Tietojenkäsittelytiede 1995-1996: opinto-oppaan toinen oikovedos 29.6.1995

Oikopolkuja oppaan lukuihin:


Tietojenkäsittelytieteen laitos


PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 Helsingin yliopisto
Puhelinnumero 708 51 (vaihde)
Esimies: prof. Martti Tienari
Kanslia (A307, 3. kerros): avoinna opiskelijoille ma - pe 12 - 14

Opintoneuvonta (B439, 4. kerros): puh. 708 44222. Vastaanottoajat ilmoitetaan lukukausittain ilmoitustauluilla ja opintoneuvonnan automaattisessa puhelinvastaajassa.

Yleistä

Tietojenkäsittelytiede on nuori ja elinvoimainen tiede. Helsingin yliopistossa se on ollut edustettuna vuodesta 1967. Ala on saavuttanut nopeasti vahvan aseman kaikkialla maailmassa. Tietojenkäsittelytieteen opinnot antavat erinomaisen pohjan työskentelylle kaikkialla, missä kehitetään tai sovelletaan tietotekniikkaa. Tutkijoille se tarjoaa haastavia, merkittäviä ja mielenkiintoisia ongelmia.

Opiskeluaineena tietojenkäsittelytiede on verrattavissa lähimpiin sukulaisaineisiinsa matematiikkaan ja tilastotieteeseen. Matematiikkaan verrattuna tietojenkäsittelytieteessä korostuu algoritminen ja konstruktiivinen lähestymistapa ratkaistaviin ongelmiin. Merkittävä osa alan tutkimuksesta on luonteeltaan kokeellista tai konstruktiivista. Myös opiskelussa käytännöllisillä laboratoriotöillä on huomattava osuus.

Matematiikka on tärkeä tukiaine tietojenkäsittelytieteelle. Monet tietokonesovellukset perustuvat matemaattisiin malleihin ja myös tietojenkäsittelytieteen tutkimustyössä matemaattisilla menetelmillä on keskeinen sija.

Tietojenkäsittelytiede ei ole pelkästään kokoelma tietokoneen sovelluksia eri ongelmien ratkaisemiseen vaan aineen keskeisin osa on matematiikan tavoin sovelluksista riippumaton ja melko abstrakti. Amerikkalainen vuonna 1989 julkaistu määritelmä tietojenkäsittelytieteelle kuuluu: Tietojenkäsittelytiede tarkastelee niitä algoritmisia prosesseja, joilla informaatiota kuvataan ja muunnetaan: niiden teoriaa, analyysiä, suunnittelua, tehokkuutta, toteuttamista ja soveltamista. Tietojenkäsittelytieteen peruskysymys on: Mitä voidaan automatisoida (tehokkaasti)?

Oppiaineen nimi on ruotsiksi 'datavetenskap', englanniksi 'computer science' ja saksaksi 'Informatik'.

Tietojenkäsittelytiede ja työmarkkinat

Automaattinen tietojenkäsittely ulottaa nykyisin vaikutuksensa useimmille elinkeinoelämän, hallinnon, tutkimuksen ja opetuksen alueille. Työmarkkinoilla tarvitaan siten sekä varsinaisia tietojenkäsittelyalan ammattilaisia että henkilöitä, joilla on ammattiinsa liittyvän koulutuksen lisäksi perustiedot tietojenkäsittelytieteestä. Tietojenkäsittelyalan tehtäviin voi valmistua, paitsi opiskelemalla tietojenkäsittelytiedettä pääaineena, myös opiskelemalla sovellusalaa pääaineena ja tietojenkäsittelytiedettä vahvana sivuaineena. Ensisijaisesti atk-sovelluksista kiinnostuneille suositellaan jälkimmäistä tapaa.

Automaattisen tietojenkäsittelyn asiantuntijat sijoittuvat yleensä erilaisten organisaatioiden atk-tehtäviin, tietojenkäsittelyalan yrityksiin sekä alan opetus- ja tutkimustehtäviin. Tutkijan uralle pyrkivien kannalta tietojenkäsittelytiede on nopeasti kehittyvänä tieteenä varteenotettava vaihtoehto tutkimusalaa valittaessa.

Tietojenkäsittelytieteen opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle alalta mahdollisimman monipuoliset tiedot, joiden pohjalle erikoistuminen ja työelämässä hankittava käytännön työkokemus voidaan perustaa. Laboratoriotöitä ja erikoistyötä tehdessään sekä tutkielmia laatiessaan opiskelija harjaantuu käytännön työskentelyyn. Paljon jää kuitenkin opittavaksi tulevassa toimipaikassa. Kesäharjoittelu atk-alalla on käytännön taitojen kehittämisen kannalta suositeltavaa.

Opintotasot ja -tavoitteet

Varsinaiset tietojenkäsittelytieteen opinnot jakautuvat neljään tasoon: (1) approbatur, (2) cum laude approbatur, (3) laudatur ja (4) jatko-opinnot.

Approbatur-opintojen osia voi käyttää monien oppiaineiden ns. muina opintoina tai ns. yleisopintoina, joiden tavoitteena on 'tietotekninen lukutaito' eli perustiedot tietokoneista, niiden toimintaperiaatteista ja sovellustavoista. Tietotekninen lukutaito on jokaiselle akateemisesti koulutetulle tarpeellinen, koska useimmissa ammateissa joutuu tietokoneiden kanssa tekemisiin. On hyvä ymmärtää tietokoneiden antamat mahdollisuudet ja rajoitukset.

Tietojenkäsittelytieteen opinnot alkavat approbaturin suorittamisella. Vähintään tämän laajuiset opinnot ovat tarpeen, jos käyttää paljon atk:ta työssään tai osallistuu atk-sovellusten suunnitteluun. Opintoihin sisältyy mm. ohjelmointia, laitetekniikkaa ja atk-suunnittelua.

Cum laude approbatur -opintojen tavoitteena on atk-ammattitaito. Työnantajat edellyttävät atk-alan työpaikkoihin työntekijöitä palkatessaan vähintään tämän laajuisia tietojenkäsittelytieteen opintoja. Opetukseen sisältyy myös käsitteellistä ainesta, joka helpottaa alan ammatillisen kirjallisuuden käyttöä ja atk-sovelluksissa esiintyvien tietoteknisten ongelmien itsenäistä ratkaisemista.

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman laudaturissa opiskelijat erikoistuvat johonkin tietojenkäsittelytieteen erikoisalaan. Suuntautumisvaihtoehtoja esitellään oppaan luvussa 'Laudatur'. Tavoitteena on itsenäinen työskentelykyky valitun suuntautumisvaihtoehdon tutkimus- ja kehitystehtävissä. Tämä FM-tason atk-asiantuntijoiden koulutus muodostaa perustan tietojenkäsittelytieteen tutkijoiden ja huippuasiantuntijoiden koulutukselle, joka on tavoitteena jatko-opinnoissa FL- ja FT-tasolla.

Opinto-oikeus

Approbaturin opinto-oikeus (25 ov saakka) on kaikilla yliopiston opiskelijoilla. Cum laude approbaturin sivuaineopinto-oikeus (50 ov saakka) on kaikilla approbaturin vähintään arvosanalla 2/3 suorittaneilla yliopiston opiskelijoilla.

Laudaturin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin opinto-oikeus on vain tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoilla. Sivulaudaturin opinto-oikeuden saa ilman eri hakemusta, kun oman koulutusohjelman laudatur (syventävät opinnot) on valmis ja tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä on suoritettu vähintään arvosanalla 2/3.

Jossain muussa matemaattis-fysikaalis-kemiallisten tieteiden koulutusohjelmassa opiskeleva voi siirtyä tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmaan anomalla koulutusohjelman vaihtoa matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta. Lisätietoja koulutusohjelman vaihtamisesta saa tämän oppaan alkuosassa olevasta 'opinto-oikeudet' -luvusta sekä laitoksen ja tiedekunnan opintoneuvojilta.

Opintoneuvonta

Tietoa opintoihin liittyvistä asioista saa parhaiten tutustumalla huolellisesti tähän opinto-oppaaseen. Lisätietoa opinnoista saa 4. kerroksen ilmoitustauluilta ja WWW-sivulta http://www.cs.Helsinki.FI/opinnot/. Opintoneuvontaan liittyviä asioita - vastaanottoajat, vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin, ym. - löytyy WWW-sivulta http://www.cs.Helsinki.FI/opintoneuvonta/

Tuoreimmat tiedot opetuksesta saa kyseistä lukukautta koskevasta tarkistetusta opetusohjelmasta, joka ilmestyy viimeistään lukukauden alkaessa 4. kerroksen ilmoitustaululle 8 ja laitoksen WWW-palvelimeen. Opintojaksojen sisältö ja loppukoevaatimukset on selitetty kurssikuvauksissa, jotka ovat 4. kerroksen ilmoitustauluilla ja WWW-sivulla http://www.cs.Helsinki.FI/local/kurssikuvaus/.

Tietoa laitoksesta, tutkimusryhmistä ja laitoksen tarjoamista palveluista on tarjolla 3. ja 4. kerroksen ilmoitustauluilla, laitoksen WWW-palvelimessa http://www.cs.Helsinki.FI/ sekä yliopiston Heli-järjestelmässä, joka on käytettävissä esimerkiksi ns. 'Heli-kioskeissa'.

Lisätietoja ja henkilökohtaista opintoneuvontaa annetaan laitoksen huoneessa B439 (puh. 708 44222) erikseen ilmoitettavina aikoina. Opintoneuvontaa laudatur- ja jatko-opintoja koskevissa asioissa antavat laitoksen opettajat vastaanottoaikoinaan. Yksittäistä opintojaksoa koskevia tietoja saa opintojakson opettajalta.

Uudet opiskelijat

Tietojenkäsittelytieteen ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoille järjestetään neuvontatilaisuus tiistaina 5.9.1995 kello 13-16 laitoksen Auditoriossa, Teollisuuskatu 23, ensimmäinen kerros. Uusille opiskelijoille hyödyllistä tietoa saa lisäksi opintoihin orientoivassa jaksossa ja siihen liittyvässä pienryhmäohjauksessa. Pienryhmätoimintaan osallistuminen on tärkeää opintojen käynnistämisessä ja yliopistoyhteisöön tutustumisessa.

Yleisiä opinto-ohjeita

Tietojenkäsittelytieteen opiskelu on kurssimaista ja perustuu luentoihin, harjoituksiin ja laboratoriotöihin. Opetusohjelma ja yksittäisten kurssien sisällöt on suunniteltu siten, että eri opetusmuodot ja vastaavasti oppimismuodot tukisivat toisiaan. Opintojen järjestelyssä jokaisen on huolehdittava siitä, ettei mitään oppimismuotoa laiminlyödä. Luentojen aktiivinen seuraaminen ohjaa löytämään oleellisen kirjallisesta materiaalista. Itsenäisen soveltamisen oppiminen puolestaan edellyttää harjoitustehtävien ja laboratoriotöiden huolellista suorittamista.

Työssäkäynti lukukausien aikana johtaa yleensä opintojen huomattavaan pitkittymiseen, jopa katkeamiseen. Erityisesti on huomattava, että keskittynyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä vaativia opintojaksoja, kuten esimerkiksi pro gradu -tutkielman laatimista, ei voi sovittaa yhteen säännöllisen työssäkäynnin kanssa. Toisaalta kesäharjoittelu on ammattitaidon kannalta suositeltavaa.

Luentokurssien suoritus

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella annettava opetus on ryhmitelty opintotasojen mukaan. Yleensä opinnot suoritetaan tässä tasojärjestyksessä.

Suorituksen osatekijöitä voivat olla harjoitukset sekä väli- ja loppukokeet. Normaalisti luentokurssi suoritetaan välikokeisiin ja harjoituksiin osallistumalla. Luentokurssin harjoitukset ovat pakollisia niille, jotka aikovat suorittaa kurssin välikokeilla. Välikokeiden hyväksytty suoritus ei riitä kurssin suoritukseksi, jos opiskelija ei ole osallistunut riittävästi harjoituksiin. Useiden kurssien vaihtoehtoinen suoritustapa on osallistuminen loppukokeisiin. Kokeissa vaadittava oppiaines määritellään lukukausittain tarkistettavissa kurssikuvauksissa, jotka ovat nähtävissä ilmoitustaululla (4. kerros) ja WWW-sivulla http://www.cs.Helsinki.FI/local/kurssikuvaus/. Joihinkin kursseihin sisältyy harjoitustöitä ja pakollisia harjoituksia.

Kurssista annettava arvosana määräytyy kurssikohtaisesti eri osatekijöistä saatujen pistemäärien perusteella. Alimman hyväksytyn arvosanan 1-/3 saavuttamiseksi tarvitaan noin puolet maksimipistemäärästä ja arvosanan 3/3 saavuttamiseksi noin 5/6 maksimipistemäärästä.

