Kuva: Cum laude approbaturin pakollisten kurssien riippuvuus: paksu nuoli tarkoittaa pakollisuutta, ohut nuoli tarkoittaa, että edeltäjäkurssin asiat on hallittava, katkoviivanuoli on suositus.
Tämä versio vastaa tiedekuntaan 19.6. lähetettyä 2. oikoluettua
opastekstiä. Mikään ei ole muuttunut sitten 8.6.
(Versio 8.6.)
Esimies: prof. Jukka Paakki, vastaanotto ke 13-14, to 10-10.30, A310.
Kanslia (A307, 3. kerros): avoinna opiskelijoille ma - pe 12 - 14
Opintoneuvonta (B439, 4. kerros): puh. 191 44222. Vastaanottoajat ilmoitetaan lukukausittain www-sivulla http://www.cs.helsinki.fi/opintoneuvonta/, ilmoitustauluilla ja opintoneuvonnan automaattisessa puhelinvastaajassa.
Kirjasto sijaitsee talon 2. kerroksessa. Lainausoikeutta voi anoa kun vähintään 20 ov tietojenkäsittelytieteen opintoja on suoritettu. Tarkemmat ohjeet saa kirjastosta. Kirjasto on avoinna ma - to 8 - 19 ja pe 8 - 15.45. Kesä- ja elokuussa kirjasto on avoinna ma - pe 8 - 15.45, heinäkuussa se on suljettuna.
Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tarjoamat opinnot antavat erinomaisen pohjan työskennellä tehtävissä, joissa kehitetään tai sovelletaan tietotekniikkaa. Alan tutkimus tarjoaa haastavia ja merkittäviä ongelmia, joiden ratkaisuilla on usein välittömiä käytännöllisiä sovelluksia.
Tieteelliseltä luonteeltaan tietojenkäsittelytiede on monipuolinen. Erityisalasta riippuen tutkimusote saattaa olla hyvinkin erilainen: matematiikan kaltainen abstrakti metoditiede, järjestelmien käyttäytymistä tutkiva kokeellinen luonnontiede tai järjestelmiä konstruoiva insinööritiede. Tietojenkäsittelytieteen tutkimuskohteena ovat ne algoritmeihin perustuvat menetelmät ja prosessit, joilla informaatiota kuvataan ja muunnetaan: niiden teoria, analyysi, suunnittelu, toteuttaminen ja soveltaminen. Tällaiset menetelmät voidaan ohjelmoida tietokoneohjelmiksi, jotka kone pystyy suorittamaan "automaattisesti". Tietojenkäsittelytieteen peruskysymys onkin: Mitä voidaan automatisoida ja miten tämä tapahtuu tehokkaasti?
Matematiikka on tietojenkäsittelytieteen tärkein tukiaine. Monet tietokonesovellukset perustuvat matemaattisiin malleihin ja myös tietojenkäsittelytieteen tutkimustyössä matemaattisilla menetelmillä on usein keskeinen sija. Matematiikan opintojen yhteydessä harjaantuva eksaktin päättelyn taito muodostaa myöskin metodista perustaa täsmällisyyttä vaativille suunnittelu- ja toteutusratkaisuille käytännön atk-tehtävissä.
Tietojenkäsittelyyn liittyvien ammattien toimenkuvat vaihtelevat, koska tietojenkäsittelyalan tehtäviä on nykyään kaikkialla elinkeinoelämässä, hallinnossa, tutkimuksessa ja opetuksessa. Alalla on huomattava työvoimapula. Työmarkkinoilla tarvitaan varsinaisia tietojenkäsittelyalan ammattilaisia ja sen lisäksi henkilöitä, joilla on hyvät perustiedot tietojenkäsittelytieteestä ja jonkin muun alan pääainekoulutus. Tietojenkäsittelyalan tehtäviin voikin valmistua, paitsi opiskelemalla tietojenkäsittelytiedettä pääaineena, myös opiskelemalla sovellusalaa pääaineena ja tietojenkäsittelytiedettä vahvana sivuaineena. Tietojenkäsittelysovelluksista kiinnostuneille suositellaan jälkimmäistä tapaa.
Tietojenkäsittelyn asiantuntijat sijoittuvat yleensä liike-elämän ja hallinnon atk-tehtäviin, tietojenkäsittelyalan kehitystehtäviin sekä alan opetukseen ja tutkimukseen. Tutkijan urasta kiinnostuneiden kannalta tietojenkäsittelytiede on nopeasti kehittyvänä tieteenä varteenotettava vaihtoehto tutkimusalaa valittaessa.
Tietojenkäsittelytieteen opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle alan käsitteellistä perustaa korostaen mahdollisimman monipuoliset tiedot, jotka antavat kestävän lähtökohdan käytännön työelämässä tapahtuvalle erikoistumiselle.
Koulutusohjelmassa on neljä suuntautumisvaihtoehtoa: tietojenkäsittelyn, sovelletun tietojenkäsittelyn, opettajan ja tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehdot. Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto on näistä laajin ja se jakautuu useiksi erikoistumislinjoiksi. Koulutus tähtää alan asiantuntija-, kehitys- ja johtotehtäviin tai tutkijanuralle. Erikoistumislinjoja on kuvattu tarkemmin luvussa Opintojen suunnittelu ja suuntautumisvaihtoehtojen kotisivuilla, ks. http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/suunta.html.
Opettajan suuntautumisvaihtoehto on väylä tietotekniikan aineenopettajaksi. Tietotekniikan opettajia tarvitaan peruskoulun ja lukion lisäksi myös yritysten koulutustehtävissä, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa. Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat opiskella tavallista enemmän jotakin sivuainetta pystyäkseen kehittämään jonkin sovellusalan tarvitsemaa tietotekniikkaa. Tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehto toteutetaan yhteistyössä matematiikan laitoksen kanssa ja tutkintoon kuuluu kurssipohjaisia opintoja yhtä paljon kummastakin; oleellisin ero on pro gradu -tutkielma, joka tehdään pääaineessa. Opettajan, sovelletun tietojenkäsittelyn ja tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehdossa vaaditaan tietojenkäsittelytieteen opintoja hieman vähemmän kuin tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa.
Tietojenkäsittelytieteen pääaineopinnot alkavat cum laude approbatur -oppimäärän suorittamisella. Pääosa oppiaineksesta on kaikille suuntautumisvaihtoehdoille sama. Cum laude approbatur -oppimäärä muodostaa LuK-tutkinnon rungon. FM-tutkintoa varten on suoritettava laudatur-oppimäärä. Tässä vaiheessa suuntautumisvaihtoehdot ja erikoistumislinjat eriytyvät. Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdon ja sen erikoistumislinjojen valinnassa ei ole erityistä menettelyä tai rajoituksia. Opiskelija tekee valintansa suorittamalla haluamansa suuntautumisvaihtoehdon ja erikoistumislinjan tutkintovaatimusten mukaiset opinnot. Sovelletun tietojenkäsittelyn ja tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehtojen valinta suoritetaan sopimalla kirjallisesti tutkinnon sisältö suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa. Opettajan suuntautumisvaihtoehtoon on erillinen valinta, johon voi osallistua suoritettuaan tietyt opinnot (tietojenkäsittelytieteen sivuaineapprobatur-oppimäärää vastaavat opinnot sekä kurssi Tietorakenteet; ks. myös oppaan kohta Aineenopettajan koulutus).
Pro gradu -tutkielma tehdään pääsääntöisesti samalta linjalta kuin pakolliset laudaturkurssit. Linjajaon ylittävien tutkielmien osalta tutkielma-aiheen hyväksyjä voi vaatia aiheesta riippuen työtä tukevia muiden linjojen kursseja ennen pro gradu -tutkielman aloittamista.
Opintoihin liittyvät keskeiset tiedot löytyvät www-sivulta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/.
Ajankohtaiset tiedot opetuksesta saa kyseistä lukukautta koskevasta tarkistetusta opetusohjelmasta, joka ilmestyy lukukauden alkaessa laitoksen www-palvelimeen ja 4. kerroksen ilmoitustaululle.
Opintojaksojen sisältö ja koevaatimukset on selitetty kurssikuvauksissa, jotka löytyvät www-sivulta http://www.cs.helsinki.fi/kurssit/.
Henkilökohtaista opintoneuvontaa annetaan laitoksen huoneessa B439 (puh. 191 44222). Opintoneuvonnan vastaanottoajat luetellaan sivulla http://www.cs.helsinki.fi/opintoneuvonta/.
Opintoneuvontaa laudatur- ja jatko-opintoja koskevissa asioissa antavat laitoksen opettajat vastaanottoaikoinaan. Yksittäistä opintojaksoa koskevia tietoja saa opintojakson opettajalta.
Oheiseen listaan on kerätty neuvontatilaisuuden lisäksi myös muita opiskelun kannalta tärkeitä lukuvuoden 2001 - 2002 päivämääriä.
Syksy 2001:
LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (120 OV)
Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on vähintään 120 ov:
Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.
FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (160 OV)
Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 160 ov.
Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto:
Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto:
Opettajan suuntautumisvaihtoehto:
581324-7 Tietokone työvälineenä, 2 ov
581325-0 Ohjelmoinnin perusteet, 3 ov
581326-3 Java-ohjelmointi, 2 ov
581327-6 Johdatus sovellussuunnitteluun , 2 ov
581328-9 Tietokantojen perusteet, 2 ov
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov
581305-6 Tietokoneen toiminta, 2 ov
581329-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov
581330-2 Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, 2 ov
58131-8 Tietorakenteet, 4 ov
581331-5 Käyttöjärjestelmät I, 2 ov
581332-8 Rinnakkaisohjelmistot, 2 ov
581333-1 Tietoliikenne I, 2 ov
58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
581334-4 Tietokannan hallinta, 2 ov
581259-4 Ohjelmistotuotanto, 3 ov
581260-4 Ohjelmistotuotantoprojekti, 6 ov
58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 4 ov
Cum laude approbatur -oppimäärään voi liittää lisäksi valinnaisia cum laude approbatur -opintojaksoja ja laudatur-opintojaksoja.
Laudatur-oppimäärään kuuluu joukko kaikille pakollisia opintoja sekä joukko suuntautumisvaihtoehto- tai erikoistumislinjakohtaisesti määriteltyjä pakollisia ja valinnaisia opintoja.
Erikoistumislinjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-opintojaksoja voi sopimuksen mukaan ottaa myös toiselta erikoistumislinjalta, toisesta koulutusohjelmasta tai toisesta korkeakoulusta; soveltuvia laudatur-kursseja ja seminaareja luetellaan erikoistumislinjojen kuvauksissa opinto-oppaassa ja verkossa.
Linjakohtaisten minimiopintojen lisäksi laudaturiin sisällytetään tarvittava määrä täysin vapaavalintaisia tietojenkäsittelytieteen laudatur- ja cum laude approbatur -opintoja.
Kaikille erikoistumislinjoille yhteiset opinnot:
Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärä, väh. 46 ov
581336-0 Laskennan teoria, 3 ov
Seminaareja, vähintään 4 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 16 ov
Algoritmien erikoistumislinja
58053-7 Algoritmien suunnittelu ja analyysi, 5 ov
Vähintään 15 ov muita linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-kursseja.
Älykkäiden järjestelmien erikoistumislinja
Vähintään 20 ov linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-kursseja esimerkiksi seuraavista:
581286-6 Kolme käsitettä: informaatio, 4 ov
581287-9 Kolme käsitettä: todennäköisyys, 3 ov
581339-9 Kolme käsitettä: päätöksenteko, 3 ov
58053-7 Algoritmien suunnittelu ja analyysi, 5 ov
58147-9 Koneoppiminen, 4 ov
58066-7 Tekoäly, 4 ov
581252-3 Robotiikka, 4 ov
58143-1 Tiedon tiivistäminen, 4 ov
581550-4 Tietämyksen muodostaminen, 3 ov
Ohjelmistotekniikan erikoistumislinja
581358-0 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 3 ov
581359-3 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu, 3 ov
Vähintään 14 ov muita linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-kursseja.
Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen erikoistumislinja
581363-2 Käyttöjärjestelmät II, 2 ov
581364-5 Tietoliikenne II, 2 ov
581365-8 Tietokoneen rakenne, 2 ov
581366-1 Spesifioinnin ja verifioinnin perusteet, 2 ov
581350-6 Hajautetut järjestelmät, 3 ov
Vähintään 9 ov muita linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-kursseja.
Informaatiojärjestelmien erikoistumislinja
581353-5 Tietokannan mallinnus, 2 ov
581354-8 Tietokantarakenteet ja -algoritmit, 4 ov
Vähintään 6 ov linjan aihepiiriin liittyviä laudatur-kursseja.
Valinnaisia laudatur-kursseja, vähintään 8 ov.
Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärä, väh. 46 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 16 ov
Seminaareja, vähintään 2 ov
Laudatur-opintojaksoja sopimuksen mukaan, vähintään 10 ov.
Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärä, väh. 46 ov
581336-0 Laskennan teoria, 3 ov
58037-7 Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt, 4 ov
Seminaareja, vähintään 2 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 10 ov
Valinnaisia laudatur-kursseja, vähintään 4 ov.
Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärän opintojaksoja,
vähintään 40 ov
Tietojenkäsittelytieteen laudatur-opintojaksoja sopimuksen mukaan,
vähintään 18 ov
Tietojenkäsittelytieteen seminaareja, vähintään 2 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma 16 ov
Matematiikan approbatur-oppimäärä (väh. 15 ov)
Minimikokoa laajemman approbaturin tai cum laude approbatur -oppimäärän suorittaminen on suositeltavaa. Kurssivalinnoissa suositellaan erityisesti seuraavia:
Lineaarialgebra I, 5 ov
Algebra I, 5 ov
Diskreetti matematiikka I, 5 ov
Logiikka I, 5 ov
Todennäköisyyslaskenta I, 5 ov
Tietokoneavusteinen matematiikka, 5 ov
Muut sivuaineoppimäärät ovat tutkintosäännön 8 §:n asettamissa rajoissa vapaasti valittavissa.
b) Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa (väh. 60 ov):
Sivuaineoppimääriä on oltava vähintään kaksi. Sivuaineiden valinnasta sovitaan laitoksen kanssa opiskelijakohtaisesti.
c) Opettajan suuntautumisvaihtoehdossa (väh. 70 ov):
Toisen opetettavan aineen cum laude approbatur -oppimäärä (35 ov). Toisen opetettavan aineen voi valita vapaasti. Tavallisin valinta on matematiikka.
Opettajan pedagogiset opinnot (35 ov). Tästä opintokokonaisuudesta vastaa kasvatustieteellinen tiedekunta.
d) Tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehdossa (väh. 75 ov):
Tutkintoon tulee sisältyä vähintään kaksi sivuaineoppimäärää, joista toisen on oltava vähintään 60 ov:n matematiikan oppimäärä, ks. matematiikan tutkintovaatimukset.
Orientoivat opinnot, 1 ov
Toinen kotimainen kieli, 2 ov
Vieras kieli, 1-2 ov
Osallistuminen opettajatuutorointitoimintaan
neljän lukukauden ajan, 1 ov
581355-1 Tietojenkäsittelytieteen esittely, 1 ov
Vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus täyttyy.
Tietojenkäsittelytieteen ylimääräisiä opintojaksoja ei sisällytetä muihin opintoihin, vaan ne liitetään tietojenkäsittelytieteen oppimääriin ylimääräisinä suorituksina.
FILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO
1a. Filosofian maisterin tutkinto tietojenkäsittelytieteen
koulutusohjelmassa ja 40 opintoviikon laajuiset pää- ja
sivuaineen opinnot
tai
1b. Filosofian maisterin tutkinto fysikaalisten tieteiden tai
matematiikan koulutusohjelmassa ja tietojenkäsittelytieteen
sivulaudatur-oppimäärä sekä vähintään 20 opintoviikon laajuinen
tietojenkäsittelytieteen lisensiaattioppimäärä.
2. Lisensiaatintutkimus.
FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO
Sivuaineopinnot tietojenkäsittelytieteen jatkotutkinnoissa
Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon kohteeksi valitun erikoisalan opintoja tukevat sivuaineopinnot ovat pääsääntöisesti laudatur- ja cum laude approbatur -tasoisia. Sivuaineopinnot suoritetaan yleensä yhdessä aineessa ja niistä sovitaan jatko-opintosuunnitelmaa laadittaessa.
581324-7 Tietokone työvälineenä, 2 ov
581325-0 Ohjelmoinnin perusteet, 3 ov
581326-3 Java-ohjelmointi, 2 ov (tai jokin muu vastaava
ohjelmointikurssi)
581327-6 Johdatus sovellussuunnitteluun, 2 ov
581328-9 Tietokantojen perusteet, 2 ov
Ainakin toinen seuraavista:
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov
581329-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov
Valinnaisia tietojenkäsittelytieteen opintojaksoja vähintään 2 ov.
58101-1 Approbatur-oppimäärä, vähintään 15 ov
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov (ellei sisälly
approbatur-oppimäärään)
581329-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov (ellei sisälly
approbatur-oppimäärään)
581305-6 Tietokoneen toiminta, 2 ov
58131-5 Tietorakenteet, 4 ov
58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
Valinnaisia cum laude approbatur- tai laudatur-opintojaksoja vähintään 10 ov; näihin on sisällyttävä kaksi seuraavista:
Rinnakkaisohjelmistot, 2 ov,
Käyttöjärjestelmät I, 2 ov,
Tietoliikenne I, 2 ov,
Tietokannan hallinta, 2 ov,
Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, 2 ov,
Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi, 3 ov.
Jos approbatur sisältää molemmat vaihtoehtoisista harjoitustöistä, cum laude -oppimäärään tarvitaan valinnaisia opintojaksoja vähintään 12 ov.
58102-8 Cum laude approbatur -pääaineoppimäärä (väh. 46 ov)
Seminaareja (väh. 2 ov)
Sivulaudaturtutkielma (10 ov)
Valinnaisia laudatur-opintojaksoja (väh. 12 ov)
Työssäkäynti lukukausien aikana johtaa yleensä opintojen huomattavaan pitkittymiseen, jopa katkeamiseen. Erityisesti on huomattava, että keskittynyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä vaativia opintojaksoja, kuten esimerkiksi pro gradu -tutkielman laatimista, on vaikea sovittaa yhteen säännöllisen työssäkäynnin kanssa. Toisaalta kesäharjoittelu on ammattitaidon kehittymisen kannalta suositeltavaa.
Kursseja voi yleisesti ottaen suorittaa kahdella tavalla: luentokurssilla ja erilliskokeella. Niihin molempiin ilmoittaudutaan etukäteen muualla ilmoitettujen aikarajojen puitteissa.
