valmistelu on mahdollista.

Jatko-opintoja koskevaa opintoneuvontaa antavat laitoksen professorit ja muut tutkijat.

Helsingin tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulu HeCSE

Helsingin tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulu (HeCSE) on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelyalan laboratorioiden ja tutkimusyksiköiden yhteinen tutkijakoulu. Tutkijakoulu on aloittanut toimintansa vuoden 1995 alusta ja sinne otetaan uusia jatko-opiskelijoita keväisin. Tutkijakoulun ohjelmaan sisältyvää opetusta annetaan sekä Helsingin yliopistossa että Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Tarkempia tietoja tutkijakoulun toiminnasta, hakuajoista, opintojen rahoituksesta ym. saa tutkijakoulun johtajalta prof. Martti Mäntylältä (TKK) ja pääsihteeriltä dos. Inkeri Verkamolta (HY). Tutkijakoulua koskevaa tiedotusta on saatavissa elektronisessa muodossa www:n sivulla http://www.cs.helsinki.fi/hecse/ tai sähköpostitse osoitteesta hecse@cs.hut.fi.

Computer Science Courses in English

Courses are offered in English both in the basic level (approbatur) or at the advanced or postgraduate level (laudatur). Some courses are organized in co-operation with the Helsinki University of Technology in Espoo. Some courses will be taught by foreign visitors at the department, but most are taught by native Finns. Students should contact the instructor in advance in case they wish any specific course to be lectured in English.

All the information here is preliminary. For detailed, up-to-date information please refer to the departmental bulleting boards at the beginning of each semester, or contact the departmental Student Councelling Office, room B439, Department of Computer Science, Teollisuuskatu 23, tel. 708 44222.

Current information is also available through WWW (http://www.cs.helsinki.fi/local/instr.engl/).

At the basic level (approbatur) we offer this year at least the following courses in English: Introduction to Computing, Programming Laboratory.

Most compulsory basic level (approbatur) and some intermediate level (cum laude approbatur) courses may include one or two practice groups (laskuharjoitusryhmä) in English if there is sufficient demand for it. Students should contact the instructor in advance if they wish to have practice sessions in English.

The advanced and postgraduate (laudatur) courses given in English fall into two categories: courses associated with the Helsinki Graduate School in Computer Science and Engineering (HeCSE), and regular courses. Some HeCSE courses are offered by our Department at the University of Helsinki (UH), others by various departments at the Helsinki University of Technology (HUT). HeCSE courses are given in English if there is sufficient demand. More information on these courses is available through WWW (http://www.cs.helsinki.fi/hecse/) or by e-mail (hecse@cs.hut.fi).

At least the following other courses or seminars at our department may be taught in English if there is sufficient demand (determined by the instructor) for it: Principles of Concurrent Programming I, Principles of Concurrent Programming II, Reasoning under Uncertainty, Computer-supported Learning Environments, Seminar on Quantum Computing, Seminar on Real-Time Systems, Seminar on Telecommunications Information Networking Architecture (TINA), Seminar on Computer-supported Learning Environments

Most exams, at all levels, can be taken in English if so requested. The exam material will be available in English in such cases. Contact the instructor giving the exam two weeks in advance.

All registering for the Computer Science courses and exams at the University of Helsinki should be done using the computer registration system at the Department (e.g., in room D423, 4th floor). For the HeCSe courses organized by the Helsinki University of Technology contact the instructor or the appropriate department. Verify times and places from either the appropriate bulletin boards at our Department, or directly from HeCSE.

Den svenskspråkiga undervisningen i datavetenskap

I datavetenskap ges svenskspråkig undervisning på hösten i Introduktion till datateknik. På våren hålls en svenskspråkig övningsgrupp i kursen Att skriva vetenskaplig text. På basen av anmält intresse arrangeras även laboratoriegrupper, främst övningsarbete i programmering på våren. Studerande uppmanas anmäla intresse för olika laboratorier till Greger Lindén.

Observera att på finskspråkiga kurser kan tentuppgifterna erhållas även på svenska, om studeranden ber om detta av föreläsaren i tillräckligt god tid före tentamensdagen.

Undervisning

HÖSTTERMINEN

580213-5 Introduktion till datateknik (2 sv).
Föreläsningar: Överass. Greger Lindén 16.9.-18.11. ti 10-12 B450.
På kursen behandlas bl.a. datorers funktionsprinciper, datorutrustning, algoritmer, programvara och datahantering. Kursen består av 20 timmar föreläsningar och 20 timmar övningar, varav hälften är datorövningar. Tidpunkten för övningarna meddelas senare. Även finskspråkiga studerande kan delta i kursen.

Laboratoriegrupper arrangeras vid behov.

VÅRTERMINEN

58110-3 Att skriva vetenskaplig text (4 sv).
Kursen föreläses på finska. En svenskspråkig övningsgrupp arrangeras vid behov.

Laboratoriegrupper arrangeras vid behov.