Eräiden kurssien suorituksesta voi saada vapautuksen aikaisempien atk-opintojen (mm. datanomin tutkinto) perusteella. Muualla suoritettujen atk-opintojen hyväksymistä osaksi tietojenkäsittelytieteen oppimäärää anotaan laitoksen esimieheltä. Tarkemmat tiedot anomismenettelystä annetaan erillisessä ohjeessa, katso ilmoitustaulu 8, 4. kerros. Tarvittavia hakulomakkeita saa tietojenkäsittelytieteen laitoksen opintoneuvonnasta.

Ilmoittautuminen

Luentokursseille, harjoitustöihin ja loppukokeisiin ilmoittaudutaan ilmoittautumisjärjestelmällä, jonka käyttöohjeita on päätesalissa D423. Tieteellisen kirjoittamisen ja Ohjelmistotuotannon kurssille ilmoittaudutaan jo edellisen lukukauden loppupuolella.

Tarjolla oleva opetus ja kurssien ilmoittautumismenettely on syytä tarkistaa 4. kerroksen ilmoitustaululla olevasta opetusohjelmasta. Muutokset opinto-oppaan painamisen jälkeen ovat mahdollisia!

Luentokursseille on ilmoittauduttava viimeistään ensimmäisen luentoviikon aikana ja loppukokeisiin viimeistään edellisen viikon maanantaina. Välikokeet liittyvät luentokursseihin, eikä niihin tarvitse ilmoittautua erikseen.

Myös approbatur- ja cum laude -laboratoriotyöryhmiin ilmoittaudutaan ilmoittautumisjärjestelmää käyttäen. Harjoitustyönsä aikaisemmin keskeyttänyt opiskelija saa ilmoittautua ainoastaan ko. kurssin keskeyttäneiden listalle. Työryhmiin voi ilmoittautua aina ryhmän alkamispäivään saakka, jolloin ilmoittautumisaika päättyy. Ilmoittautuneiden on oltava ehdottomasti läsnä työryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla, muuten he menettävät paikkansa ryhmässä.

Ilmoittautuminen lukukauden opetukseen alkaa noin viikkoa ennen lukukauden alkua, tarkka päivämäärä ilmoitetaan 4. kerroksen ilmoitustaululla 8 ja WWW-sivulla http://www.cs.helsinki.fi/opinnot/. Opetusohjelmasta löytyvät harjoitus- ja työryhmien sekä väli- ja loppukokeiden ajat ja salit, loppukokeissa kulloinkin tentittävät kurssit ja kurssien kuulustelijat. Kurssien sisältö kirjallisuusviitteineen ja kuulusteluja koskevat määräykset ilmenevät kurssikuvauksista, katso kohta Luentokurssien suoritus.

Laboratoriotyöt

Laboratoriotöiden tavoitteena on soveltaa luennoilla opittuja tietoja käytännön ohjelmointi- ja suunnittelutehtäviin. Approbatur- ja cum laude -laboratorioiden työt edellyttävät vastaavan luentokurssin suoritusta. Työ on aloitettava viimeistään 1,5 vuoden kuluessa kurssin suorituksesta.

Approbatur-laboratoriossa tehdään Ohjelmointi (Pascal) kurssiin liittyvä Ohjelmoinnin harjoitustyö. Harjoitustyö tehdään noin 10 hengen ryhmässä, jossa jokaisella on oma työnsä. Työryhmä kokoontuu 5 - 10 viikon ajan 4 - 8 tuntia viikossa.

Cum laude -laboratoriossa tehdään opintojaksojen Tietorakenteet ja Informaatiojärjestelmät harjoitustyöt. Cum laude -laboratorioiden kukin työ tehdään 10 - 15 viikkoa kestävässä korkeintaan 12 hengen ryhmässä, jossa annetaan ohjausta 4 - 6 tuntia viikossa.

Työryhmä muodostetaan ensimmäisen kokoontumiskerran alussa läsnäolevista opiskelijoista. Etusijalla ovat työryhmään ilmoittautuneet. Jonotuslistalta otetaan ryhmään läsnäolevia opiskelijoita ilmoittautumisjärjestyksessä. Opiskelijan läsnäolo on siis välttämätöntä jo työryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

Työryhmän aikana opiskelijan on oltava läsnä vähintään puolet viikottaisesta kokoontumisajasta ja esiteltävä tällöin työryhmän ohjaajalle työnsä edistymistä. Ohjausaikana keskustellaan työssä esiintyvistä ongelmista ja ratkaisumalleista. Työ on saatava valmiiksi työryhmän työskentelyaikana, muuten työ katsotaan keskeytyneeksi. Uudelleen samaa laboratoriotyötä (uudesta aiheesta) pääsee tekemään vain keskeyttäneiden listan kautta.

Opintokirjamerkinnät

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on tehnyt periaatepäätöksen opintokirjamerkinnöistä luopumisesta; ne korvaa opintosuoritusrekisterin ote. Uudet opiskelijat saanevatkin opintokirjan sijaan opintokortin. Joissakin poikkeustapauksissa merkinnän hakeminen yksittäisestä opintojaksosta saattaa olla tarpeen; esimerkiksi jos suorituksen vieminen rekisteriin on jostakin syystä viivästynyt. Merkinnän antaa luentokursseista ja loppukokeista yleensä kuulustelija, laboratoriotöistä laboratorion esimies. Merkinnän saa asianomaisen opettajan vastaanotolta tai jättämällä opintokirjan ja täytetyn merkintäpyyntölomakkeen 1. kerroksen vahtimestareille, joilta opintokirjan saa takaisin muutaman päivän kuluttua. Merkintäpyyntölomakkeita saa vahtimestareilta.

Oppimäärän (opintokokonaisuuden) merkintä tietojenkäsittelytieteen laitoksella on haettava, koska sen sisältö on osittain opiskelijan itsensä valittavissa. Merkintää varten opiskelija toimittaa merkinnän antajalle luettelon oppimäärään sisällytettävistä opintojaksoista. Näistä täytyy opiskelijalla olla joko tieto rekisteriotteessa tai suoritusmerkintä opintokirjassa tai -kortissa. Lomakkeita luettelon laatimiseen saa kansliasta (A307) ja salista A412. Tietojenkäsittelytieteen oppimääriin sisällytettävien opintojaksojen suoritukset saavat olla korkeintaan 7 vuotta vanhoja. Oppimäärät sen sijaan eivät vanhene. Lukuvuonna 1995-1996 merkinnän approbatur-oppimäärästä antaa apulaisprofessori Matti Mäkelä, cum laude approbatur -merkinnän apulaisprofessori Seppo Sippu. Laudatur-oppimäärän merkintöjä antavat professorit Martti Tienari (ohjelmistot, opettajan sv.), Esko Ukkonen (yleinen sv.) ja Hannu Erkiö (informaatiojärjestelmät).

FM- tai LuK-tutkintoon oikeuttavien oppimäärien lisäksi tutkintotodistusta varten tarvitaan kokoava opintokirjamerkintä tutkintovaatimusten kohdan 'muut opinnot' suorittamisesta. Tämän saa joko cum laude approbatur- tai laudatur-merkinnän hakemisen yhteydessä.

Tutkintovaatimukset

Tutkinnot

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on vähintään 120 ov:
  1. Cum laude approbatur -oppimäärä (väh. 55 ov) ja kypsyysnäyte
  2. Sivuaineoppimääriä väh. 45 ov
  3. Muita opintoja väh. 4 ov
Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 160 ov:
  1. Laudatur-oppimäärä (väh. 95 ov)
  2. Sivuaineoppimääriä väh. 45 ov
  3. Muita opintoja väh. 4 ov
Filosofian maisterin tutkinnon (opettajan suuntautumisvaihtoehto) laajuus on vähintään 160 ov:
  1. Laudatur-oppimäärä (väh. 75 ov)
  2. Sivuaineoppimääriä väh. 70 ov
  3. Muita opintoja väh. 4 ov

1. Pääaineopinnot

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa on neljä suuntautumisvaihtoehtoa:
  1. yleinen suuntautumisvaihtoehto,
  2. ohjelmistojen suuntautumisvaihtoehto,
  3. informaatiojärjestelmien suuntautumisvaihtoehto ja
  4. opettajan suuntautumisvaihtoehto.
Tietojenkäsittelytieteen approbatur- ja cum laude approbatur -vaatimukset ovat kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa samat. Suuntautumisvaihtoehto valitaan vasta laudaturvaiheessa.


APPROBATUR-OPPIMÄÄRÄ (väh. 15 ov)

Pakolliset kurssit (13 ov):

58122-6 Ohjelmointi (Pascal), 4 ov
58123-3 Tietokoneen toiminta, 3 ov
58125-7 Informaatiojärjestelmät, 4 ov
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov

Valinnaisia kursseja (väh 2 ov): Tietotekniikan alkeet (2 ov), Unix-perusteet (1 ov), C-ohjelmointi (3 ov), Tietojenkäsittelyn menetelmiä (3 ov), Tekoälykielet (3 ov), Nykyaikainen julkaisutekniikka (2 ov).

Kahta ensinmainittua kurssia lukuunottamatta valinnaiset kurssit kelpaavat myös cum laude -approbaturin valinnaisiksi kursseiksi.


CUM LAUDE APPROBATUR -OPPIMÄÄRÄ
(approbatur + väh. 29 ov + väh. 11 ov = väh. 55 ov)

58101-1 Approbatur (väh. 15 ov)
58131-5 Tietorakenteet, 4 ov
58132-5 Tietokone ja käyttöjärjestelmä, 5 ov
58038-4 Tiedonhallinta I, 4 ov
58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
58162-2 Informaatiojärjestelmien harjoitustyö, 2 ov
58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 4 ov
58172-1 Ohjelmistotuotanto, 8 ov

Valinnaisia kursseja (väh. 11 ov): Laskennan teoria (5 ov) (PAKOLLINEN LAUDATURIN SUORITTAVILLE), Tietokoneavusteinen opetus (4 ov) (PAKOLLINEN OPETTAJAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOSSA), Tietoliikenne (4 ov), Unix- sovellusalusta (2 ov), Unix-tietoliikenne (4 ov), Graafinen tietojenkäsittely (4 ov), Käyttöliittymät (4 ov), Tekoäly (4 ov), Ohjelmien semantiikka (3 ov).

Cum laude approbatur -oppimäärään voi sisällyttää myös laudatur- kursseja. Cum laude approbaturin valinnaiset kurssit kelpaavat myös laudaturin valinnaisiksi kursseiksi.

LAUDATUR-OPPIMÄÄRÄ

a) Yleinen suuntautumisvaihtoehto
(cl + väh. 40 ov = väh. 95 ov)

58102-8 Cum laude approbatur (väh. 55 ov)
58053-7 Algoritmien suunnittelu ja analyysi, 5 ov
Valinnaisia kursseja väh. 15 ov
Seminaareja väh. 4 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 16 ov


b) Ohjelmistot
(cl + väh. 40 ov = väh. 95 ov)

58102-8 Cum laude approbatur (väh. 55 ov)
58144-8 Ohjelmointikielten kääntäjät, 5 ov
58096-4 Hajautetut käyttöjärjestelmät, 4 ov
Valinnaisia kursseja väh. 10 ov
Seminaareja väh. 4 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 16 ov


c) Informaatiojärjestelmät
(cl + väh. 40 ov = väh 95 ov)

58102-8 Cum laude approbatur (väh. 55 ov)
58107-3 Tiedonhallinta II, 5 ov
Valinnaisia kursseja, väh. 15 ov
Seminaareja väh. 4 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 16 ov


d) Opettajan suuntautumisvaihtoehto
(cl + väh. 20 ov = väh 75 ov)

58102-8 Cum laude approbatur (väh. 55 ov)
Valinnaisia kursseja, väh. 8 ov
Seminaareja väh. 2 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 10 ov

2. Sivuaineet (väh. 45 ov)

a) Muissa kuin opettajan suuntautumisvaihtoehdossa:

Matematiikan oppimäärä (väh. 21 ov):
Differentiaali- ja integraalilaskenta I, 11 ov
(tai Approbatur, 15 ov),
Algebra I, 5 ov (tai Diskreetti matematiikka I, 5 ov),
Todennäköisyyslaskenta I, 5 ov (tai Todennäköisyyslaskenta
ja tilastotiede, 5 ov)

Toisen sivuaineen oppimäärä (väh. 15 ov) on vapaasti valittavissa.
Sivuaineoppimäärien yhteenlasketun opintoviikkomäärän on oltava vähintään 45.

b) Opettajan suuntautumisvaihtoehdossa:

Matematiikan tai fysiikan cum laude approbatur, 35 ov

Kasvatustieteen opintoja 35 ov

3. Muut opinnot (väh. 4 ov)


Tiedekunnan yhteiset opinnot, 1 ov
Toinen kotimainen kieli, 2 ov
Vieras kieli, 1 ov
Vapaasti valittavia opintoja

Tietojenkäsittelytieteen ylimääräisiä kursseja ei sisällytetä vapaasti valittaviin opintoihin vaan ne liitetään tietojenkäsittelytieteen opintokokonaisuuksiin ylimääräisinä suorituksina.

Jatkotutkinnot

Jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin tutkinto ja filosofian tohtorin tutkinto. Lisensiaatintutkimusta voi jatkaa ja parantaa filosofian tohtorin tutkinnossa vaadittavaksi väitöskirjaksi.

FILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO
1a. filosofian maisterin tutkinto tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa ja 40 opintoviikon laajuiset pää- ja sivuaineen opinnot

tai

1b. filosofian maisterin tutkinto fysikaalisten tieteiden tai matematiikan koulutusohjelmassa ja tietojenkäsittelytieteen sivulaudatur-oppimäärä sekä vähintään 20 opintoviikon laajuinen tietojenkäsittelytieteen lisensiaattioppimäärä.

2. lisensiaatintutkimus.

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO

  1. Filosofian lisensiaatin tutkinnon kohta 1a. tai 1b.
  2. Tietojenkäsittelytieteen alalta laadittu ja julkaistu väitöskirja, jonka matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksynyt.

Sivuaineopinnot tietojenkäsittelytieteen jatkotutkinnoissa

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon kohteeksi valitun erikoisalan opintoja tukevat sivuaineopinnot ovat pääsääntöisesti matematiikan, tilastotieteen tai fysiikan ylempiä aineopintoja tai syventäviä opintoja. Sivuaineopinnot suoritetaan yleensä yhdessä aineessa ja niistä sovitaan jatko-opintosuunnitelmaa laadittaessa.

Tietojenkäsittelytieteen oppimäärät muiden koulutusohjelmien opiskelijoille

APPROBATUR-OPPIMÄÄRÄ (15-34 OV)

Pakolliset kurssit (9 ov):

58122-6 Ohjelmointi(Pascal), 4 ov
58123-3 Tietokoneen toiminta, 3 ov
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov

Valinnaisia kursseja:
Tietotekniikan alkeet (2 ov), Informaatiojärjestelmät (4 ov), Unix-perusteet (1 ov), C-ohjelmointi (3 ov), Tietojenkäsittelyn menetelmiä (3 ov), Tekoälykielet (3 ov), Nykyaikainen julkaisutekniikka (2 ov).

Valinnaisiin kursseihin voi sisällyttää myös cum laude approbatur -tasoisia opintoja.

Tietotekniikan alkeet on syytä suorittaa ennen muita approbatur- opintoja, ellei aihepiiri ole ennalta tuttu!

CUM LAUDE APPROBATUR -OPPIMÄÄRÄ (35-69 OV)

Pakolliset kurssit:

58101-1 Approbatur-pääaineoppimäärä (väh. 15 ov)
58031-5 Tietorakenteet, 4 ov
58132-5 Tietokone ja käyttöjärjestelmä, 5 ov
58038-4 Tiedonhallinta I, 4 ov
58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
58162-2 Informaatiojärjestelmien harjoitustyö, 2 ov

Valinnaisia kursseja (väh. 3 ov):
Laskennan teoria, Tietoliikenne, Unix-sovellusalusta, Unix-tietoliikenne, Tietokoneavusteinen opetus, Graafinen tietojenkäsittely, Käyttöliittymät, Tekoäly.

Cum laude approbatur -oppimäärän sivuainesuorittajan on tehtävä pääainevaatimusten mukainen approbatur-arvosana vähintään arvosanalla 2/3.

SIVULAUDATUR-OPPIMÄÄRÄ (väh. 70 ov)
58102-8 Cum laude approbatur -pääaineoppimäärä (väh. 50 ov)
Laudatur-tason kursseja (väh. 8 ov)
Seminaareja (väh. 2 ov)
Sivulaudaturtutkielma (10 ov)

Laudatur-oppimäärän sivuainesuorittajan on tehtävä pääainevaatimusten mukainen cum laude approbatur -oppimäärä vähintään arvosanalla 2/3. Tieteellisen kirjoittamisen kurssia ei kuitenkaan tarvitse suorittaa.

Opintojen suunnittelu

Pää- ja sivuaineopinnot

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa on neljä suuntautumisvaihtoehtoa. Koulutusohjelman pääaine on tietojenkäsittelytiede. Pakollinen sivuaine on matematiikka. Tietojenkäsittelytieteessä vaaditaan vähintään 95 opintoviikon ja matematiikassa vähintään 21 opintoviikon suoritukset. Laitos suosittelee kuitenkin matematiikan cum laude approbatur -oppimäärän suorittamista. Toisessa sivuaineessa vaaditaan vähintään 15 ov:n kokonaisuus. Sellaiseksi soveltuu esimerkiksi yksi alla luetelluista opintokokonaisuuksista; muitakin toki voi valita. Tarkempia tietoja saa matemaattis-luonnontieteellisen, historiallis-kielitieteellisen, kasvatustieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan opinto-oppaista sekä edellä mainittujen laitosten opetusohjelmista. Muissa korkeakouluissa yhteistoimintasopimuksen nojalla suoritettavista opintojaksoista saa tietoa Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Svenska handelshögskolanin opinto-oppaista.

Muut opinnot

Muihin opintoihin kuuluvat tiedekunnan yhteiset opinnot, kieliopinnot ja muiden laitosten antamat yleisopinnoiksi soveltuvat kurssit ja opintokokonaisuudet.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta järjestää opintoihin orientoivan jakson (katso luku 'Tiedekunnan kaikille opiskelijoille tarkoitetut yleisopinnot').

Kielten opintojaksot ovat (1) vieraan kielen tekstin ymmärtäminen, (2) vieraan kielen suullinen taito ja (3) toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito. Kukin opintojakso koostuu kielikurssista ja kokeesta. Kurssin alussa järjestetään tasokoe, jossa hyvin menestynyt opiskelija vapautetaan kurssista. Tästä syystä opiskelijoita kehoitetaan osallistumaan tasokokeisiin heti ensimmäisenä vuonna.

Atk-alan kannalta hyödyllisiä vapaasti valittavia opintojaksoja löytyy esimerkiksi talous- ja hallintotieteiden, kasvatus- ja käyttäytymistieteiden, fysikaalisten tieteiden sekä muiden luonnontieteiden aloilta (katso esim. edellä vaihtoehtoisen sivuaineen kohdalla mainitut aiheet). Opiskelijan kannattaa valita nämä opintojaksot niin, että ne tukevat pää- ja sivuaineiden opiskelua ja muodostavat mielekkään kokonaisuuden.

Opintojen ajoitus

Seuraavassa esitetään ehdotus filosofian maisterin tutkintoon tähtäävästä opintosuunnitelmasta tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman mukaisesti. Suunnitelmassa keskimääräinen työmäärä lukukausittain on noin 16 opintoviikkoa. Opintoja voidaan keventää tai nopeuttaa käyttämällä hyväksi kesäopetusta. Kesällä voidaan suorittaa esimerkiksi approbatur-kursseja, laboratoriotöitä ja sivuaineopintoja.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa nopeuttamalla aikataulua säännöllisellä kesäopiskelulla.

Kieliopinnot suositellaan suoritettavaksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Omia ajoitusvaihtoehtoja laadittaessa täytyy ottaa huomioon, että tietojenkäsittelytieteen harjoitustöihin saa osallistua vasta kun vastaava kurssi on suoritettu. Tieteellisen kirjoittamisen ja Ohjelmistotuotannon kurssille saavat osallistua vain approbatur-oppimäärän ja cum laude approbaturin pakolliset luentokurssit (Tietorakenteet, Tietokone ja käyttöjärjestelmä, Tiedonhallinta I) ja harjoitustyöt (Tietorakenteiden ja Informaatiojärjestelmien harjoitustyö) suorittaneet opiskelijat. Pro gradu -tutkielman tekeminen edellyttää merkintää cum laude approbatur -oppimäärästä.

Seminaareihin osallistumiselle on yleensä vaadittu Tieteellisen kirjoittamisen kurssin ja ainakin yhden laudatur-tason kurssin suoritus.


1. syyslukukausi, 16 ov

Opintoihin orientoiva jakso, 1 ov
Tietotekniikan alkeet, 2 ov
Ohjelmointi (Pascal), 4 ov
Tietokoneen toiminta, 3 ov
Differentiaali- ja integraalilaskenta I.1 (matematiikka), 5 ov
vieras kieli, 1 ov

1. kevätlukukausi, 17 ov

Informaatiojärjestelmät, 4 ov
Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov
Differentiaali- ja integraalilaskenta I.2 (matematiikka), 6 ov
Todennäköisyyslaskenta I, 5 ov

2. syyslukukausi, 16-17 ov

Tietorakenteet, 4 ov
Informaatiojärjestelmien harjoitustyö, 2 ov
tietojenkäsittelytieteen valinnainen kurssi, 3-4 ov
Algebra I, 5 ov
toinen kotimainen kieli, 2 ov

2. kevätlukukausi, 17 ov

Tietokone ja käyttöjärjestelmä, 5 ov
Laskennan teoria, 5 ov
Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
sivuaineen valinnainen kurssi, 5 ov

3. syyslukukausi, 17-18 ov

Tiedonhallinta I, 4 ov
tietojenkäsittelytieteen valinnainen kurssi, 3-4 ov
sivuaineiden kursseja, 10 ov

3. kevätlukukausi, 18 ov

tietojenkäsittelytieteen valinnainen kurssi, 5 ov
Ohjelmistotuotanto, 8 ov
sivuaineen kursseja, 5 ov

4. syyslukukausi, 15 ov

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 4 ov
suuntautumisvaihtoehdon pakollinen laudatur-kurssi, 5 ov
tietojenkäsittelytieteen valinnainen kurssi, 4 ov
seminaari, 2 ov

4. kevätlukukausi, 15-16 ov

tietojenkäsittelytieteen valinnainen kurssi, 3-4 ov
tietojenkäsittelytieteen laudatur-kurssi, 5 ov
sivuaineen kurssi, 5 ov
vapaasti valittavia opintoja, 2 ov

5. syyslukukausi, 16 ov

Pro gradu -tutkielma (tutkielmasuunnitelma), 6 ov
tietojenkäsittelytieteen laudatur-kurssi, 4 ov
tietojenkäsittelytieteen laudatur-kurssi, 4 ov
seminaari, 2 ov

5. kevätlukukausi, 14 ov

Pro gradu -tutkielma, 10 ov
seminaari, 2 ov
vapaasti valittavia opintoja, 2 ov

Opetus

Opetus järjestetään tietojenkäsittelytieteen laitoksella (Teollisuuskatu 23). Opetustietojen paikkansapitävyys kannattaa varmistaa lukukausien alussa ilmestyvästä opetusohjelmasta 4. kerroksen ilmoitustaululta 8.

Salilyhenteet:
Auditorio sijaitsee 1. kerroksessa,
A516 on 5. kerroksen ja A414 on 4. kerroksen luentosali
A318, A319, A320 ja B450 3. ja 4. kerroksessa olevia saleja.

Approbatur

Tietojenkäsittelytieteen approbatur-oppimäärän tarkoituksena on antaa yleiskuva automaattisesta tietojenkäsittelystä. Luentokurssit voidaan suorittaa joko harjoituksilla ja välikokeilla tai pelkällä loppukokeella.

Tietotekniikan alkeet -kurssilla tutustutaan tietokoneen käyttöön ja tietojenkäsittelyn perusteisiin. Kurssi luennoidaan myös ruotsiksi. Vaikka kurssi on valinnainen, sen suorittamista suositellaan jokaiselle, joka ei ole vastaavaa kurssia aiemmin suorittanut, koska sen sisältämät tiedot edellytetään tunnetuiksi muilla approbaturin kursseilla. Kurssi soveltuu muiden oppiaineiden pakolliseksi 2 opintoviikon atk-peruskurssiksi.

Opintojakso Tietokoneen toiminta edellyttää ohjelmointitaitoa. Sitä katsotaan olevan riittävästi sellaisella, joka samaan aikaan osallistuu Ohjelmointi (Pascal) -kurssille.

Approbatur-laboratoriossa tehdään kurssiin Ohjelmointi (Pascal) liittyvä laboratoriotyö, jonka tekeminen edellyttää luentokurssin suoritusta.

Tietojenkäsittelytiedettä pääaineena opiskeleva suorittaa tutkintovaatimuksiinsa kuuluvat approbatur-tason kurssit sopivimmin siten, että hän suorittaa ensimmäisellä syyslukukaudella opintojaksot Tietotekniikan alkeet, Ohjelmointi (Pascal) ja Tietokoneen toiminta. Seuraavana keväänä hän voi suorittaa Informaatiojärjestelmät -kurssin ja Ohjelmoinnin harjoitustyön.

Approbatur-arvosanaa voi tukevoittaa valinnaisilla kursseilla. Erityisesti sivuaineopiskelijalle ne tarjoavat mahdollisuuden ammatillistenkin atk-valmiuksien hankkimiseen. Useimmat approbaturin valinnaiset kurssit kelpaavat myös cum laude approbatur -oppimäärään.

Annettava opetus

SYYSLUKUKAUSI

580212-2 Tietotekniikan alkeet (pääaineopiskelijoille) (2 ov)
Luennot: Leht. Heikki Lokki 11.9.-4.10. ma 12-14, ke 10-13 Auditorio.
Kurssilla käsitellään mm. tietokoneen toimintaperiaatteita, tietokonelaitteistoa, algoritmeja, ohjelmistoja ja tiedonhallintaa. Kurssiin kuuluu luentojen lisäksi 4 viikkotuntia harjoituksia, joista puolet tietokoneella.