Luentokurssi sisältää yleensä luennot sekä yksi tai kaksi kurssikoetta. Kurssiin voi sisältyä myös harjoituksia ja harjoitustöitä, jotka voivat olla pakollisia ja joista voi saada arvosanaan vaikuttavia pisteitä. Joillakin luentokursseilla on myös mahdollisuus osallistua myöhemmin järjestettävään uusintakokeeseen, jossa vaaditaan samat suorituskomponentit kuin alkuperäisessä kurssikokeessa.
Erilliskoe on muodollisesti luentokurssista riippumaton koe, joka perustuu kurssikuvauksessa määriteltyyn materiaaliin.
Useimmille opiskelijoille luentokurssiin perustuva suoritus on erilliskoetta sopivampi opiskelumuoto; perusteellinenkaan omatoiminen harjoittelu ei yleensä korvaa luentokurssin yhteydessä annettua opetusta ja harjoittelua. Kurssien suoritustavat selviävät kurssikuvauksista, jotka löytyvät sivulta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/.
Useimmista kursseista annetaan arvosana, joka määräytyy kurssikohtaisesti eri osatekijöistä saatujen pistemäärien perusteella. Alimman hyväksytyn arvosanan 1-/3 saavuttamiseksi tarvitaan yleensä noin puolet maksimipistemäärästä ja arvosanan 3/3 saavuttamiseksi noin 5/6 maksimipistemäärästä.
Jotkin kurssit saatetaan pitää englanninkielisinä, mikäli osallistujien joukossa on ulkomaalaisia opiskelijoita. Katso tarkemmin opinto-oppaan kohdasta "Computer Science Courses in English".
Laboratoriokursseja on kolme: Ohjelmoinnin harjoitustyö (liittyy kursseihin Ohjelmoinnin perusteet ja Java-ohjelmointi), Tietokantasovellusten harjoitustyö (liittyy kursseihin Johdatus sovellussuunnitteluun ja Tietokantojen perusteet) ja Tietorakenteiden harjoitustyö (liittyy kurssiin Tietorakenteet). Nämä ovat pakollisia pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijan approbaturiin tulee sisältyä joko Ohjelmoinnin harjoitustyö tai Tietokantasovellusten harjoitustyö (tai molemmat). Sivuaineena suoritettavassa cum laude approbaturissa kaikki laboratoriokurssit ovat mukana.
Ohjelmoinnin harjoitustyön ja Tietokantasovellusten harjoitustyön kesto on noin 6 viikkoa ja kursseja alkaa lukukauden alussa ja puolessavälissä kumpanakin lukukautena. Kurssit voi suorittaa myös kesällä. Työ on saatava valmiiksi kurssin aikana, mikä tarkoittaa, että aikaa työlle tulisi varata noin 15 tuntia viikossa. Ellei työ valmistu ajoissa, se katsotaan keskeytyneeksi. Laboratoriokursseja pääsee suorittamaan uudelleen vain keskeyttäneiden jonotuslistan kautta.
Laboratoriotyökursseille ilmoittautuminen on sitova. Sen saa kuitenkin perua, mikäli kurssin aloitustilaisuuden alkuun on aikaa yli kaksi vuorokautta. Osallistuminen kurssin aloitustilaisuuteen on välttämätöntä. Mikäli kurssille ilmoittautunut opiskelija ei ole paikalla aloitustilaisuudessa eikä ole ottanut yhteyttä kurssin vastuuhenkilöön tai ryhmän ohjaajaan, hän menettää paikkansa. Jatkossa hän voi ilmoittautua laboratoriokurssille vain keskeyttäjien jonon kautta. Kurssin vapaat paikat täytetään aloitustilaisuudessa jonotuslistojen perusteella. Paikkoja täytettäessä ensikertalaiset ohittavat työn aiemmin keskeyttäneet.
Kullakin laboratoriokurssilla on omat kurssikohtaiset sääntönsä ja ohjeensa kurssin www-sivuilla.
Tuutorointiryhmässä annetaan opinto-ohjausta ja laaditaan kullekin opiskelijalle henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa pidettäviin seminaari- tai ryhmätyötilaisuuksiin. Lisäksi opiskelija tapaa kahdenkeskisesti tuutoriaan.
Syksyllä 2001 aloittavat ryhmät on lähinnä tarkoitettu 2000 aloittaneille opiskelijoille. Täsmälliset tiedot opettajatuutoroinnin järjestelyistä löytyvät oppaan luvusta Annettava opetus, cum laude approbaturin syksyn kurssien luettelosta.
Ohjelmistotuotantoprojektiin osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut Tieteellisen kirjoittamisen kurssia lukuunottamatta kaikki tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärän pakolliset kurssit. Ohjelmistotuotantoprojektiin on osallistuttava kahden vuoden kuluessa Ohjelmistotuotanto-kurssin suorituksesta.
Ohjelmistotuotantoprojekti vaatii keskittynyttä työskentelyä, joten sen suorittamiseen kuluu aikaa viikoittain noin 20 tuntia. Projekteihin ilmoittaudutaan edellisen lukukauden lopulla; katso tarkat päivämäärät oppaan luvusta Tärkeitä päivämääriä. Projektiryhmien aiheet esitellään jo ennen ilmoittautumisen alkamista www:ssä sivulla http://www.cs.helsinki.fi/group/ohtu/. Projektiryhmät muodostetaan ilmoittautumisajan umpeuduttua, ja ryhmäkokoonpanot ja ensimmäiset kokoontumisajat julkaistaan www-sivuilla. Ryhmät aloittavat toimintansa jo ennen muun opetuksen alkamista. Lisätietoja projekteista saat vastuuhenkilöiltä sähköpostitse osoitteesta ohtu@cs.helsinki.fi.
Kurssi on tarkoitettu tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoille. Sen voi suorittaa sen jälkeen, kun tietojenkäsittelytieteen muut pakolliset cum laude approbaturin luentokurssit ja harjoitustyöt on suoritettu lukuunottamatta Ohjelmistotuotantoa ja Ohjelmistotuotantoprojektia. Kurssia ei myöskään suositella otettavaksi Ohjelmistotuotantoprojektin kanssa samalla lukukaudella.
Harjoitusten aihepiirit liittyvät suuntautumisvaihtoehtoihin ja niiden tutkimusaloihin, joiden edustajat toimivat töiden ohjaajina ja valvojina. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija voi esittää toivomuksia harjoitustensa aihepiiristä.
LuK- ja FM-tutkintoon sisältyvä kypsyysnäyte kirjoitetaan Tieteellisen kirjoittamisen kurssin yhteydessä. Kurssin harjoitukset kirjoitetaan samalla kielellä kuin ylioppilastutkinnon äidinkielen koe.
Tieteellisen kirjoittamisen kurssi järjestetään joka lukukausi. Kurssille on ilmoittauduttava jo edellisellä lukukaudella (syksyä varten huhtikuun loppuun mennessä, kevättä varten marraskuun loppuun mennessä).
Huom: Syksyn seminaareihin ilmoittaudutaan jo edellisenä keväänä, kevään seminaareihin edellisenä syksynä.
Jotkin seminaarit saatetaan pitää englanninkielisinä, mikäli osallistujien joukossa on ulkomaalaisia opiskelijoita. Katso tarkemmin kohdasta Computer Science Courses in English.
Tutkielman aiheesta sovitaan suuntautumisvaihtoehdon tai erikoistumislinjan vastuuhenkilön kanssa. Tutkielmalle määrätään kaksi ohjaajaa. Työskentely jaetaan ohjauksen ja valvonnan kannalta kahteen vaiheeseen: aiheeseen perehtymiseen ja itsenäiseen tutkimustyöhön. Perehtymisvaiheen aikana laaditaan tutkielmasuunnitelma. Vaihe katsotaan päättyneeksi, kun tutkielmasuunnitelma on hyväksytty.
Tarkemmat ohjeet tutkielmasuunnitelman ja pro gradu -tutkielman sisällöstä on esitetty tutkielmaohjeessa, joka löytyy www-sivulta http://www.cs.Helsinki.fi/opiskelu/graduohjeet/. Ohjeen saa myös laudatur-laboratoriosta.
Tietojenkäsittelytieteen oppimääriin sisällytettävien opintojaksojen suoritukset saavat olla korkeintaan 10 vuotta vanhoja. Oppimäärät sen sijaan eivät vanhene.
Merkintää varten opiskelija toimittaa merkinnän antajalle opintosuoritusrekisteriotteen sekä luettelon oppimäärään sisällytettävistä opintojaksoista.
Luettelo opintokokonaisuusmerkinnän antajista on sivulla http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ohjeet/merkinnat.html. Lomakkeita luettelon laatimiseen saa laitoksen www-sivuilta.
FM- tai LuK-tutkintoon oikeuttavien oppimäärien lisäksi tutkintotodistuksen saamiseen vaaditaan tutkintovaatimusten kohdan 'muut opinnot' suoritus. Tutkintotodistusta hakiessaan opiskelija ilmoittaa tiedekunnalle, mistä rekisteriin merkityistä opintojaksoista suoritus koostuu.
Tutkijalinjan opiskelijat tähtäävät tietojenkäsittelytieteen jatkotutkinnon suorittamiseen välitavoitteenaan filosofian maisterin tutkinnon nopea suorittaminen. Linjan toiminta kohdistuu lähinnä 2.-4. vuosien opiskelijoihin. Laudatur-opintojen loppuvaiheessa linjan opiskelijat siirtyvät tutkimusryhmiin, HeCSE- ja ComBi-tutkijakouluihin.