Opettajat

Yhteydenotot laitoksen opettajiin on hoidettava vastaanottoaikoina. Vastaanotot ovat tietojenkäsittelytieteen laitoksella (Teollisuuskatu 23). Luettelosta puuttuvat vastaanottoajat ilmoitetaan lukukausien alussa 4. kerroksen ilmoitustaululla 8, WWW-sivulla http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/ sekä kunkin opettajan ovella olevassa ilmoituksessa.


Ahonen, Helena, FT, ass., virasta vapaa.
Alanko, Timo, FT, apul.prof. Vastaanotto ma, ke 8.30 - 9, huone B425.
Back, Ralph, FT, dos., Åbo Akademin prof.
Elolampi, Pentti, FK, ass.
Elomaa, Tapio, FT, leht., virasta vapaa.
Eloranta, Jaana, FT, ass., virasta vapaa.
Eloranta, Satu, FM, ass.
Erkiö, Hannu, FT, dos. Vastaanotto ma, to 13 - 13.30, huone A403.
Floréen, Patrik, FT, dos., EU:n komission virkamies.
Grahne, Gösta, FT, dos., yliass. Vastaanotto sl ke, pe 14 - 14.30, kl ke 11 - 11.30, pe 12 -12.30 huone C458.
Granö, Kari, FK, ass.
Gustafsson, Juha, FM, ass.
Hakli, Raul, yo., ass.
Häkkinen, Auvo, FM, lab.ins.
Järvinen, Pertti, FT, dos., Tampereen yliopiston prof.
Kaivola, Roope, FT, yliass.
Karvi, Timo, FL, leht.
Kerola, Teemu, PhD., leht., virasta vapaa.
Kilpeläinen, Pekka, FT, yliass., virasta vapaa.
Kivinen, Jyrki, FT, dos., yliass.
Klemettinen, Mika, FM, ass., virasta vapaa.
Kojo, Markku, FM, lab.ins.
Korpimies, Kai, FM, leht.
Koskimies, Kai, FT, dos., Tampereen yliopiston prof.
Kuittinen, Juhani, FK, ass.
Kujala, Teija, FK, aman., virasta vapaa.
Kurhila, Jaakko, FM, ass.
Kutvonen, Lea, FL, lab.ins., virasta vapaa.
Kutvonen, Petri, pääsuunn.
Kuuppelomäki, Päivi, FM, ass.
Kärkkäinen, Juha, FM, ass., virasta vapaa.
Laakso, Sari A., FM, leht.
Laine, Harri, FL, leht.
Laine, Jukka, FK, ass.
Lindén, Greger, FL., yliass.
Linnainmaa, Seppo, FT, dos., prof. (VTT).
Lokki, Heikki, FL, yliass.
Mannila, Heikki, FT, prof., virasta vapaa.
Marttinen, Liisa, FM, leht.
Myllymäki, Petri, FT, yliass., virasta vapaa.
Mäkelä, Matti, TkT, apul.prof. Vastaanotto ti 9.45 - 10.15, to 10.30 - 11 huone A402.
Niklander, Tiina, FM, aman., virasta vapaa.
Nurmi, Otto, Dr.rer.pol., leht., virasta vapaa sl.
Nykänen, Matti, FL, ass., virasta vapaa.
Orponen, Pekka, FT, dos., Jyväskylän yliopiston prof.
Paakki, Jukka, FT, prof.
Peltola, Eero, FT, dos., Jyväskylän yliopiston prof.
Pollari-Malmi, Kerttu, TkL, leht.
Puustjärvi, Juha, FL, ass.
Raatikainen, Kimmo, FT, apul.prof., virasta vapaa.
Ronkainen, Pirjo, FM, ass., virasta vapaa.
Räihä, Kari-Jouko, FT, dos., Tampereen yliopiston prof.
Sievänen, Juha, yo., aman.
Sippu, Seppo, FT, apul.prof. Vastaanotto ti 10 - 11, ke 10 - 10.30 huone A404.
Sivén, Reijo, FK, aman.
Soisalon-Soininen, Eljas, FT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Sorsa, Juha-Antti, FM, ass.
Suoranta, Veli-Matti, FK, ass.
Sutinen, Erkki, FL, ass., virasta vapaa sl.
Taina, Juha, FK, leht.
Takala, Tapio, TkT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Tarhio, Jorma, FT, dos., Joensuun yliopiston apul.prof.
Tienari, Martti, FT, prof., laitoksen esimies. Vastaanotto ma, ti, ke, to 12 - 12.30 huone A310.
Tirri, Henry, FT, apul.prof.
Toivonen, Hannu, FT, yliass., virasta vapaa.
Tuovinen, Antti-Pekka, FM, ass., virasta vapaa.
Ukkonen, Esko, FT, prof. Virasta vapaa sl.
Valmari, Antti, TkT, dos., Tampereen teknillisen korkeakoulun apul.prof.
Veijalainen, Jari, Dr.-Ing., dos., Jyväskylän yliopiston prof.
Verkamo, Inkeri, FT, prof.
Vihavainen, Juha, FL, leht. Vastaanotto ke, to 15.30 - 16 huone C461.
Vilo, Jaak, M.Sc., ass., virasta vapaa.
Wikla, Arto, FM, leht.
Yli-Harja, Olli, TkT, yliass.