580211-9 Tietotekniikan alkeet (sivuaineopiskelijoille) (2 ov)
Luennot: N. N. 13.9. - 15.11. ke 16-18 Auditorio.
Kurssilla käsitellään mm. tietokoneen toimintaperiaatteita, tietokonelaitteistoa, algoritmeja, ohjelmistoja ja tiedonhallintaa. Kurssiin kuuluu luentojen lisäksi 2 viikkotuntia harjoituksia, joista puolet tietokoneella.

580213-5 Introduktion till datateknik (2 sv)
Föreläsningar: Överass. Thomas Långbacka 12.9.-14.11. ti 10-12 A516.
På kursen behandlas bl.a. datorers funktionsprinciper, datorutrustning, algoritmer, programvara och datahantering. Kursen består av 20 timmar föreläsningar och 20 timmar övningar, varav hälften är datorövningar. All undervisning hålls under tiderna som meddelats ovan. Även finskspråkiga studerande kan delta i kursen. Vid sidan av kursen ordnas språkundervisning enligt språkcentrets fordningar (2 sv).

58122-6 Ohjelmointi (Pascal) (4 ov)
Luennot: Leht. Arto Wikla 12.9.-7.12. ma 14-16, to 12-14 Auditorio.
Kurssilla perehdytään algoritmien laatimiseen ja ohjelmoinnin periaatteisiin.

58123-3 Tietokoneen toiminta (3 ov)
Luennot: Leht. Auvo Häkkinen 9.10.-4.12. ma 12-14, ke 10-13 Auditorio.
Kurssilla tutustutaan tietokoneen ja sen käyttöjärjestelmän toiminnan perusteisiin.

58125-7 Informaatiojärjestelmät (4 ov)
Luennot: Leht. Teija Kujala 12.9.-7.12. ti 12-14, to 10-12 Auditorio.
Kurssilla tutustutaan tietojärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa käytettäviin periaatteisiin, menetelmiin ja kuvaustekniikoihin.

58128-8 Unix-perusteet (1 ov)
Luennot: FK Juha Taina 11.9.-9.10. ma 10-12, ke 8-10 Auditorio.
Kurssilla tutustutaan Unix-työympäristöön ja -palveluohjelmiin. Kurssi suoritetaan aktiivisella osallistumisella luentoihin ja käyttöharjoituksiin.

58127-1 C-ohjelmointi (3 ov)
Luennot: Leht. Heikki Lokki 11.10.-4.12. ma 10-12, ke 8-10 Auditorio.
Kurssin tavoitteena on hankkia perustiedot ohjelmoinnista C-kielellä ja se pohjautuu aiemmin hankittuun ohjelmointitaitoon (Ohjelmointi ja Ohjelmoinnin harjoitustyö). Kurssiin kuuluu harjoitustyö.

581241-3 Tekoälykielet (3 ov)
Luennot: FT, dos. Gösta Grahne 13.9.-10.11. ke 10-12, pe 10-12 A516.
Kurssilla perehdytään mm. tekoälysovelluksien symboliseen käsittelyyn soveltuviin LISP ja PROLOG kieliin. Nämä kielet ovat esimerkkejä ns. deklaratiivisista ohjelmointikielistä, joissa käytettävät rakenteet on pyritty valitsemaan läheltä inhimillistä ajattelua. Kurssi soveltuu myös muille kuin tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoille. Kurssiin liittyy ohjattua harjoittelua mikrotietokoneella.

581242-6 Tietojenkäsittelyn menetelmiä (3 ov)
Luennot: Apul.prof. Matti Mäkelä 12.9.-14.12. ti 10-12, to 12-14 A414.
Kurssilla käsitellään sovelluksissa keskeisiä tietojenkäsittelyn menetelmiä tarkastelemalla yksittäisiä probleemoita ja vastaamalla kysymyksiin: millaisiin probleemoihin ja miten automaattinen tietojenkäsittely voi tulla avuksi?

Approbatur-laboratorio on avoinna 5.9. - 9.12.

KEVÄTLUKUKAUSI

580211-9 Tietotekniikan alkeet (2 ov)
Luennot: Leht. Arto Wikla 18.1.-16.2. to 14-16, pe 12-14 Auditorio.

580214-8 Introduction to computing (2 ov)
Lectures: Yliass. Thomas Långbacka 16.1.-19.3. ti 10-12 A516.
The course covers such topics as principles of computing, computer architecture, algorithms, software and data management. In addition to lectures the course involves 2 hours per week of small group sessions. Half of these sessions will include hands-on experience with computers.

58122-6 Ohjelmointi (Pascal) (4 ov)
Luennot: Leht. Heikki Lokki 16.1.-19.4. ti 14-16, pe 10-12 Auditorio.

58125-7 Informaatiojärjestelmät (4 ov)
Luennot: Tuntiop. Oskari Heinonen 15.1.-17.4. ma, ke 14-16 Auditorio.

58123-3 Tietokoneen toiminta (3 ov)
Luennot: FM Aaro Hallikainen 22.2.-26.4. to 14-16, pe 12-14 Auditorio.

58128-8 Unix-perusteet (1 ov)
Luennot: FK Juha Taina 15.1.-12.2. ma, to 10-12 Auditorio.

58127-1 C-ohjelmointi (3 ov)
Luennot: Tuntiop. Lars Wirzenius 19.2.-18.4. ma, to 10-12 Auditorio.

581249-7 Nykyaikainen julkaisutekniikka (2 ov)
Luennot: Ass. Juhani Kuittinen 9.2. - 3.5. pe 10-12 B450.
Rakenteiset dokumentit, hyperteksti, latomakielet (HTML, LaTeX), sähköinen julkaiseminen, tieteellisten tekstien tekeminen.

Approbatur-laboratorio on avoinna 9.1. - 12.5.

KESÄOPETUS 1996

Approbatur-laboratorio on avoinna 29.5. - 30.6. ja 1.8. - 1.9.

Yhteistyössä Helsingin seudun kesäyliopiston, Päijät-Hämeen kesäyliopiston (Lahti) ja Mikkelin Kesäkauppakorkeakoulun kanssa järjestetään approbaturin opintojaksoja. Tarkemmat tiedot järjestettävästä opetuksesta saa oppilaitoksien opetusohjelmista, jotka ilmestyvät keväällä 1996.

Cum laude approbatur

Cum laude approbatur -oppimäärä antaa opiskelijalle valmiuksia työskennellä atk-ammateissa sekä perusteet laudatur- ja jatko- opintoihin.

Parhaiten cum laude approbatur -oppimäärän luentokurssit voidaan suorittaa siten, että toisen vuoden syksyllä osallistutaan Tietorakenteet-kurssille. Muut tämän tason kurssit ja laboratoriotyöt voidaan suorittaa toisena ja kolmantena opiskeluvuonna.

Opintojaksojen valinnassa on syytä ottaa huomioon laudatur-opintojen esittelyn kohdalla annetut suuntautumisvaihtoehtojen suositukset. Cum laude approbaturiin voi sisällyttää myös laudatur-tason kursseja. Laboratoriotöitä voidaan tehdä myös kesäisin.

Ohjelmistotuotanto

Tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjelmistotuotannon välineisiin ja menetelmiin. Toisena tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa atk-alan kokeelliseen ja konstruktiiviseen tutkimus- ja kehittämistyöhön. Kurssin alussa annetaan kaikille yhteistä luento-opetusta ja harjoitellaan projektitöissä tarvittavien menetelmien ja työvälineiden käyttöä. Projektityö tehdään 4 - 6 hengen ryhmissä. Luento-osuus ja projektityö suoritetaan samalla lukukaudella. Luento-opetukseen osallistuminen on pakollista.

Opiskelija on oikeutettu aloittamaan Ohjelmistotuotannon kurssin suoritettuaan tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärän pakolliset luentokurssit ja harjoitustyöt. Työryhmiä järjestetään lukukausittain ja työ on saatava valmiiksi sille varatun neljän kuukauden aikana. Ohjelmistotuotannon kurssi vaatii keskittynyttä työskentelyä, ja sen tekemiseen on varattava viikoittain ainakin 20 tuntia. Voidakseen aloittaa kurssin opiskelijan tulee ilmoittautua syksyä varten toukokuun loppuun mennessä ja kevättä varten marraskuun loppuun mennessä. Työryhmät muodostetaan ennen lukukauden alkua ja ne kokoontuvat järjestäytymistilaisuuteen heti lukukauden alussa. Huom. Luento-osuus alkaa syyslukukaudella jo elo-syyskuun vaihteessa.

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi

Kurssilla perehdytään tietojen hakemiseen ja lähdemateriaalin käyttöön sekä harjoitellaan tieteellisen esityksen vaatimaa kirjallista ja suullista esitystaitoa. Kurssi on tarkoitettu tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoille. Sen voi suorittaa sen jälkeen, kun tietojenkäsittelytieteen approbatur-oppimäärän merkintä on haettu ja pakolliset cum laude approbaturin luentokurssit ja harjoitustyöt on suoritettu.

Kurssiin sisältyy kirjaston käyttöä, tiedon hakua ja tutkielman laadintaa käsittelevä luentosarja sekä viikoittain ohjattuja kirjoitusharjoituksia. Kevätlukukaudella järjestetään myös ruotsinkielinen harjoitusryhmä. Luento-opetuksen seuraaminen on pakollista. Harjoitusten aihepiirit liittyvät suuntautumisvaihtoehtoihin ja niiden tutkimusaloihin, joiden edustajat toimivat töiden valvojina. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija voi esittää toivomuksia harjoitustensa aihepiiristä.

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi järjestetään lukukausittain ja sille on ilmoittauduttava edellisellä lukukaudella (syksyä varten huhtikuun loppuun mennessä, kevättä varten marraskuun loppuun mennessä).

Annettava opetus

SYYSLUKUKAUSI

58131-8 Tietorakenteet (4 ov)
Luennot: Dr Otto Nurmi 12.9.-12.12. ti 10-12, ke 14-16 Auditorio.
Kurssilla opitaan perustietorakenteita, pinoja, jonoja, puita ja verkkoja sekä niiden käsittelyalgoritmeja.

58038-4 Tiedonhallinta I (4 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 12.9.-7.12. ti, to 14-16 Auditorio.
Kurssilla tutustutaan tiedonhallinnan ja erityisesti tietokantojen peruskäsitteisiin: tietomalleihin, kyselykieliin, tietokantojen suunnitteluun sekä tietokantajärjestelmien rakenteeseen.

58037-7 Tietokoneavusteinen opetus (4 ov)
Luennot: TkL Veli-Pekka Lifländer 11.9.-4.12. ma 16-18 B450.
Kurssiin liittyy lisäksi monimuoto-opetusta erikseen ilmoitettavina aikoina. Kurssilla tutustutaan tietokoneavusteisen opetuksen muotoihin, suunnittelumenetelmiin ja laadintavälineisiin. Pienryhmissä suunnitellaan opetusohjelmia kunkin ryhmän valitsemasta aiheesta. Erimuotoista ohjattua opetusta on 6 tuntia viikossa. Opintojakso suoritetaan välikokeilla (tai loppukokeella) ja aktiivisella osallistumisella pienryhmätyöskentelyyn ja kurssin muihin harjoituksiin. Osallistujamäärää kurssille voidaan joutua rajoittamaan.

58074-2 Graafinen tietojenkäsittely (4 ov)
Luennot: TkT, dos. Tapio Takala 12.9.-7.12. ti 10-12, to 12-14 B450.
Kurssi antaa yleiskuvan kuvien tuottamisesta tietokoneen avulla. Tavanomaiset harjoitukset korvataan harjoitustyöllä.

58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (4 ov)
Luennot: Apul.prof. Seppo Sippu 13.9.-1.11. ke 16-18 A516.

58172-1 Ohjelmistotuotanto (8 ov)
Luennot: Yliass. Inkeri Verkamo 28.8.-20.9. ma 10-14 A516, ke 12-16 A516, pe 12-16 A516.

Cum laude approbatur -laboratorio on avoinna 5.9. - 9.12.

KEVÄTLUKUKAUSI

58132-5 Tietokone ja käyttöjärjestelmä (5 ov)
Luennot: PhD Teemu Kerola 16.1.-2.5. ti, to 12-14 Auditorio.
Kurssilla perehdytään nykyaikaisen käyttöjärjestelmän suunnittelun perusteisiin ja toteutukseen. Erityinen paino on rinnakkaisuuden ja hajautuksen aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa.
Kurssikirja: Bacon: Concurrent Systems.

58133-2 Laskennan teoria (5 ov)
Luennot: Prof. Esko Ukkonen 16.1.-7.5. ti 10-12, ke 12-14 Auditorio.
Kurssilla tutustutaan keskeisimpiin laskennallisten ongelmien abstrakteihin, käytetystä ohjelmointikielestä ja laitteistosta riippumattomiin esitystapoihin, sekä näiden esitysten käyttöön ongelmien ratkaisemisessa ja ratkeavuus- ja kompleksisuusanalyysissä. Esitietoina edellytetään tietojenkäsittelytieteen approbatur-oppimäärän lisäksi kurssien Tietorakenteet ja Algebra I tiedot.