Linjalle valitaan vuosittain toukokuussa noin 10 opiskelijaa, jotka muodostavat oman, seuraavana syksynä toimintansa aloittavan opettajatuutorointiryhmän. Valinta perustuu ensimmäisen vuoden opintomenestykseen ja haastatteluun. Opinnoissaan hyvin edennyt opiskelija voi pyrkiä linjalle myös myöhemmin kuin ensimmäisen opintovuoden keväällä.
Tutkijalinjalla ei ole omia tutkintovaatimuksia, mutta tiettyjä kursseja voidaan suositella linjan opiskelijoille. Yleissuosituksena on matematiikan cum laude approbatur -oppimäärän suorittaminen. Lisäksi linjan opiskelijoille pyritään tarjoamaan tutkimussuuntautunutta opetusta, haasteellisempia harjoitustöitä sekä kesätyöpaikkoja laitoksen tutkimusprojekteissa. Linjan opiskelijat saavat käyttöönsä työtilan.
JOO-opinnot on tarkoituksenmukaista valita siten, että ne tukevat laudaturvaiheen erikoistumista. Valinta tehdään tyypillisesti cum laude approbatur -opintojen loppuvaiheessa.
Lisätietoa JOO-sopimuksesta löytyy sivulta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ohjeet/joo.html.
Vaihto-opiskelupaikkoja tai työharjoittelupaikkoja tarjotaan usealla eri tasolla: yliopistokohtaisesti tietyssä maassa, tietyssä maassa yleensä, laitoksen tekemän sopimuksen perusteella yhdessä tai useassa maassa ja (vähenevässä määrin) yliopiston tekemän sopimuksen perusteella yhdessä tai useassa maassa. Tärkeimpiä opiskelijavaihto-ohjelmia ovat Sokrates/Erasmus EU-maihin ja Nordplus/Nordlys pohjoismaihin. Peruslähtökohta opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun pääsemiseksi on opiskelijan oma aktiivisuus. Vaihto-opiskeluun tarjottavat aikajaksot vaihtelevat muutamasta kuukaudesta yleensä yhteen lukuvuoteen. Hakuajat vaihtelevat yliopistokohtaisesti ja/tai vaihto-ohjelmakohtaisesti ja ovat yleensä 6-12 kk ennen vaihto-ohjelmakauden alkua.
Ulkomailla suoritettavat opinnot pyritään lukemaan täysimääräisesti tutkintoon. Tämä varmistetaan etukäteen hyväksyttävän opintosuunnitelman avulla. Käytännössä opintojen hyväksyminen toimitetaan jälkikäteen tavanomaista muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemismenettelyä käyttäen. Kansainvälisestä työharjoittelusta voi saada opintoviikkoja samoilla edellytyksillä ja menettelytavoilla kuin muustakin atk-työkokemuksesta.
Lisätietoja kansainvälisestä opiskelijavaihdosta löytyy Opinto-oppaan yleisestä osasta ja sivulta http://www.cs.Helsinki.fi/instr.engl/vaihto/.
Muuntokoulutuskurssille 2001 pidetään erillinen aloitustilaisuus, josta tiedotetaan ohjelmaan valituille. Tilaisuudessa käydään läpi tutkinnon rakennetta ja opiskelua tietojenkäsittelytieteen laitoksella sekä perustetaan muuntokoulutettavien opettajatuutor-ryhmät. Ryhmän tuutor-opettaja avustaa ryhmäläisiään henkilökohtaisen opinto-ohjelman laatimisessa. Alustavat hyväksilukupäätökset ja opinto-ohjelmat pyritään saamaan valmiiksi ennen syksyn opetuksen alkua.
Opetusohjelmassa on erityisesti muuntokoulutettaville tarkoitettu Muuntokoulutuksen peruskurssi, jonka tarkoituksena on virkistää opiskelijan perustietoja ohjelmoinnista. Kurssilla käydään läpi tietojenkäsittelytieteen ensimmäisen vuoden opintojen yhteydessä esiin tulevia, jatkon kannalta keskeisiä asioita ja luodaan siten edellytyksiä tavanomaiseen opetukseen osallistumiselle. Muuntokoulutettaville järjestetään tarpeen mukaan omia ilta- ja viikonloppukursseja keskeisimmistä laitoksen kursseista. Lisäksi perustetaan omia harjoitusryhmiä sekä varataan kiintiöpaikkoja eri kursseille opettajatuutoreiden toimesta.
Nykyisille ja uusille muuntokoulutettaville käynnistyy erityinen opintopiiri. Opintopiirissä laitoksen opettajat auttavat opiskelijoita valmistautumaan esimerkiksi kurssien kokeisiin. Tavoitteena on tukea mm. sellaisten muuntokoulutettavien omaehtoista opiskelua, joilla on eri syistä rajoitetut mahdollisuudet osallistua laitoksen normaaliin opetukseen. Samalla opintopiiri tarjoaa muuntokoulutettaville tilaisuuden tavata ja auttaa toisiaan koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Opintopiirin kokoontumisajoista tiedotetaan myöhemmin erikseen muuntokoulutusohjelmaan osallistuville.
Hakemus osoitetaan kyseessä olevan oppimäärän vastuuhenkilölle, ks. www-sivu http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ohjeet/merkinnat.html.
Jossain muussa matemaattis-fysikaalis-kemiallisten tieteiden koulutusohjelmassa opiskeleva voi siirtyä tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmaan hakemalla koulutusohjelman vaihtoa matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta. Lisätietoja koulutusohjelman vaihtamisesta saa opinto-oppaan alkuosassa olevasta "Opinto-oikeudet"-luvusta sekä laitoksen ja tiedekunnan opintoneuvojilta.
Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto sisältää viisi erikoistumislinjaa
Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija valitsee erikoistumislinjan suorittamalla opinnot erikoistumislinjan tutkintovaatimuksien mukaan. Sovelletun tietojenkäsittelyn ja tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehtojen valinta suoritetaan sopimalla kirjallisesti tutkinnon sisältö suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa. Opettajan suuntautumisvaihtoehtoon on erillinen valinta, johon voi osallistua suoritettuaan tietyt opinnot (vähintään 9 ov tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -tason opintoja, kts. myös oppaan kohta Aineenopettajan koulutus).
Suuntautumisvaihtoehtojen ja linjojen yksityiskohtainen esittely on niiden kotisivuilla, ks. http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/suunta.html.
Linjalta valmistuvat sijoittuvat teknisiksi asiantuntijoiksi tai tutkijoiksi.
Linjan pakollinen peruskurssi Algoritmien suunnittelu ja analyysi tulisi suorittaa aikaisessa vaiheessa. Matematiikan taidot ja ajattelutavat ovat välttämättömiä; matematiikasta on syytä suorittaa cum laude approbatur -oppimäärä. Muita suositeltavia sivuaineita ovat esimerkiksi fysiikka, teoreettinen fysiikka, tilastotiede, kieliteknologia ja kognitiotiede sekä JOO-sopimukseen perustuvat opinnot TKK:ssa.
Erikoistumislinjan tutkimusalueita ovat
Valinnaisia laudaturkursseja ja seminaareja järjestetään vähintään joka toinen vuosi vaihtelevansisältöisinä seuraavilta alueilta: algoritmitutkimus, teoreettinen tietojenkäsittelytiede, tekoäly ja hahmontunnistus, laskennallinen biologia ja bioinformatiikka, graafinen tietojenkäsittely. Linjan tavoitteet, suositukset ja vaatimukset esitellään tarkemmin linjan www-sivuilla.
Linjan vastuuprofessori lkv. 2001-2002 on prof. Tapio Elomaa.
Erikoistumislinjalla tarkastellaan oppivien ja älykkäiden tietojenkäsittelyjärjestelmien rakentamista ja niihin liittyviä periaatteellisia ja käytännöllisiä kysymyksiä. Linjan alueeseen kuuluu useita tietojenkäsittelytieteen osa-alueita kuten tekoäly, laskennallinen älykkyys, keinoelämä ja etsintämenetelmät. Tulevaisuuden tietotekniset sovellukset sisältävät yhä laajenevassa määrin adaptiivisuuteen perustuvia komponentteja niin sovellus- ja järjestelmätasolla kuin laitteistoissakin. Älykkäiden järjestelmien kehittäminen edellyttää paitsi hyviä käytännön teknisiä valmiuksia, myös kykyä mallintamiseen ja luovien ratkaisujen löytämiseen.
Linjalta valmistuvat sijoittuvat tyypillisesti sekä tutkijoiksi että teknisiksi erityisasiantuntijoiksi ohjelmistoalan ja tietoliikennetekniikan yrityksiin. Tämän takia tutkijakoulutuksella sekä käytännön harjoitustöillä ja projekteilla on merkittävä asema linjan opetuksessa.
Älykkäiden järjestelmien rakentaminen on luonteeltaan monitieteistä ja edellyttää usein matematiikan perusteiden lisäksi myös laajempaa näkemystä ratkaistavaan ongelmaan. Tämän takia erikoistumislinjalla suositellaan matematiikan ohella toisen sivuaineoppimäärän suorittamista jossakin toisessa yliopiston tiedekunnassa tai JOO-sopimuksen puitteissa jossakin muussa yliopistossa. Esimerkkejä sopivista sivuaineista ovat kognitiotiede, psykologia, teoreettinen filosofia ja laskennallinen tekniikka (TKK).
Erikoistumislinjan tutkimus liittyy laitoksen Complex Systems Computation Group-tutkimusryhmän (http://www.cs.Helsinki.fi/research/cosco/) toimintaan, jonka tutkimusalueita ovat
Linjan tavoitteet, suositukset ja vaatimukset esitellään tarkemmin linjan www-sivuilla.
Linjan vastuuprofessori lkv. 2001-2002 on prof. Henry Tirri.
Linjalta valmistuvat opiskelijat sijoittuvat tyypillisesti teknisiksi asiantuntijoiksi ja kehitysprojektien vetäjiksi ohjelmistoalan yrityksiin. Täten vaativilla käytännön harjoitustöillä on keskeinen osuus linjan opinnoissa.
Koska ohjelmistotuotteiden kehittäjiltä vaaditaan monipuolisia taitoja, suositellaan erikoistumislinjalla matematiikan ohella toisen sivuaineoppimäärän suorittamista jossakin toisessa yliopiston tiedekunnassa tai JOO-sopimuksen puitteissa jossakin muussa yliopistossa. Esimerkkejä sopivista sivuaineista ovat psykologia, tilastotiede, tuotantotalous (TKK), kauppatieteet (HKKK) ja erilaiset taideaineet (TaiKK).
Erikoistumislinjan tutkimusalueita ovat
Linjan tavoitteet, suositukset ja vaatimukset esitellään tarkemmin linjan www-sivuilla.
Linjan vastuuprofessori lkv. 2001-2002 on prof. Inkeri Verkamo.
Linjalla tarkastellaan järjestelmien peruskomponenttien ja kommunikointikäytäntöjen rakennetta, toteuttamista, oikeellisuutta ja tehokkuutta. Linjan tutkimusmenetelmät sisältävät niin konstruktiivisia kuin formaaleja menetelmiä.
Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenneohjelmistojen soveltaminen, kehittäminen ja analysointi vaativat teknisiä taitoja. Tiettyjen tekniikoiden hallinta ei kuitenkaan yksistään riitä. Nykyiset järjestelmät ja ohjelmistot ovat niin laajoja ja monitahoisia, että niiden toteuttaminen perustuu aina ryhmätyöhön. Tämä edellyttää ohjelmistotuotanto- ja projektityötaitojen hallintaa.
Erikoistumislinjan tutkimusalueita ovat
Valinnaisia laudaturkursseja järjestetään vuosittain tai joka toinen vuosi vaihtelevansisältöisinä seuraavilta alueilta: tietoliikennejärjestelmät, formaali spesifiointi ja verifiointi, hajautetut järjestelmät, verkkokauppa, tietoturva.
Linjan tavoitteet, suositukset ja vaatimukset esitellään tarkemmin linjan www-sivuilla.
Linjan vastuuprofessori lkv. 2001-2002 on prof. Timo Alanko.
Erikoistumislinjan kohteena on tiedon ja tietämyksen hallinta, ohjelmistojen ja tietojärjestelmien käyttöliittymät, tietokantojen suunnittelu ja toteutus sekä digitaalinen media ja kieliteknologia. Linjan kaikilla osa-alueilla on mahdollisuus saada harjoitteluun perustuvia käytännöllisiä valmiuksia ja tuntumaa teoreettiseen työhön.
Linjalta valmistuvat sijoittuvat tiedonhallinta- ja ohjelmistoasiantuntijoiksi yrityksiin sekä tutkijoiksi. Erikoistumislinjan valitsevien suositellaan suorittavan pakolliset opintojaksot Tietokannan mallinnus ja Tietokantarakenteet ja -algoritmit aikaisessa vaiheessa.
Matematiikan sivuaineoppimäärässä suositellaan logiikan ja diskreetin matematiikan kursseja, joita tarvitaan erityisesti tietokantojen teoriassa. Tietämyksen muodostamisen alueelle erikoistuvia suositellaan sisällyttämään sivuaineopintoihinsa tilastotiedettä ja todennäköisyyslaskentaa. Tilastotieteen lisäksi linjalle sopivia sivuaineita ovat mm. kieliteknologia, kansantaloustiede, teoreettinen filosofia, liiketaloustiede (HKKK), tuotantotalous (TKK), kognitiotiede ja viestintä.
Tutkimusalat lukuvuonna 2001 - 2002:
Linjan tavoitteet, suositukset ja vaatimukset esitellään tarkemmin linjan www-sivuilla.
Linjan vastuuprofessori lkv. 2001-2002 on prof. Hannu Erkiö.
Suuntautumisvaihtoehto ei liity kiinteästi mihinkään tutkimusalaan. Opiskelijan on kirjallisesti sovittava tutkintonsa sisältö viimeistään laudaturopintojensa alkuvaiheessa suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa.
Suuntautumisvaihtoehdossa voi erikoistua hyvin monenlaisiin aihepiireihin, joista seuraavassa muutamia esimerkkejä:
Bio- ja geotieteissä on kysyntää data-analyysiin ja bioinformatiikkaan erikoistuville. Sivuaineeksi sopivat erilaiset biologiset tieteet ja maantiede. Biotieteiden laitos tarjoaa mm. kokonaisuuden Geneettisen bioinformatiikan approbatur (16 ov).
Monilla humanistisilla aloilla on voimakkaasti kasvavaa tarvetta tietojenkäsittelysovellusten kehittämiseen pystyvistä asiantuntijoista. Tätä silmälläpitäen suuntautumisvaihtoehdossa voi erikoistua kognitiotieteeseen tai kieliteknologiaan opiskelemalla näitä laajoina sivuaineina. Laitos kuuluu valtakunnalliseen Kieliteknologian opetuksen (KIT) verkostoon, josta on tarkempi kuvaus edempänä.
Käytännössä sopivien sivuaineiden kirjo on ollut hyvin laaja ja sivuaineita on valittu myös Teknillisestä korkeakoulusta ja Kauppakorkeakoulusta JOO-sopimuksen puitteissa. Keskeisenä periaatteena on kuitenkin, että ainakin yksi sivuaine antaa laajan (cl-tasoisen) perehtyneisyyden. Pääainekurssien ja sivuaineiden tulee yhdessä muodostaa selkeä tavoitteellinen kokonaisuus. Jos laajana sivuaineena on matematiikka, kyseeseen voi tulla myös tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehto.
Suuntautumisvaihtoehto esitellään tarkemmin omilla www-sivuillaan.
Vastuuprofessori lkv. 2001-2002 on prof. Eero Hyvönen.
Suuntautumisvaihtoehdon tutkimusalue on
Suuntautumisvaihtoehto esitellään tarkemmin omilla www-sivuillaan.
Vastuuprofessori lkv. 2001-2002 on prof. Tapio Elomaa.
Halutessaan tutkintonsa suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimusten mukaisena opiskelija sopii koko tutkintonsa kirjallisesti suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa. Alustava henkilökohtainen keskustelu kannattaa käydä viimeistään cum laude approbatur -opintojen loppuvaiheessa.
Suuntautumisvaihtoehto esitellään tarkemmin omilla www-sivuillaan.
Vastuuprofessori lkv. 2001-2002 on prof. Eero Hyvönen.
Tietojenkäsittelytieteen laitos kuuluu valtakunnalliseen Kieliteknologian opetuksen (KIT) verkostoon. Verkosto mahdollistaa laajat ja monitieteiset kieliteknologiaopinnot useissa yliopistoissa. Tietojenkäsittelytieteen laitoksen opiskelijat voivat sisällyttää kieliteknologiaopintoja tutkintoonsa joko laajana sivuaineena (toisen sivuaineen kanssa) sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa tai tavallisena suppeana sivuaineena tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa. Yksittäisiä kieliteknologiakursseja voi sijoittaa laudatur-oppimäärään sopimuksen mukaan. Muiden kuin oman laitoksen kurssien suorittaminen edellyttää verkoston opinto-oikeutta, jota haetaan oman laitoksen verkostoyhteyshenkilöltä.
Kieliteknologia-oppiaineen oppimäärät koostetaan Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksella. Tutkintovaatimukset ja tietoa kurssitarjonnasta on saatavissa KIT-verkoston sivuilta: http://www.ling.helsinki.fi/kieliteknologia/verkosto/. Varsinaisten kieliteknologiakurssien suorittamisen edellytyksenä on Yleisen kielitieteen peruskurssin (CYK110) suorittaminen vähintään hyvin tiedoin. Lisätietoja (mm. opinto-oikeudet, käytännön järjestelyt) saa tietojenkäsittelytieteen laitoksen vastuuhenkilöltä Helena Ahonen-Mykalta sekä sivulta http://www.cs.Helsinki.FI/u/hahonen/ktekno/.
Matematiikan sivuaineopinnot on syytä aloittaa heti opintojen alkaessa ja suorittaa pääosin kahden ensimmäisen opintovuoden aikana. Erityisesti kolmannesta opintovuodesta alkaen matematiikan taitoja tarvitaan monilla tietojenkäsittelytieteen kursseilla. Lisäksi tietojenkäsittelyalan tieteellisen kirjallisuuden seuraaminen vaatii riittäviä matemaattisia perustietoja.