58066-7 Tekoäly (4 ov)
Luennot: FT, dos. Gösta Grahne 17.1.-19.4. ke 14-16, pe 10-12 A516.
Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskuva tekoälyn mahdollisuuksista ongelmien ratkaisussa ja tällä alueella saavutetuista tuloksista sekä perusvalmiudet ohjelmistojen toteuttamiseen. Esitietoina edellytetään Tietorakenteet-kurssin sisältö. Kurssin Tekoälykielet suorittaminen syksyllä 95 on suositeltavaa.

58129-5 Unix-sovellusalusta (2 ov)
Luennot: Leht. Auvo Häkkinen 15.1.-28.2. ma 14-16, ke 10-12 A414.
Kurssin tavoitteena on sovelluskehitystyöhön riittävä nykyaikaisen Unix-järjestelmän osien tuntemus. Käsitellään mm. prosessien, tiedostojen ja laitteiden hallintaa. Osallistuminen edellyttää Tietokone ja käyttöjärjestelmä -kurssin suoritusta, kurssin Unix-perusteet tietoja, C-kielen lukutaitoa ja C- tai Pascal-ohjelmointitaitoa. Kurssin osallistujamäärä on rajoitettu.

58069-8 Tietoliikenne (4 ov)
Luennot: Apul.prof. Timo Alanko 15.1.-17.4. ma 12-14, ke 10-12 Auditorio.
Kurssi perehdyttää tietoliikennejärjestelmien ja niissä käytettävien liikennekäytäntöjen toimintaperiaatteisiin, tiedonsiirtolaitteiden toimintaan, tärkeimpiin tiedonsiirto- ja tietoliikennestandardeihin sekä tarjolla oleviin julkisiin tiedonsiirtopalveluihin.

581371-3 Unix-tietoliikenne (4 ov)
Luennot: Leht. Markku Kojo 4.3.-6.5. ma 14-16, ke 10-12 A414.
Kurssilla perehdytään Unix-käyttöjärjestelmissä tyypillisesti käytettäviin tietoliikenneprotokolliin, niiden toiminta- ja toteutusperiaatteisiin sekä annetaan käytännöllisiä valmiuksia tietoliikenneyhteyksiä käyttävien hajautettujen sovellusten suunnitteluun ja toteuttamiseen Unix-ympäristössä. Osallistujilta edellytetään kurssin Tietokone ja käyttöjärjestelmä suoritus sekä kurssien Tietoliikenne, C-ohjelmointi ja Unix-perusteet suoritus tai vastaavat tiedot. Kurssiin kuuluu harjoitustyö, joka jatkuu touko-kesäkuulle. Kurssin osallistujamäärä on rajoitettu.

58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (4 ov)
Luennot: Apul.prof. Matti Mäkelä 16.1.-5.3. ti 12-14 A516.

58172-1 Ohjelmistotuotanto (8 ov)
Luennot: Yliass. Inkeri Verkamo 3.1.-29.1. ma 10-16, ke 8-14 A516.

Cum laude approbatur -laboratorio on avoinna 9.1. - 12.5.

KESÄOPETUS 1996

Cum laude approbatur -laboratorio on avoinna 29.5. - 30.6. ja 1.8. - 1.9.

Laudatur

Suuntautumisvaihtoehdot

Laudatur-opinnoissaan opiskelija perehtyy tietojenkäsittelytieteen johonkin tutkimusalaan niin, että hän kykenee itsenäisesti tekemään valitsemallaan alalla pro gradu -tutkielman.

Suuntautumisvaihtoehdot tutkimusaloineen lukuvuonna 1995 - 1996 ovat:

Yleinen suuntautumisvaihtoehto (prof. Ukkonen, apul.prof. Mäkelä, dos. Tarhio)

Ohjelmistot (prof. Tienari, apul.prof. Paakki, apul.prof. Alanko) Informaatiojärjestelmät (prof. Mannila, apul.prof. Sippu, dos. Erkiö) Opettajan suuntautumisvaihtoehto (prof. Orponen)

Laitoksella järjestetään suuntautumisvaihtoehtojen ja tutkimusalojen esittelytilaisuus tiistaina 31.10.1995 kello 16 Auditoriossa.

Yleinen suuntautumisvaihtoehto

Suuntautumisvaihtoehdon kohdealueina ovat toisaalta tietojenkäsittelyn teoreettiset perusteet, toisaalta tietojenkäsittelyn soveltamisen metodiikat. Kurssi Algoritmien suunnittelu ja analyysi on pakollinen. Matematiikan cum laude -oppimäärä on erittäin suositeltava; erityisesti kurssit Differentiaali- ja integraalilaskenta II, Diskreetti matematiikka, Lineaarialgebra I, Logiikka I ja Logiikka II ovat hyödyllisiä. Toiseksi sivuaineeksi soveltuvat esimerkiksi fysiikka, teoreettinen fysiikka, tilastotiede, teoreettinen filosofia ja kognitiotiede.

Tutkimusalat lukuvuonna 1995 - 1996:

Algoritmitutkimus: Merkkijonomenetelmät (Esko Ukkonen, Jorma Tarhio),

Algoritminen geometria, tietorakenteet (Otto Nurmi)

suositeltavia kursseja: Merkkijonomenetelmät, Graafinen tietojenkäsittely, Graafisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi, Tiedonhallinta II, Ohjelmointikielten kääntäjät, Suorituskykyanalyysi, Rinnakkaislaskennan algoritmit, Algoritmien suunnittelun ja analyysin jatkokurssi

seminaareja: Koneoppimisen ja tietämyksen muodostamisen lisensiaattiseminaari

suositeltavia sivuainekursseja: Numeerinen analyysi, Optimointi I, Topologia I

Koneoppiminen ja tekoäly (Esko Ukkonen, Gösta Grahne, Tapio Elomaa)

suositeltavia kursseja: Koneoppiminen, Neuraaliverkot, Tekoäly, Kompleksiset laskentajärjestelmät, Tietämyskannat, Tietämyksen muodostaminen

seminaareja: Analogialaskenta, Koneoppimisen ja tietämyksen muodostamisen lisensiaattiseminaari

suositeltavia sivuainekursseja: Todennäköisyyslaskenta II, tilastotieteen opintoja

Laskennan vaativuusteoria (Pekka Orponen)

suositeltavia kursseja: Laskennan vaativuusteoria, Laskentaverkkojen teoria, Kompleksiset laskentajärjestelmät

seminaareja: Analogialaskenta

suositeltavia sivuainekursseja: Algebra II, Konkreetti matematiikka, Laskettavuuden teoria, Malliteoria, Optimointi I, Todennäköisyyslaskenta II

Neuroverkot ja kompleksiset laskentajärjestelmät (Pekka Orponen, Henry Tirri, Petri Myllymäki)

suositeltavia kursseja: Kompleksiset laskentajärjestelmät, Koneoppiminen, Neuraaliverkot, Tietämyksen muodostaminen

seminaareja: Analogialaskenta

suositeltavia sivuainekursseja: Matriisilaskenta, Numeerinen analyysi, Optimointi I, Stokastiset prosessit, tilastotieteen opintoja

Graafinen ja matemaattinen tietojenkäsittely (Matti Mäkelä, Tapio Takala)

suositeltavia kursseja: Graafinen tietojenkäsittely, Graafisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi

suositeltavia sivuainekursseja: Numeerinen analyysi, Optimointi I, tilastotieteen opintoja

Ohjelmistojen suuntautumisvaihtoehto

Suuntautumisvaihtoehdon kohdealueina ovat tietokonelaitteistoja lähellä olevat ohjelmistot kuten käyttöjärjestelmät, kääntäjät, tietoliikenneohjelmistot sekä hajautetut ja sulautetut järjestelmät. Kurssit Ohjelmointikielten kääntäjät ja Hajautetut käyttöjärjestelmät ovat pakollisia.

Toiseksi sivuaineeksi suositellaan fysiikkaa tai tilastotiedettä.

Tutkimusalat lukuvuonna 1995 - 1996:

Ohjelmointikielet ja kääntäjät (Jukka Paakki, Juha Vihavainen, Kai Koskimies)
Formaali spesifiointi ja verifiointi (Martti Tienari, Jaana Eloranta, Timo Karvi)

suositeltavia kursseja: Ohjelmointikielten periaatteet, Olio-ohjelmointi, Ohjelmien semantiikka, Algoritmien suunnittelu ja analyysi, Rinnakkaiskäsittelyn teoria, Tietokoneverkot, Rinnakkaisohjelmoinnin periaatteet, LOTOS-spesifiontikieli

seminaari: Olio-ohjelmointitekniikka

suositeltavia sivuainekursseja: Diskreetti matematiikka, Logiikka I, Logiikka II

Ohjelmistomenetelmät (Jukka Paakki, Inkeri Verkamo, Harri Laine)

suositeltavia kursseja: C-kieleen ja Unix-ohjelmointiympäristöön liittyvät kurssit, Käyttöliittymät, Oliotietokannat, Tiedonhallinta II, Tietokantasuunnittelun erikoiskurssi, Suorituskykyanalyysi, Tietokantojen suorituskyvyn arviointi, Ohjelmistojen suorituskyvyn suunnittelu, Ohjelmistotuotannon jatkokurssi, Ohjelmointikielten periaatteet, Systeemityön menetelmät, Olio-ohjelmointi, Tietokoneavusteinen yhteistyö

seminaareja: Ohjelmistotekniikka, Kotimainen ohjelmistoteollisuus (kollokvio)

Hajautetut järjestelmät (Martti Tienari, Timo Alanko),
Tietoliikennejärjestelmät (Martti Tienari, Kimmo Raatikainen, Timo Karvi)
Suorituskykyanalyysi (Timo Alanko, Teemu Kerola, Kimmo Raatikainen)

suositeltavia kursseja: C-kieleen ja Unix-ohjelmointiympäristöön liittyvät kurssit, Tietoliikenne, Tietokoneverkot, Tietokonearkkitehtuurit, Suorituskykyanalyysi, Rinnakkaiskäsittelyn teoria, Rinnakkaisohjelmoinnin periaatteet, Langaton tietoliikenne, Ohjelmistojen suorituskyvyn suunnittelu, Simulointimenetelmät, Tietokantojen suorituskyvyn arviointi, Tietoliikenteen suorituskyvyn analysointi

seminaareja: Liikkuvat työasemat, Hajautetun muistin supertietokoneet, Tiedon valtatien toteutusongelmat, Tietoliikennetekniikka, Tietoliikenteen ohjelmistoarkkitehtuurit

suositeltavia sivuainekursseja: todennäköisyyslaskentaan liittyvät kurssit, tilastotieteen kurssit, fysiikasta Elektroniikka, Mikrotietokoneet, Digitaalielektroniikka

Informaatiojärjestelmien suuntautumisvaihtoehto

Suuntautumisvaihtoehdon kohteena on tiedon ja tietämyksen hallinta, ohjelmistojen ja tietojärjestelmien käyttöliittymät sekä tietokantojen suunnittelu ja toteutus. Suuntautumisvaihtoehdon pakollinen kurssi on Tiedonhallinta II. Suositeltavia sivuaineopintoja: matematiikan kurssit Logiikka I ja Konkreetti matematiikka, kansantaloustiede, tilastotiede, teoreettinen filosofia, liiketaloustiede (HKKK), tuotantotalous (TKK), kognitiotiede.

Tutkimusalat lukuvuonna 1995 - 1996:

Tietämyksen muodostaminen (Heikki Mannila, Pekka Kilpeläinen, Inkeri Verkamo),
Tietokantasuunnittelu, teksti- ja oliotietokannat (Heikki Mannila, Pekka Kilpeläinen),
Logiikkatietokannat, tietokantarakenteet ja -algoritmit (Seppo Sippu, Otto Nurmi)

suositeltavia kursseja: Tietämyksen muodostaminen, Tietokantasuunnittelun erikoiskurssi, Tietokantojen suorituskyvyn arviointi, Tietämyskannat, Oliotietokannat, Algoritmien suunnittelu ja analyysi, Tietoliikenne, Tietokoneverkot, Tapahtumakäsittely, Suorituskykyanalyysi, Tietokoneavusteinen yhteistyö, Tekoäly, Käyttöliittymät, Olio-ohjelmointi

seminaareja: Rakenteisen tekstin käsittelymenetelmät, Oliotietokannat

Käyttöliittymät, tietokoneavusteinen yhteistyö (Hannu Erkiö),
Systeemityön menetelmät (Harri Laine, Inkeri Verkamo, Jukka Paakki)

suositeltavia kursseja: Käyttöliittymät, Systeemityön menetelmät, Tietokantasuunnittelun erikoiskurssi, Tietokoneavusteinen yhteistyö, Tietämyskannat, Suorituskykyanalyysi, Tietokoneavusteinen opetus, Graafinen tietojenkäsittely, Tietoliikenne, Tietokoneverkot, Tapahtumakäsittely, Ohjelmistotuotannon jatkokurssi, Olio-ohjelmointi, Tietokantojen suorituskyvyn arviointi, Ohjelmistojen suorituskyvyn suunnittelu

seminaareja: Tietokoneavusteinen systeemityö, Tiedonhakumenetelmät, Informaatiojärjestelmien tutkielmaseminaari

Opettajan suuntautumisvaihtoehto

Opettajan suuntautumisvaihtoehto on väylä tietotekniikan aineenopettajaksi. Tietotekniikan opettajia tarvitaan myös ammattikouluissa ja -opistoissa sekä yritysten koulutusyksiköissä. Koska suuntautumisvaihtoehtoon sisältyvät laajat kasvatustieteen opinnot, laudaturoppimäärä on suppeampi kuin muissa suuntautumisvaihtoehdoissa. Luentokurssit, seminaarit ja pro gradu -tutkielman aihe voidaan valita myös jonkin toisen suuntautumisvaihtoehdon piiristä.

Seminaarit

Laudatur-oppimäärään kuuluu vähintään 4 opintoviikkoa seminaarityöskentelyä. Alustuksiin ja keskusteluihin perustuvassa seminaarissa edellytetään ainakin yhden alustuksen laatimista ja aktiivista osanottoa muuhun työskentelyyn. Muun tyyppisissä seminaareissa vaaditaan vastaava työmäärä. Arvostelussa otetaan huomioon esitelmä, kirjallinen esitys ja muu toiminta. Viikoittain kokoontuva, lukukauden mittainen seminaari on yleensä laajuudeltaan 2 opintoviikkoa. Seminaarisuorituksen ehtona on läsnäolo vähintään 3/4 seminaarin kokoontumisajasta. Pääaineopiskelijoille suositellaan ensimmäisen seminaarin suorittamista aikaisintaan Tieteellisen kirjoittamisen kurssin rinnalla. Seminaarien osanottajamäärä on rajoitettu 15 opiskelijaan. Jos tulijoita on enemmän, opettaja valitsee mukaan mahtuvat.

Erikoistyö

Lukuvuonna 95-96 järjestetään tarvittaessa vielä mahdollisuus tehdä vanhojen tutkintovaatimusten mukainen laudatur-erikoistyö. Erikoistyö tehdään Ohjelmistotuotannon kurssin yhteydessä, mutta siihen sisältyvä projektityö on sekä sisällöltään että kestoltaan laajempi kuin ohjelmistotuotannon projektityö.

Pro gradu -tutkielma

Tutkielman, jonka vaatima työmäärä on noin 600 työtuntia, laatiminen aloitetaan sen jälkeen, kun tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärän merkintä on haettu ja pääosa laudatur-luentokursseista on suoritettu. Tutkielman laatiminen vaatii vähintään neljän kuukauden ajan keskittynyttä työskentelyä, eikä sen ohella ole syytä harjoittaa juuri muita opintoja tai olla ansiotyössä.

Tutkielman aiheesta sovitaan ao. suuntautumisvaihtoehdon vastuuhenkilön kanssa. Tutkielmalle määrätään 1 - 2 ohjaajaa. Työn etenemistä seurataan laudatur-laboratoriossa. Laitoksen jokin seminaari saattaa tukea tutkielman laatimista siinä määrin, että kyseinen seminaari voidaan määrätä tutkielman tekijälle pakolliseksi. Tutkielmasuunnitelma ja tutkielma jätetään tarkastettavaksi ohjaajalle kahtena kappaleena. Epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä laudatur-laboratorioon. Mikäli tutkielma tehdään työryhmässä on opiskelija velvollinen osallistumaan työryhmän kokouksiin. Kun tutkielma on jätetty tarkastettavaksi, voi opiskelija ilmoittautua pro gradu -kirjoituskokeeseen. Niitä järjestetään loppukokeiden yhteydessä.

Tutkielmatyöskentelyn kiinteyttämiseksi sen keston ylärajaksi on määritelty yksi vuosi. Työn mahdollisesti viivästyessä on sovittava jatkoajasta. Työskentely jaetaan valvonnan ja ohjauksen kannalta kahteen vaiheeseen:

  1. aiheeseen perehtyminen (n. 200 t) ja
  2. itsenäinen tutkimustyö (n. 400 t).
Perehtymisvaiheen keston ylärajaksi on määritelty 4 kuukautta. Perehtymisvaiheen aikana osallistutaan aiheeseen liittyvään opetukseen laitoksella, luetaan aihetta koskevaa kirjallisuutta ja laaditaan tutkielmasuunnitelma. Vaihe katsotaan päättyneeksi, kun sen tuloksena syntynyt tutkielmasuunnitelma (15-25 sivua) on hyväksytty.

Tarkemmat ohjeet tutkielmasuunnitelman ja pro gradu -tutkielman sisällöstä on esitetty 4. kerroksen ilmoitustaululla 10 ja pro gradu -tutkielmaohjeessa, jonka saa laudatur-laboratoriosta.

Luentokurssit

Eräät laudatur-kurssit saatetaan pitää englanninkielisinä, mikäli osallistujien joukossa on riittävästi ulkomaalaisia opiskelijoita. Katso tarkemmin kohdasta 'Computer Science Courses in English'.

SYYSLUKUKAUSI

581540-7 Oliotietokannat (4 ov)
Luennot: Apul.prof. Seppo Sippu 19.9.-7.12. ti, to 14-16 A516.
Oliotietokantojen tietomallit ja kyselykielet sekä oliotietokannan hallintajärjestelmän toteutus.

58139-4 Tietokoneavusteinen yhteistyö (3 ov)
Luennot: Prof. Hannu Erkiö 12.9.-5.12. ti 12-14 A414.
Kokonaiskuva yhteistyön tietokonetuen (CSCW) menetelmistä, sovelluskohteista ja ongelmista.

58093-3 Merkkijonomenetelmät (5 ov)
Luennot: Yliass. Jorma Tarhio 12.9.-8.12. ti, pe 10-12 B453.
Merkkijonohahmon tarkkojen ja likimääräisten esiintymien etsiminen. Tekstin indeksointi. Tiedon tiivistys.

581244-2 Kompleksiset laskentajärjestelmät (4 ov)
Luennot: Prof. Pekka Orponen 12.9.-7.12. ti, to 12-14 A318.
Laskenta monilukuisten yksinkertaisten laskentayksiköiden yhteistyönä: soluautomaatit, sykliset neuroverkot, geneettiset algoritmit.

581245-5 Rinnakkaislaskennan algoritmit (3 ov)
Luennot: Prof. Esko Ukkonen 9.10.-6.12. ma, ke 12-14 A414.
Rinnakkaisten ja hajautettujen algoritmien suunnittelu ja analysointi. Rinnakkaiset ja hajautetut tietokonearkkitehtuurit.

58060-5 Tietokoneverkot (4 ov)
Luennot: Prof. Martti Tienari 13.9.-7.12. ke, pe 10-12 A414.
Protokollien spesifiointi ja analyysi esimerkkien valossa. Tietoturvan peruskäsitteistö: salaus, eheys, todennus jne.

58096-4 Hajautetut käyttöjärjestelmät (4 ov)
Luennot: Apul.prof. Timo Alanko 14.9.-8.12. to 10-12, pe 12-14 B450.
Hajautuksen problematiikka ja käsitteenmuodostus, keskeiset ratkaisuperiaatteet hajautetun päätöksenteon toteutuksissa, esimerkit käyttöjärjestelmätoiminnoista.

581246-8 Ohjelmistotuotannon jatkokurssi (4 ov)
Luennot: Apul.prof. Jukka Paakki 13.9.-8.12. ke 10-12, pe 12-14 A320.
Ohjelmistotuotanto tieteenalana. Syvällinen tutustuminen joihinkin keskeisiin ohjelmistotuotannon alueisiin ja menetelmiin.

581372-6 Suorituskykyanalyysi (2 ov)
Luennot: PhD Teemu Kerola 11.9.-18.10. ma 14-16, ke 14-16 B450.
Jonomallien käyttö laitteiston ja sen kuorman käyttäytymisen kuvaamiseen. Pääpaino sovelluksissa.

58045-2 Simulointimenetelmät (2 ov)
Luennot: PhD Teemu Kerola 23.10.-29.11. ma 14-16, ke 14-16 B450.
Tietokonejärjestelmien arvioinnissa käytettyjen simulointimenetelmien perusteet. Tulosanalyysi.

581545-2 Tietokantojen suorituskyvyn arviointi (2 ov)
Luennot: FT, dos. Kimmo Raatikainen 13.9.-29.11. ke 9-12 B450.
Koetinkuormat, resurssien samanaikaisen hallinnan ja puskuroinnin vaikutusten mallintaminen, samanaikaisuuden hallintamenetelmät.

Laudatur-laboratorio on avoinna 5.9. - 9.12.

KEVÄTLUKUKAUSI

58107-3 Tiedonhallinta II (5 ov)
Luennot: Apul.prof. Seppo Sippu 16.1.-2.5. ti, to 14-16 A516.
Tietokannan fyysiset talletusrakenteet, kyselyn laskenta- ja optimointialgoritmit, tapahtumankäsittely.

58064-3 Käyttöliittymät (4 ov)
Luennot: Prof. Hannu Erkiö 16.1.-24.4. ti, ke 12-14 A414.
Käyttäjän (ihmisen) ja sovelluksen (tietokoneen) välisen yhteyden suunnittelu ja toteuttaminen.

58143-1 Systeemityön menetelmät (4 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 15.1.-18.4. ma, to 12-14 A320.
Suunnittelumenetelmien perusteet, menetelmien vertailu ja valinta sekä menetelmien tueksi tarvittavat työkalut.

58081-0 Tietämyskannat (3 ov)
Luennot: Yliass. Pekka Kilpeläinen 16.1.-16.4. ti 10-12 A414. (Kurssi järjestetään mahdollisesti.)
Tietämyksen esitystavat ja logiikkakyselyiden evaluointi.

58053-7 Algoritmien suunnittelu ja analyysi (5 ov)
Luennot: Prof. Pekka Orponen 16.1.-7.5. ti 12-14, ke 10-12 A318.
Yleisiä suunnitteluperiaatteita. Joukko-operaatiot, verkkoalgoritmit, järjestämisalgoritmit. Likimääräis-, satunnais- ja rinnakkaisalgoritmit.

58147-9 Koneoppiminen (5 ov)
Luennot: Yliass. Tapio Elomaa 16.1.-7.5. ti 12-14, ke 10-12 C454.
Symbolisen koneoppimisen menetelmiin tutustutaan laajasti. Induktiivisen oppimisen teoriaan luodaan yleiskatsaus.

58097-1 Graafisen tietojenkäsittelyn jatkokurssi (4 ov)
Luennot: Apul.prof. Matti Mäkelä 16.1.-30.4. ti 10-12, to 12-14 B450.
Syvennetään opiskelijoiden tietämystä graafisen tietojenkäsittelyn muutamalta erikoisalalta.

58144-8 Ohjelmointikielten kääntäjät (5 + 1 ov)
Luennot: Dr Otto Nurmi 17.1.-2.5. ke, to 14-16 A414.
Kääntäjän rakenneosat: selaus, jäsennys, semanttinen analyysi ja koodinluonti; kääntäjätyökalujen käyttö.

581375-5 Rinnakkaisohjelmoinnin periaatteet (4 ov)
Luennot: Prof. Martti Tienari 17.1.-25.4. ke, to 10-12 A320.
Prosessien keskinäinen häirintä, synkronointi ja sanomanvälitys. Esimerkkejä hajautetuista ja rinnakkaisista algoritmeista.

581544-9 Olio-ohjelmointi (4 ov)
Luennot: Leht. Juha Vihavainen 17.1.-18.4. ke, to 16-18 Auditorio.
Johdatus olioajatteluun. Olioanalyysi- ja suunnittelu. Luokkakirjastojen käyttö ja toteutus. Olio-ohjelmointitekniikkaa.

581549-4 Lotos-spesifiointikieli (3 ov)
Luennot: FL Timo Karvi 17.1.-8.5. ke 12-14 A320.
Lotos-kieli ja sen laajennukset, hajautettujen järjestelmien kuvaus ja analysointi sekä Lotos-ohjelmointiympäristöt.

581243-9 Langaton tietoliikenne (3 ov)
Luennot: Tuntiop. Heimo Laamanen 18.1.-4.4. to 14-16 A320.
Langattoman tietoliikenteen haasteet ja tämän hetken ratkaisut niihin.

581373-9 Tietoliikenteen suorituskyvyn analysointi (2 ov)
Luennot: FT, dos. Kimmo Raatikainen 17.1.-8.5. ke 9-12 B450.
Tietoliikenteen mittaaminen, mittausaineiston analysointi, protokollapinon mallintaminen, GSM:n ja ATM:n erityispiirteet.

Laudatur-laboratorio on avoinna 9.1. - 12.5.

KESÄOPETUS 1996

Laudatur-laboratorio on avoinna 29.5. - 30.6. ja 1.8. - 1.9.

Seminaarit ja kollokviot

Eräät laudatur-seminaarit saatetaan pitää englanninkielisinä, mikäli osallistujien joukossa on riittävästi ulkomaalaisia opiskelijoita. Katso tarkemmin kohdasta 'Computer Science Courses in English'.