Tutkintovaatimusten yhteydessä mainitut matematiikan kurssisuositukset kattavat varsin niukasti tärkeimmät tarpeet. Matemaattisen eksakti ajattelu ja päättely on tärkeää hyvinkin käytännöllisten ongelmien systemaattisessa ratkaisussa. Tältä kannalta tärkeimpiä ovat yleisluontoiset matematiikan kurssit kuten Lineaarialgebra I, Algebra I ja Differentiaali- ja integraalilaskenta I, jotka samalla antavat pohjaa muille matematiikan kursseille.
Diskreetti matematiikka I on opintojen alkuvaiheeseen tarkoitettu kurssi, jolla kiinnitetään erityistä huomiota matemaattisten peruskäsitteiden selventämiseen. Logiikka I tarjoaa myös formalismin ohjelmointikielten ja muidenkin järjestelmien määrittelyyn sekä on välttämätöntä perustietoa tietokantoja ja tekoälyä tutkittaessa.
Todennäköisyyslaskentaa tarvitaan, kun tarkastellaan järjestelmien suorituskykyä esimerkiksi tietoliikenteessä ja hajautetuissa järjestelmissä. Todennäköisyyslaskenta on keskeistä perusteoriaa myös oppivissa ja älykkäissä järjestelmissä sekä algoritmien suunnittelussa ja analyysissä.
Tietojenkäsittelytieteellä on liittymiä moniin aloihin. Sivuainevalinnoilla opiskelija voi profiloida tutkintoaan haluamallaan tavalla. Muissa sivuaineissa kuin matematiikassa vaadittavan vähintään approbatur-oppimäärän voi suorittaa monessa tiedekunnassa tai myös toisessa korkeakoulussa. On syytä huomata, että monen alla mainitun aineen sivuaineopiskeluoikeus vaatii erillistä hakemusta tai tasokoetta. Näistä on otettava omatoimisesti selvää; hakumahdollisuus tai tasokoe on usein vain kerran vuodessa.
Esimerkkejä Helsingin yliopistossa suoritettavista sivuaineista:
matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa fysiikka, teoreettinen fysiikka, biologia (useita ns. yhteisiä sivuaineoppimääriä), perinnöllisyystiede, yleinen mikrobiologia, biokemia, maantiede;
valtiotieteellisessä tiedekunnassa tilastotiede, kansantaloustiede, sosiaalipsykologia, käytännöllinen filosofia, viestintä, johtamisen sivuainekokonaisuus;
humanistisessa tiedekunnassa teoreettinen filosofia, kognitiotiede, yleinen kielitiede, kieliteknologia;
kasvatustieteellisessä tiedekunnassa kasvatustiede, aikuiskasvatustiede.
Muissa korkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi ns. joustavan opiskeluoikeuden sopimuksen (JOO) nojalla. Suosituimpia sivuaineita ovat olleet tuotantotalous (TKK), kauppatieteelliset aineet (HKKK) sekä eräät taideaineet (TaiKK). Opintojen sisällöstä ja hakumenettelystä saa tietoja mainittujen korkeakoulujen opinto-oppaista.
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta järjestää opintoihin orientoivan jakson (katso luku 'Tiedekunnan kaikille opiskelijoille tarkoitetut opintojaksot').
Laitoksen järjestämään opettajatuutorointiin ilmoittaudutaan toisen opiskeluvuoden alussa, ks. kohta 'Opettajatuutorointi' edellä.
Pakolliset kieliopinnot on kuvattu opinto-oppaan alkuosassa luvussa 'Tiedekunnan kaikille opiskelijoille tarkoitetut opintojaksot'. Kielikurssien alussa järjestetään tasokokeita, joissa hyvin menestynyt opiskelija vapautetaan kurssista. Tästä syystä opiskelijoita kehoitetaan osallistumaan tasokokeisiin heti ensimmäisenä vuonna.
Atk-alan kannalta hyödyllisiä vapaasti valittavia opintojaksoja löytyy esimerkiksi talous- ja hallintotieteiden, kasvatus- ja käyttäytymistieteiden, fysikaalisten tieteiden sekä muiden luonnontieteiden aloilta (katso esim. edellä vaihtoehtoisen sivuaineen kohdalla mainitut aineet). Opiskelijan kannattaa valita nämä opintojaksot niin, että ne tukevat pää- ja sivuaineiden opiskelua ja muodostavat mielekkään kokonaisuuden.
Seuraavassa esitetään malli filosofian maisterin tutkintoon tähtääväksi 4,5 vuoden opintosuunnitelmaksi.
Suunnitelmassa keskimääräinen työmäärä opintojen alkupuolella on noin 20 opintoviikoa lukukaudessa ja opintojen loppupuolella hieman vähemmän. Opintosuunnitelma on laadittu siten, että sen mukaisesti opiskelemalla luonnontieteen kandidaatin välitutkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa. Joitain sivuaineopintoja ja tietojenkäsittelytieteen alkuvaiheen opintoja sekä harjoitustöitä voi suorittaa myös kesällä. Käyttämällä hyväksi näitä mahdollisuuksia voi kevät- ja syyslukukausien opintoviikkomäärä keventää tai toisaalta nopeuttaa opintoja.
1. syyslukukausi, 18 ov
Opintoihin orientoiva jakso, 1 ov
Vieras kieli, 1 ov
Tietokone työvälineenä, 2 ov
Ohjelmoinnin perusteet, 3 ov
Java-ohjelmointi, 2 ov
Johdatus sovellussuunnitteluun, 2 ov
Sivuaineopintoja, 2 ov
Matematiikan sivuaineopintoja (Lineaarialgebra tai Differentiaali-
ja Integraalilaskenta I 1), 5 ov
1. kevätlukukausi, 21-22 ov
Ohjelmoinnin harjoitustyö , 2 ov
Tietokantojen perusteet, 2 ov
Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, 2 ov
Tietokantasovellusten
harjoitustyö, 2 ov
Tietojenkäsittelytieteen esittely, 1 ov
Tietokoneen toiminta, 2 ov
Matematiikan sivuaineopintoja (Logiikka 1 (5 ov) ja joko Diskreetti
matematiikka (5 ov) tai Differentiaali- ja Integraalilaskenta I 2 (6
ov))
(jos ohjelma osoittautuu liian raskaaksi voi Tietokantasovellusten
harjoitustyön siirtää seuraavaksi syksyksi ja vastaavasti vähentää
sieltä sivuaine- tai muita opintoja)
2. syyslukukausi, 20 ov
Tietorakenteet, 4 ov
Opettajatuutorointi alkaa
Käyttöjärjestelmät I, 2 ov
Rinnakkaisohjelmistot, 2 ov
Muita opintoja, 3 ov
Sivuaineopintoja, 9 ov
2. kevätlukukausi, 20 ov
Tietoliikenne I, 2 ov
Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
Tietokannan hallinta, 2 ov
Ohjelmistotuotanto, 3 ov
Tkt:n valinnaisia cum laude approbatur -opintoja, 4 ov
Sivuaineopintoja, 7 ov
3. syyslukukausi , 20 ov
Ohjelmistotuotantoprojekti, 6 ov
Laskennan teoria, 3 ov
Tkt:n laudatur- (tai cum laude approbatur -) opintoja, 5 ov
Toinen kotimainen kieli, 2 ov
Sivuaineopintoja, 4 ov
3. kevätlukukausi, 21 ov
Tieteellinen kirjoittaminen, 4 ov
Pakollinen laudaturkurssi, 3 ov
Opettajatuutorointi päättyy, 1 ov
Tkt:n laudatur- (tai cum laude approbatur -) opintoja, 5 ov
Sivuaineopintoja, 8 ov
Tässä vaiheessa opintoja on koossa LuK- tutkintoon tarvittava määrä.
4. syyslukukausi, 14 ov
Pakollinen laudaturkurssi, 3 ov
Seminaari, 2 ov
Valinnaisia laudaturkursseja 6 ov
Muita opintoja, 3 ov
4. kevätlukukausi, 10 ov
Valinnaisia laudaturkursseja, 8 ov
Seminaari, 2 ov
Gradun aloitus
5. syyslukukausi, 16 ov
Gradu valmistuu 16 ov
Ylläesitettyä ohjelmaa voi käyttää pohjana henkilökohtaisen opinto-ohjelman laatimisessa. Omaa ohjelmaa laadittaessa on syytä ottaa huomioon kurssien väliset riippuvuudet ja se, miten kurssit sijoittuvat laitoksen opetukseen. Laboratoriokurssit ja Ohjelmistotuotantoprojekti voidaan suorittaa joka lukukausi, myös kesällä. Lähes kaikki luentokurssit voi suorittaa tenttimällä joka lukukausi. Useat ohjelman ensimmäiselle vuodelle sijoitetut tietojenkäsittelytieteen kurssit sekä Ohjelmistotuotanto- ja Tietorakenteet-kurssit järjestetään joka lukukausi. Myöhemmin ohjelmassa esiintyvät kurssit luennoidaan yleensä vain kerran lukuvuodessa. Valinnaisten erikoiskurssien luennointikerrat voivat olla vieläkin harvemmassa.
Tietotekniikan opettajaksi aikovat opiskelevat tietojenkäsittelytiedettä pääosin em. mallin mukaisesti sekä sivuaineopintoja. Opettajan pedagogiset opinnot voi aloittaa suuntautumisvaihtoehtoon hyväksymisen jälkeen. Praktikumeihin on kuitenkin erillinen ilmoittautuminen, ks. oppaan luku Aineenopettajan koulutus.