SYYSLUKUKAUSI

Kollokvio 'Kotimainen ohjelmistoteollisuus'
Apul.prof. Jukka Paakki 13.9.-29.11. ke 14-16 A414.
Kollokviossa järjestetään vierailuesitelmiä, joissa esitellään suomalaisia ohjelmistoalueen yrityksiä.

58154710-7 Informaatiojärjestelmien tutkielmaseminaari (2 ov)
Prof. Hannu Erkiö 14.9.-7.12. to 10-12 A320.

58154711-4 Tietokoneavusteinen systeemityö (2 ov)
Leht. Harri Laine 12.9.-5.12. ti 8-10 A414.

58154712-1 Rakenteisen tekstin käsittelymenetelmät (2 ov)
Yliass. Pekka Kilpeläinen 13.9.-29.11. ke 10-12 A318.

58154713-8 Koneoppimisen ja tietämyksen muodostamisen lisensiaattiseminaari (2 ov)
Prof. Esko Ukkonen 12.10.-7.12. to 10-12 A318.

58154714-5 Tietojenkäsittelyn historia ja filosofia (2 ov)
Prof. Pekka Orponen 12.9.-5.12. ti 14-16 A318.

58154715-2 Tiedon valtatien toteutusongelmat (2 ov)
Prof. Martti Tienari 12.9.-5.12. ti 14-16 A320.

58154716-9 Liikkuvat työasemat (2 ov)
Apul.prof. Timo Alanko 15.9.-8.12. pe 8-10 A320.

58154717-6 Tietoliikenteen ohjelmistoarkkitehtuurit (2 ov)
FT, dos. Kimmo Raatikainen 15.9.-8.12. pe 10-12 A320.

58154727-5 Funktionaalinen ohjelmointi (2 ov)
Apul.prof. Gösta Grahne 18.9. - 4.12. ma 16-18 A414.

KEVÄTLUKUKAUSI

Hajautettujen järjestelmien kollokvio
Apul.prof. Timo Alanko/FT, dos. Kimmo Raatikainen 19.1.-3.5. pe 14-16 A320.

58154718-3 Tiedonhakumenetelmät (2 ov)
Prof. Hannu Erkiö 18.1.-9.5. to 10-12 A414.

58154719-0 Oliotietokannat (2 ov)
Apul.prof. Seppo Sippu 18.1.-2.5. to 12-14 A414.

58154713-8 Koneoppimisen ja tietämyksen muodostamisen lisensiaattiseminaari (jatkoa syyslukukaudelta) (2 ov)
Prof. Esko Ukkonen 18.1.-2.5. to 10-12 A318.

58154720-6 Analogialaskenta (2 ov)
Prof. Pekka Orponen 17.1.-8.5. ke 12-14 A318.

58154722-0 Tietokoneavusteinen opetus (2 ov)
TkL Veli-Pekka Lifländer 15.1.-29.4. ma 16-18 B450.

58154723-7 Hajautetun muistin supertietokoneet (2 ov)
Prof. Martti Tienari 16.1.-30.4. ti 14-16 A414.

58154724-4 Olio-ohjelmointitekniikka (2 ov)
Leht. Juha Vihavainen 16.1.-7.5. ti 10-12 A318.

58154725-1 Tietoliikennetekniikka (2 ov)
FT, dos. Kimmo Raatikainen 19.1.-3.5. pe 8-10 A320.

58154726-8 Ohjelmistotekniikka (2 ov)
Apul.prof. Jukka Paakki/Yliass. Inkeri Verkamo 17.1.-8.5. ke 14-16 A320.

Kirjallisuutta

Kurssien yhteydessä käytettävät luentomonisteet, oppikirjat ja oheismateriaali selviävät tietojenkäsittelytieteen laitoksen 4. kerroksen ilmoitustauluilla olevista kurssikuvauksista. Seuraavassa luettelossa on keskeistä kurssikirjallisuutta.

Approbatur

D. Cooper: Oh! Pascal! Turbo Pascal 6.0. Third Edition. W.W. Norton & Company, Inc., 1992.

A.K. Dewdney: The New Turing Omnibus: 66 Excursions in Computer Science. Freeman/Computer Science Press, 1993.

A.J. van de Goor: Computer Architecture and Design. Addison-Wesley, 1989.

I. Hawryszkiewycz: Introduction to Systems Analysis and Design. Prentice Hall, 1988.

J. Kosola, K. Tuisku: Tietokonelaitteet. VAKP-kustannus, 1992.

H. Lokki, I. Haikala, S. Linnainmaa, S. Mattila & O. Susiluoto: Tietotekniikka. Tietotekniikan liitto, 1992.

D.L. Slotnick et al.: Computers and Applications. D.C.Heath and Company, 2nd ed., 1989.

M.G. Sobell: A Practical Guide to UNIX System, 2nd edition. Benjamin/Cummings, 1989.

SIS-Standardiseringskomissionen i Sverige: Dataordboken. Svensk Standard SS 01 16 01. Utgåva 4. 1989.

Tietotekniikan liitto: Atk-sanakirja. 7. painos, Jyväskylä, 1994.

Cum laude approbatur

J. Bacon: Concurrent Systems, Addison-Wesley, 1992.

R. Elmasri & S.B. Navathe: Fundamentals of Database Systems. Benjamin/Cummings, Second edition, 1994.

M.R. Garey, D.S. Johnson: Computers and Intractability: A Guide to the Theory of NP-Completeness. Freeman, 1979.

D. Gries: The Science of Programming, Springer-Verlag, 1981.

Hanhimäki, Ilomäki, Lakkala, Norlamo: Onnistuneita opetusohjelmia. VAPK-kustannus. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1991.

F. Halsal: Communications, Computer Networks and Open Systems, 3rd edition, Addison-Wesley, 1992.

D. Hearn & M.P. Baker: Computer Graphics. Prentice-Hall, 2nd ed. 1994.

J.E. Hopcroft, J.D. Ullman: Introduction to Automata Theory, Languages, and Computation. Addison-Wesley, 1979.

S.J. Leffler, M.K. McKusick, M.J. Karels & J.S. Quarterman: The Design and Implementation of the 4.3BSD UNIX Operating System, Addison-Wesley, 1989.

Leiviskä, Schrey-Niemenmaa: Uusi teknologia koulutuksessa. Oulun yliopisto, Suomen teknillinen seura, Korkeakouluinsinöörien ja arkkitehtien keskusliitto. Painomerkki Oy. Helsinki 1992.

V-P Lifländer: Tietokoneavusteisen opetuksen kehittäminen. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja. HKKK:n kuvalaitos. Helsinki 1989.

E.R. Steinberg: Computer-Assisted Instruction: A Synthesis of Theory, Practice, and Technology. Hillsdale, NJ. Lawrence Erlbaum Associates Inc. (365 Broadway, Hillsdale, NJ 07642), 1991.

S.L. Tanimoto: The Elements of Artificial Intelligence using Common Lisp. Computer Science Press, 1990.

M.A. Weiss: Data Structures and Algorithm Analysis. Benjamin/Cummings, 1992.

Laudatur

A.V. Aho, R. Sethi, J.D. Ullman: Compilers - Principles, Techniques and Tools. Addison-Wesley, 1986.

G. R. Andrews: Concurrent Programming: Principles and Practice. The Benjamin/Cummings Publishing Company Inc., 1991.

R.M. Baecker: Readings in Groupware and Computer-Supported Cooperative Work. Morgan Kaufmann, 1993.

R.M. Baecker, W.A.S. Buxton: Readings in Human-Computer Interaction: A Multidisciplinary Approach. Morgan Kaufmann, 1987.

J.L. Balcazar, J. Diaz, J. Gabarro: Structural Complexity I - II. Springer-Verlag, 1988/1990.

P.A. Bernstein, V. Hadzilacos, N. Goodman: Concurrency Control and Recovery in Database Systems. Addison-Wesley, 1987.

R.G.G Cattell: Object Data Management. Addison-Wesley, 1991.

S. Ceri & G. Pelagatti: Distributed Databases. McGraw-Hill, 1985.

T.H. Cormen, C.E. Leiserson, R.L. Rivest: Introduction to Algorithms. The MIT Press, 1990.

D.W. Davies, W.L. Price: Security for Computer Networks, 2nd edition. Wiley, 1989.

A. Fisher: The Anatomy of Programming Languages. Prentice-Hall, 1993.

A. Goscinski: Distributed Operating systems: The Logical Design. Addison-Wesley, 1991.

J. Hertz, A. Krogh, R.G. Palmer: Introduction to the Theory of Neural Computation. Addison-Wesley, 1991.

A. Holub: Compiler Design in C. Prentice-Hall, 1990.

S.V. Hoover, R.F. Perry: Simulation: A Problem-Solving Approach. Addison-Wesley, 1989.

J. Jacobson: Object-Oriented Software Engineering. Addison-Wesley, 1992.

M. Kearns, U. Vazirani: An Introduction to Computational Learning Theory. MIT Press, 1994.

A. Kemper & G. Moerkotte: Object-Oriented Database Management: Applications in Engineering and Computer Science. Prentice-Hall, 1994.

H.F. Korth, A. Silberschatz: Database system concepts, 2nd ed. McGraw-Hill, 1991.

P. Langley: Elements of Machine Learning. Morgan Kaufmann, 1995.

E.D. Lazowska et al.: Quantitative System Performance. Prentice-Hall, 1984.

U. Manber: Introduction to Algorithms - A Creative Approach. Addison-Wesley, 1989.

Z. Manna, A. Pnueli: The Temporal Logic of Reactive and Concurrent Systems. Springer-Verlag, 1991.

H. Mannila, K.-J. Räihä: The Design of Relational Databases. Addison-Wesley, 1992.

D. A. Menasce, V.A.F. Almeida, L.W. Dowdy: Capacity Planning and Performance Modeling. Prentice-Hall, 1994.

R. Milner: Communication and Concurrency. Prentice Hall, 1989.

J. Preece, Y. Rogers, H. Sharp, D. Benyon, S. Holland, T. Carey: Human-Computer Interaction. Addison-Wesley, 1994.

R.P. Pressman: Software Engineering, A Practitioner's Approach, 3rd edition. McGraw-Hill, 1992.

D.E. Rumelhart, J.L. McClelland (eds.): Parallel Distributed Processing. Explorations in the Microstructure of Cognition. Vol 1,2. MIT Press 1986.

B. Shneiderman: Designing the User Interface: Strategies for Effective Human-Computer Interface, 2nd edition. Addison-Wesley, 1992.

I. Sommerville: Software Engineering, 4th edition. Addison-Wesley, 1992.

L. Sterling, E. Shapiro: The Art of Prolog. MIT Press, 1986.

J.D. Ullman: Principles of Database and Knowledgebase Systems, Vol. I&II. Computer Science Press, 1989.

I. Wegener: The Complexity of Boolean Functions. Wiley/Teubner, 1987.

Jatko-opinnot

Tietojenkäsittelytieteen jatko-opintojen tavoitteena on hankkia syvällinen perehtyneisyys johonkin tietojenkäsittelytieteen erikoisalaan ja saavuttaa valmius luoda uutta tietoa, ensin tällä erikoisalalla ja myöhemmin myös muilla tietojenkäsittelyn aloilla. Tietojenkäsittelytieteellisen jatkokoulutuksen saaneista henkilöistä on maassamme puutetta. Heitä tarvitaan korkeakoulujen opettajina ja tutkijoina sekä muissa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä.

Jatko-opintojen tavoite voi olla joko ensisijaisesti lisensiaatintutkinto tai suoraan väitöskirja ja tohtorintutkinto. Opintojen keskeinen osa on itsenäisen tieteellisen tutkielman, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan, laatiminen. Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyys valittuun aihepiiriin, kyky kirjoittaa tieteellistä tekstiä ja valmius itsenäiseen tutkimustyöhön. Tohtorintutkinnossa tutkielmalle asetetaan korkeammat tieteelliset vaatimukset: väitöskirjan tulee osoittaa tieteellistä kypsyyttä ja sisältää kansainvälisellä tasolla mielenkiintoista uutta tietoa.

Yleensä on suositeltavaa asettaa jatko-opintojen tavoitteeksi suoraan tohtorintutkinto. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan tällöin tarvittaessa hyväksyä riittävää kypsyyttä osoittava väitöskirjan käsikirjoitus. Väitöskirja voidaan kuitenkin laatia myös kehittämällä erikseen laadittua lisensiaatintutkimusta edelleen. Useissa tapauksissa on hyvä pyrkiä ohjaajan opastuksessa kansainvälisesti julkaisukelpoisiin tuloksiin heti sen jälkeen, kun tietyt perusvalmiudet on saavutettu. Töitä voidaan julkaista jo ennen tutkielman valmistumista konferenssiesitelminä ja lehtiartikkeleina, ja itse tutkielmakin on mahdollista koota tällaisista erillisjulkaisuista.