Kuva: Cum laude approbaturin pakollisten kurssien riippuvuus:
paksu nuoli tarkoittaa pakollisuutta,
ohut nuoli tarkoittaa, että edeltäjäkurssin asiat on hallittava,
katkoviivanuoli on suositus.
Jatko-opinnot aloitetaan normaalisti FM-tutkinnon pohjalta. Erityisistä syistä jatkokoulutus voidaan aloittaa jo LuK-tutkinnon jälkeen. Tällaisia syitä voivat olla tutkijakyvyn osoittaminen tutkimusprojektissa tai ulkomaille opiskelemaan siirtyminen.
Jatko-opintojen tavoite voi olla joko ensisijaisesti lisensiaatintutkinto tai suoraan väitöskirja ja tohtorintutkinto. Opintojen keskeinen osa on itsenäisen tieteellisen tutkielman, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan, laatiminen. Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyys valittuun aihepiiriin, kyky kirjoittaa tieteellistä tekstiä ja valmius itsenäiseen tutkimustyöhön. Tohtorintutkinnossa tutkielmalle asetetaan korkeammat tieteelliset vaatimukset: väitöskirjan tulee osoittaa tieteellistä kypsyyttä ja sisältää kansainvälisellä tasolla mielenkiintoista uutta tietoa.
Yleensä on suositeltavaa asettaa jatko-opintojen tavoitteeksi suoraan tohtorintutkinto. Silloin lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä riittävää kypsyyttä osoittava väitöskirjan käsikirjoitus. Väitöskirja voidaan kuitenkin laatia myös kehittämällä erikseen laadittua lisensiaatintutkimusta edelleen. Useissa tapauksissa on syytä pyrkiä kansainvälisesti julkaisukelpoisiin tuloksiin heti sen jälkeen, kun tietyt perusvalmiudet on saavutettu. Töitä voidaan julkaista jo ennen tutkielman valmistumista konferenssiesitelminä ja lehtiartikkeleina, ja itse tutkielmakin on mahdollista koota tällaisista erillisjulkaisuista.
Jatko-opinnot sujuvat yleensä parhaiten, kun ne nivoutuvat laitoksen jonkin tutkimusryhmän toimintaan. Ryhmä tarjoaa tukea tieteellisen asiantuntemuksen, keskustelun ja ideoinnin sekä kansainvälisten kontaktien muodossa. Tutkimusryhmään kuuluminen helpottaa myös opintojen rahoituksen järjestämistä. Laitoksen tutkimusaloja on esitelty toisaalla tässä oppaassa.
Jatko-opintojen aihepiiri löytyy keskustelemalla laitoksen professoreiden ja muiden tutkijoiden kanssa, esimerkiksi jonkin seminaarin yhteydessä. Muodollisesti jatko-opinnot aloitetaan ilmoittautumalla aineen professorille, jonka kanssa sovitaan tutkielman alue (lopullinen aihe selviää työn edistyessä) sekä erikoistumis- ja sivuaineopinnot, jotka kirjataan jatko-opintosuunnitelmaksi erityiselle lomakkeelle. Jokaiselle opiskelijalle nimetään myös henkilökohtainen ohjaaja. Useissa tapauksissa on tarkoituksenmukaista aloittaa jatko-opintojen suunnittelu jo ennen perustutkinnon valmistumista.
Jatkotutkintoon sisällytettävien opintojaksojen arvosanojen on oltava vähintään 2/3. Sivuaineopinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Päätoimisesti opiskellen on mahdollista suorittaa lisensiaatintutkinto 2 - 3 vuodessa ja tohtorintutkinto noin neljässä vuodessa perustutkinnon suorittamisen jälkeen.
Yhden tai kahden lukukauden mittainen opiskelu jossain ulkomaisessa korkeakoulussa ja osallistumiset kansainvälisille tutkijakursseille ovat erittäin suositeltavia kontaktien luomiseksi ja tuntuman saamiseksi tutkimuksen kansainväliseen tasoon. Ulkomaiset opinnot ovat tärkeitä myös tieteellisessä työssä välttämättömän englannin kielen taidon kehittämiseksi.
Huomattava osa jatko-opiskelijoista kuuluu ns. tutkijakouluihin. Nämä järjestävät jatkokoulutuskursseja ja näiden kautta on mahdollista saada päätoiminen tutkijakoulutuspaikka. Laitos osallistuu kahteen tutkijakouluun (ks. alla).
Jatko-opintoja koskevaa opintoneuvontaa antavat laitoksen professorit ja muut tutkijat.
Tieteellisen kirjoittamisen kurssille, Ohjelmistotuotantoprojektiin ja seminaareihin ilmoittaudutaan jo edellisen lukukauden loppupuolella, ks. kohta Tärkeitä päivämääriä.
Tarjolla oleva opetus ja kurssien ilmoittautumismenettely on syytä tarkistaa www-sivuilla ja 4. kerroksen ilmoitustaululla olevasta opetusohjelmasta. Muutokset opinto-oppaan painamisen jälkeen ovat mahdollisia! Opetusohjelmasta löytyvät harjoitus- ja ohjausryhmien sekä väli- ja erilliskokeiden ajat ja salit, erilliskokeissa kulloinkin tentittävät kurssit ja kurssien kuulustelijat. Kurssien sisältö kirjallisuusviitteineen ja kuulusteluja koskevat määräykset ilmenevät kurssikuvauksista, katso myös kappaletta Luentokurssit.
Luentokursseille on ilmoittauduttava viimeistään ensimmäisen luentoviikon aikana ja erilliskokeisiin viimeistään edellisen viikon maanantaina. Kurssikokeet liittyvät luentokursseihin, eikä niihin tarvitse ilmoittautua erikseen.
Myös laboratorioiden ohjausryhmiin ilmoittaudutaan ilmoittautumisjärjestelmää käyttäen. Harjoitustyönsä aikaisemmin keskeyttänyt opiskelija saa ilmoittautua ainoastaan ko. kurssin keskeyttäneiden listalle. Ohjausryhmiin voi ilmoittautua aina ryhmän alkamispäivään saakka, jolloin ilmoittautumisaika päättyy. Ilmoittautuneiden on oltava ehdottomasti läsnä ohjausryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla, muuten he menettävät paikkansa ryhmässä.
Salilyhenteet:
Auditorio sijaitsee 1. kerroksessa,
A516 on 5. kerroksen ja A414 on 4. kerroksen luentosali,
A318, A319, A320, B450 ja B453 ovat 3. ja 4. kerroksessa
olevia saleja.
A217 on 2. kerroksessa.
581256-5 Opettajatuutorointi (1 ov)
Järjestäytymistilaisuus: N.N. 17.9. ma 14-16 Auditorio
Osallistuminen on pakollista syksyllä 2000 aloittaneille
pääaineopiskelijoille. Ryhmät kokoontuvat maanantaisin klo 14-16.
581324-7 Tietokone työvälineenä (pääaineopiskelijoille) (2 ov)
Luennot: Leht. Anni Rytkönen 3.9.-7.9. ma-pe 12-15 Auditorio
Kurssilla harjoitellaan työvälineohjelmien käyttöä tulevia kursseja ja harjoitustöitä varten mm. seuraavilta osa-alueilta: Unixin ja Windowsin käytön
perusteet, WWW, sähköposti, uutisryhmät, tekstin- ja kuvankäsittely sekä taulukkolaskenta. Luennoilla käsitellään näiden ohjelmistojen
toimintaperiaatteita ja esitetään runsaasti demoja.
581390-4 Tietokone työvälineenä (2 ov)
Luennot: Leht. Anni Rytkönen 14.9.-10.10. ke, pe 10-12 Auditorio
581328-9 Tietokantojen perusteet (2 ov)
Luennot: Leht. Reijo Siven 13.9.-25.10. ma 12-14, to 16-18 Auditorio
Kurssilla opitaan perustiedot relaatiotietokannoista: mitä ne ovat ja miten niitä käytetään suoraan ja toisaalta ohjelmointikielen kautta. Kurssiin sisältyy
johdatus relaatiotietokannan suunnitteluun. Kurssilla edellytetään ohjelmointitaitoa kurssin Ohjelmoinnin perusteet laajuudessa.
Kurssikirja: Laine H.: Tietokantojen perusteet (opetusmoniste), HY/TKTL, 2001.
581327-6 Johdatus sovellussuunnitteluun (2 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 29.10.-10.12. ma 12-14, to 16-18 Auditorio
Kurssilla käsitellään oliokeskeistä ohjelmiston kehittämistä ja siinä tarvittavia kuvaustekniikoita ja menetelmiä. Kurssin toisena aiheena on johdatus
käyttöliittymiin ja niiden suunnitteluun. Kurssilla edellytetään oliokäsitteistön tuntemista ohjelmoinnin kannalta kurssin Ohjelmoinnin perusteet (Johdatus
ohjelmointiin) laajuudessa.
Kurssikirja: Laine H.: Johdatus sovellussuunnitteluun
(opetusmoniste), HY/TKTL, 2000.
581325-0 Ohjelmoinnin perusteet (3 ov)
Luennot: Leht. Arto Wikla 12.9.-31.10. ke 14-16,
to 14-16 päärakennus, sali 1
Kurssilla perehdytään algoritmien laatimiseen ja ohjelmointiin. Ohjelmointikielenä on Java. Opiskelijalta ei edellytetä ennakkotietoja ohjelmoinnista.
Kurssikirja: Wikla A.: Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä (3. painos),
OtaDATA, 2001.