Jatko-opintojen tehokkaan edistämisen kannalta ne on syytä nivoa laitoksen jonkin tutkimusryhmän toimintaan. Ryhmä tarjoaa tukea tieteellisen asiantuntemuksen, keskustelun ja ideoinnin sekä kansainvälisten kontaktien muodossa. Tutkimusryhmään kuuluminen helpottaa myös opintojen rahoituksen järjestämistä. Laitoksen tutkimusaloja on esitelty toisaalla tässä oppaassa.

Jatko-opintojen aihepiiri löytyy keskustelemalla laitoksen tutkijoiden kanssa, esimerkiksi jonkin tutkimusseminaarin yhteydessä. Muodollisesti jatko-opinnot aloitetaan ilmoittautumalla aineen professorille, jonka kanssa sovitaan tutkielman alue (lopullinen aihe selviää työn edistyessä) sekä erikoistumis- ja sivuaineopinnot, jotka kirjataan jatko-opintosuunnitelmaksi erityiselle lomakkeelle. Jokaiselle opiskelijalle nimetään myös henkilökohtainen ohjaaja. Useissa tapauksissa on tarkoituksenmukaista aloittaa jatko-opintojen suunnittelu jo ennen perustutkinnon valmistumista.

Lisensiaatin- ja tohtorintutkintoihin sisältyvä vähintään 20 opintoviikon perehtyminen johonkin tietojenkäsittelytieteen erikoisalaan kuulusteluineen koostuu sopivien vähintään laudatur-tasoisten erikoiskurssien suorittamisesta (12 - 16 ov) sekä osallistumisesta seminaareihin (4 - 8 ov). Jatkotutkintoon sisällytettävien laudatur-kurssien ja seminaarien arvosanojen on oltava vähintään 2/3.

Päätoimisesti opiskellen on mahdollista suorittaa lisensiaatintutkinto 2 - 3 vuodessa ja tohtorintutkinto noin neljässä vuodessa perustutkinnon suorittamisen jälkeen.

Jatko-opintoihin normaalisti sisältyvät noin 20 opintoviikon sivuaineopinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opetuksesta sivuaineopinnoiksi soveltuvat parhaiten matematiikan ja fysiikan aineopintojen ja syventävien opintojen kurssit, mutta tutkintoon voidaan sisällyttää myös muiden tiedekuntien tai toisen korkeakoulun, kuten Teknillisen korkeakoulun tai Helsingin kauppakorkeakoulun, vastaavan tasoisia opintoja.

Yhden tai kahden lukukauden mittainen opiskelu jossain ulkomaisessa korkeakoulussa ja osallistumiset lyhyemmille kansainvälisille tutkijakursseille ovat erittäin suositeltavia kansainvälisten kontaktien luomiseksi ja tuntuman saamiseksi tutkimuksen kansainväliseen tasoon. Ulkomaiset opinnot ovat tärkeitä myös tieteellisessä työssä välttämättömän englannin kielen taidon kehittämiseksi.

Jatko-opiskelijoita pidetään etusijalla palkattaessa laitoksella henkilöstöä opetustehtäviin ja tutkimusprojekteihin. Näiden tehtävien ohessa opiskelu ja opinnäytteiden valmistelu on mahdollista.

Jatko-opintoja koskevaa opintoneuvontaa antavat laitoksen professorit ja muut tutkijat.

Helsingin tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulu HeCSE

Helsingin tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulu (HeCSE) on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelyalan laboratorioiden ja tutkimusyksiköiden yhteinen tutkijakoulu. Tutkijakoulu on aloittanut toimintansa vuoden 1995 alusta ja sinne otetaan uusia jatko-opiskelijoita keväisin. Tutkijakoulun ohjelmaan sisältyvää opetusta annetaan sekä Helsingin yliopistossa että Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Tarkempia tietoja tutkijakoulun toiminnasta, hakuajoista, opintojen rahoituksesta ym. saa tutkijakoulun johtajalta Martti Mäntylältä (TKK) ja pääsihteeriltä Inkeri Verkamolta (HY). Tutkijakoulua koskevaa tiedotusta on saatavissa elektronisessa muodossa www:n sivulla http://www.cs.helsinki.fi/hecse/ tai sähköpostitse osoitteesta hecse@cs.hut.fi. Tutkijakoulun opetusohjelma julkaistaan elokuussa 1995.

Kirjasto

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja yliopiston atk-keskuksen kirjasto sijaitsee talon 2. kerroksessa. Lainausoikeus on ainoastaan lainaajakortin omaavilla henkilöillä. Lainaajakorttia voi anoa sen jälkeen kun approbatur ja vähintään yksi cum laude approbaturin pakollinen kurssi on suoritettu. Tarkemmat ohjeet saa kirjastosta. Kirjasto on avoinna ma - to 8 - 19 ja pe 8 - 15.45. Kesä- ja elokuussa kirjasto on avoinna ma - pe 8 - 15.45, heinäkuussa se on suljettuna.

Opetus Lahden perusopetusyksikössä

Lahden perusopetusyksikössä (Saimaankatu 11, 15140 Lahti) on mahdollista suorittaa tietojenkäsittelytieteen approbatur oppimäärä Helsingin yliopiston vaatimusten mukaisena. Kaikilla yliopiston opiskelijoilla on opiskeluoikeus. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: osastosihteeri Marja-Liisa Leminen, puh. 918 - 892 294.

Computer Science Courses in English

Courses are offered in English both at the basic level (approbatur) and at the advanced and postgraduate levels (laudatur). Some courses are organized in co-operation with the Helsinki University of Technology in Espoo. Some courses will be taught by foreign visitors at the department, but most are taught by native Finns. Students should contact the instructor in case they wish any specific course to be lectured in English.

All the information here is preliminary. For detailed up-to-date information please refer to the departmental bulleting boards at the beginning of each semester, or contact the departmental Student Councelling Office, room B439, Department of Computer Science, Teollisuuskatu 23, tel. 708 44222.

At the approbatur level we offer this year only one course in English:

580211-1 Introduction to Computing (2 cu), Thomas Långbacka, Spring 1996. Advance registration is recommended, but you can also register when attending the first lecture.

Most compulsory approbatur (basic level) courses may include one practice group (laskuharjoitusryhmä) in English if there is sufficient demand for it.

The English laudatur courses fall into two categories: courses associated with the Helsinki Graduate School in Computer Science and Engineering (HeCSE), and regular courses. Some HeCSE courses are offered by our Department at the University of Helsinki (UH), others by various departments at the Helsinki University of Technology (HUT). HeCSE courses are given in English if there is sufficient demand. More information on these courses is available through www (http://www.cs.helsinki.fi/hecse/) or by e-mail (hecse@cs.hut.fi). Programme of HeCSE will appear in August 1995.

At least the following higher-level courses at our department may be taught in English if there is sufficient demand, as determined by the instructor: Knowledge bases, Foundations in Software Engineering, Performance Evaluation, Simulation Methods, Performance of Database Systems, Complex Computational Systems, Seminar on Analog Computation, Seminar on Telecommunication Software Architectures, Seminar on Telecommunication Technology.

Most exams, at all levels, can be taken in English if so requested. The exam material will be available in English in such cases. Contact the instructor giving the exam two weeks in advance.

All registering for the Computer Science courses and exams at the University of Helsinki should be done using the computer registration system at the Departement (e.g., in room D423, 4th floor). For the HeCSe courses organized by the Helsinki University of Technology contact the instructor or the appropriate department. Verify times and places from either the appropriate bulletin boards at our Department, or directly from HeCSE.

Den svenskspråkiga undervisningen i datavetenskap

I datavetenskap ges svenskspråkig undervisning på hösten i Introduktion till datateknik. På våren hålls en svenskspråkig övningsgrupp i kursen Att skriva vetenskaplig text. På basen av anmält intresse arrangeras även laboratoriegrupper, främst övningsarbete i programmering på våren. Studerande uppmanas anmäla intresse för olika laboratorier till Thomas Långbacka eller Linus Torvalds.

Observera att på finskspråkiga kurser kan tentuppgifterna erhållas även på svenska, om studeranden ber om detta av föreläsaren i tillräckligt god tid före tentamensdagen

Undervisning

580213-5 Introduktion till datateknik (2 sv)
Föreläsningar: Överass. Thomas Långbacka 12.9.-14.11. ti 10-12 A516.
På kursen behandlas bl.a. datorers funktionsprinciper, datorutrustning, algoritmer, programvara och datahantering. Kursen består av 20 timmar föreläsningar och 20 timmar övningar, därav hälften är datorövningar. All undervisning hålls under tiderna som meddelats ovan. Även finskspråkiga studerande kan delta i kursen. Vid sidan av kursen ordnas språkundervisning enligt språkcentrets fordningar (2 sv).

Opettajat

Yhteydenotot laitoksen opettajiin on hoidettava vastaanottoaikoina. Vastaanotot ovat tietojenkäsittelytieteen laitoksella (Teollisuuskatu 23). Luettelosta puuttuvat ja lopulliset vastaanottoajat ilmoitetaan lukukausien alussa 4. kerroksen ilmoitustaululla 8, WWW-sivulla http://www.cs.Helsinki.FI/opinnot/ sekä kunkin opettajan ovella olevassa ilmoituksessa.


Ahonen, Helena, FL, ass., virasta vapaa.
Alanko, Timo, FT, apul.prof. Vastaanotto ma 9 - 9.30, ke 8.30 - 9. huone B425.
Back, Ralph, FT, dos., Åbo Akademin professori.
Elolampi, Pentti, FK, ass.
Elomaa, Tapio, FL, yliass.
Eloranta, Jaana, FT, ass., virasta vapaa.
Eloranta, Satu, FM.
Erkiö, Hannu, FT, dos., prof. Vastaanotto ma, to 13 - 13.30, huone A403.
Grahne, Gösta, FT, dos., apul.prof. Vastaanotto sl ke, pe 12 - 12.30, kl ke 16 - 16.30, pe 12 -12.30 huone C458.
Heikkinen, Barbara, ass.
Holsti, Niklas, FT, lab.ins., virasta vapaa sl.
Häkkinen, Auvo, FM, leht.
Järvinen, Pertti, FT, dos., Tampereen yliopiston prof.
Kaivola, Roope, FL, ass., virasta vapaa.
Karvi, Timo, FL.
Kerola, Teemu, PhD., apul.prof.
Kilpeläinen, Pekka, FT, yliass.
Kivinen, Jyrki, FT.
Kojo, Markku, FM, leht.
Koskimies, Kai, FT, dos., Tampereen yliopiston apul.prof.
Kuittinen, Juhani, FK, ass.
Kujala, Teija, FK, leht.
Kutvonen, Lea, FM, aman., virasta vapaa.
Kutvonen, Petri, pääsuunn.
Kuuppelomäki, Päivi, FM, tutkimusass.
Laine, Harri, FL, leht. Vastaanotto ti 10 - 10.30, to 9 - 9.30 huone B446.
Laine, Jukka, FK, ass.
Linden, Greger, FL, ass., virasta vapaa.
Linnainmaa, Seppo, FT, dos., prof. (VTT).
Lokki, Heikki, FL, leht.
Mannila, Heikki, FT, prof. virasta vapaa.
Marttinen, Liisa, FM, ass.
Mäkelä, Matti, TkT, apul.prof. Vastaanotto ti 9.45 - 10.15, to 10.30 - 11 huone A402.
Niklander, Tiina, FM, lab.ins.
Nurmi, Otto, Dr.rer.pol., leht.
Orponen, Pekka, FT, prof. Vastaanotto ti 16 - 16.30, ke 14 - 15 huone A405.
Paakki, Jukka, FT, apul.prof., virasta vapaa.
Peltola, Eero, FT, dos.
Puustjärvi, Juha, FL.
Raatikainen, Kimmo, FT, dos. leht., virasta vapaa.
Rautell, Raija, aman.
Räihä, Kari-Jouko, FT, dos., Tampereen yliopiston prof.
Silander, Tomi, FK.
Sippu, Seppo, FT, apul.prof. Vastaanotto ti 10 - 11, ke 10 - 10.30 huone A404.
Siven, Reijo, FK, aman.
Soisalon-Soininen, Eljas, FT, dos. Teknillisen korkeakoulun prof.
Sorsa, Juha-Antti, FM.
Suoranta, Veli-Matti, FK, ass.
Sutinen, Erkki, FK.
Tarhio, Jorma, FT, dos., yliass. Vastaanotto ti, pe, 13.30 - 14 huone C479.
Tienari, Martti, FT, prof., laitoksen esimies. Vastaanotto ti, ke, to 12 - 12.40 huone A310.
Tirri, Henry, FM, ass.
Toivonen, Hannu, FK, ass., virasta vapaa.
Torvalds, Linus, ass.
Ukkonen, Esko, FT, prof. Vastaanotto ke 14.30 - 15,to 12.30 - 13 huone A304.
Valmari, Antti, TkT, dos., Tamp. TKK:n apul.prof.
Verkamo, Inkeri, FT, yliass. Vastaanotto ti 12 - 12.30 huone B424.
Vihavainen, Juha, FL, yliass. Vastaanotto ti 9.30 - 10, ke 13.30 - 14 huone C461.
Vilo, Jaak, M.Sc., ass., virasta vapaa.
Wikla, Arto, FM, leht.