581326-3 Java-ohjelmointi (2 ov)
Luennot: Leht. Arto Wikla 1.11. to 16-18, 7.11.-12.12. ke 14-16, to 14-16 päärakennus, sali
1, 13.12. to 14-16 Auditorio
Kurssilla perehdytään Java-ohjelmointikieleen. Painopiste on kielen perusvälineiden käytössä. Ohjelmoinnin perusteet -kurssin sisällön hallinta on
osallistumisen edellytys.
Huom: Kurssin harjoitukset alkavat jo ensimmäisellä luentoviikolla.
Kurssikirja: Wikla A.: Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä (3. painos),
OtaDATA, 2001.
581305-6 Tietokoneen toiminta (2 ov)
Luennot: Leht. Teemu Kerola 23.10.-11.12. ti 14-16, to 8-10 A217
Kurssilla perehdytään tietokoneohjelman suoritukseen,
tietokonelaitteiston komponentteihin sekä laitteiston ja
käyttöjärjestelmän luomaan ohjelman suoritusympäristöön.
Kurssikirja: Häkkinen A.:
Tietokoneen toiminta (opetusmoniste D390), HY/TKTL, 1998.
Erilliskokeessa kurssikirjana: Stallings W.:
Computer Organization and Architecture (5th ed.),
Prentice Hall,
1999.
581330-2 Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit (2 ov)
Luennot: Leht. Wilhelmiina Hämäläinen 12.9.-19.10. ke 14-16, pe 12-14 A217
Kurssilla tutustutaan ohjelmoinnin ja laskennan formaaleihin perusmalleihin.
Käsiteltäviä asioita ovat äärelliset automaatit ja formaalit kielet,
RAM-koneet, kielioppien jäsentäminen sekä ohjelmien oikeellisuuden varmistaminen.
581333-1 Tietoliikenne I (2 ov)
Luennot: Leht. Liisa Marttinen 12.9.-19.10. ke 16-18,
pe 8-10 Auditorio
Kurssi perehdyttää tietoliikenneverkkojen peruskäsitteistöön ja
peruspalveluihin. Tutustutaan tietoliikenteen perusongelmiin ja niiden
ratkaisuperiaatteisiin.
Kurssikirja: Kurose J. F., Ross K. W.:
Computer Networking, A Top-Down Approach Featuring the
Internet, Addison-Wesley, 2001.
581331-5 Käyttöjärjestelmät I (2 ov)
Luennot: Leht. Auvo Häkkinen 12.9.-22.10.
ma 10-12, ke 12-14 Auditorio
Kurssin tavoitteena on tuntea sovelluksen käytössä olevat
käyttöjärjestelmäpalvelut ja ymmärtää käyttöjärjestelmän toiminnan
keskeisimmät periaatteet. Kurssilla tarkastellaan asioita sovelluksen
näkökulmasta.
Kurssikirja: Stallings W.: Operating Systems (4th ed.), Prentice Hall, 2000.
581332-8 Rinnakkaisohjelmistot (2 ov)
Luennot: Prof. Timo Alanko 24.10.-5.12. ma 10-12, ke 12-14 Auditorio
Kurssilla perehdytään rinnakkaisten ja hajautettujen järjestelmien
ohjelmoinnin peruskäsitteisiin. Erityinen paino on rinnakkaisten
algoritmien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Kurssikirja: Andrews G. R.:
Foundations of Multithreaded, Parallel,
and Distributed Programming, Addison-Wesley, 2000.
58131-8 Tietorakenteet (4 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Timo Karvi 11.9.-29.11. ti 10-12, to 12-14 Auditorio
Kurssilla opitaan perustietorakenteita, pinoja, jonoja, puita ja verkkoja sekä niiden käsittelyalgoritmeja.
Kurssikirja: Cormen, Leiserson, Rivest: Introduction to Algorithms, The MIT
Press, 1990.
581334-4 Tietokannan hallinta (2 ov)
Luennot: Prof. Hannu Erkiö 11.9.-18.10. ti 12-14, to 10-12 Auditorio
Tietokannanhallintajärjestelmän toiminnot: tietojen tallennus- ja
hakumenetelmät, saannin valvonta, kyselyjen optimointi ja transaktioiden
hallinnan perusteet. Kurssien Tietokantojen perusteet ja Tietorakenteet
sisältö edellytetään tunnetuksi.
Kurssikirja: Elmasri R. & Navathe S. B.: Fundamentals of Database Systems (3rd
edition),
Addison-Wesley, 2000.
58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (4 ov)
Luennot: Prof. Matti Nykänen 10.9.-22.10. ma 12-14 A217
Työryhmät: 11.9.-10.12. (Ilmoittautuminen keväällä 2001)
Kurssilla opitaan tieteellisen esityksen (tutkielman, raportin, julkaisun) laatimiseen tarvittavia taitoja: lähdemateriaalin hakua ja käyttöä, esityksen
jäsentämistä sekä kirjallista ja suullista esitystaitoa.
581259-4 Ohjelmistotuotanto (3 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 11.9.-1.11. ti 8-10, to 10-12 A217
Ohjelmistotuotanto-kurssilla tarkastellaan alan yleistä käsitteellistä, teoreettista ja käytännöllistä aineistoa.
581260-4 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov)
Vastuuhenkilöt: N. N. ja tuntiop. Raine Kauppinen
Kokoontumiset viikoilla 35-49. Ilmoittautuminen keväällä 2001.
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Arto Wikla
Harjoitustyön voi suorittaa joko
Luennot: 17-18.9 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 17.9-26.10
tai
Luennot: 29-30.10 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 29.10-7.12
581329-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Harri Laine
Harjoitustyön voi suorittaa joko
Luennot: 10-11.9 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 10.9-19.10
tai
Luennot: 22-23.10 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 22.10-30.11
58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Otto Nurmi
Harjoitustyöryhmät: 11.9.-12.12.
582308 Johdatus tietotekniikkaoikeuteen (1 ov)
Luennot: OTM Viveca Still, OTT Tuomas Pöysti 18.10.-29.11. (ei 8.11.)
to 17-19 A516
Opintojakson tavoitteena on tarjota tietojenkäsittelyn ammattilaiselle
rautaisannos tietotekniikkaoikeutta. Kurssilla perehdytään
ohjelmistojen immateriaalioikeuksiin (IPR), kuten tekijänoikeuteen ja
ohjelmistopatentteihin, sopimusoikeuteen ja ohjelmistosopimuksiin,
tietosuojaan, tietoturvaan sekä alan rikosoikeudellisiin näkökohtiin.
58127-1 C-ohjelmointi (2 ov)
Luennot: Ass. Jan Lindström 31.10.-7.12. ke 10-12, pe 10-12
Auditorio
Harjoitustyö: 26.11.-7.12.
Kurssilla opitaan ohjelmoimaan ANSI-standardin mukaisella C-kielellä.
Esitietoina edellytetään ohjelmointitaito. Esitiedoiksi suositellaan
kurssien Java-ohjelmointi, Ohjelmoinnin harjoitustyö ja Tietokoneen
toiminta suoritusta tai vastaavia tietoja.
Kurssikirja: Müldner T.: C for Java Programmers, Addison Wesley, 2000.
581251-0 Ohjelmointitekniikka (C++) (3 ov)
Luennot: Leht. Juha Vihavainen 12.9.-2.11. ke 14-16, pe 12-14
Auditorio
Harjoitustöiden avulla perehdytään abstraktien tietotyyppien toteutukseen,
olio-ohjelmointiin sekä C++-ohjelmointitekniikkaan. Esitietoina vaaditaan
Tietorakenteet sekä Java ja C. Kurssi edellyttää hyvää ohjelmointitaitoa
sekä valmiutta itsenäiseen työskentelyyn perehdyttäessä kurssiin liittyvään
aineistoon.
Kurssikirja: Deitel H. M. & Deitel P. J.,
C++ How to Program (3rd ed.),
Prentice-Hall,
2001.
582302 Digitaalisen median tekniikat (2 ov)
Luennot: Prof. Helena Ahonen-Myka 25.9.-18.10.
ti, to 14-16 Auditorio
Kurssilla käsitellään websivustojen toteuttamisen perustekniikoita,
erityisesti dynaamisuuden ja interaktiivisuuden hallintaa sekä
ulkoasun määrittelemistä tyylipohjien avulla. Kurssilla toteutetaan
harjoitustyönä näytekansio webtekniikoilla. Tutkintoon ei voi
sisällyttää sekä kurssia Digitaalisen median tekniikat että
kurssia Uusmediasovellusten tekniikat.
582304 XML-metakieli (2 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Greger Lindén 6.11.-29.11. ti, to 14-16 Auditorio
XML:n perusteet. XML-dokumentin ulkoasun määritteleminen.
Ohjelmointirajapinnat. Oheisstandardit. Esimerkit julkaisuprosesseista.
XML:n käyttö tiedonsiirtokielenä. Kurssiin liittyy harjoitustyö.
Oletetut esitiedot: HTML ja kohtuullinen ohjelmointitaito (Java).
581379-7 Muuntokoulutuksen peruskurssi (Java) (4 ov)
Luennot: Prof. Eero Hyvönen
11.9.-6.11.
11.9.-21.9. 16-20 A217
2.10.-6.11. ti, to 16-18 A217
Kurssi antaa muuntokoulutukseen osallistuville perusvalmiudet osallistua
laitoksen muuhun opetukseen. Ohjelmaan sisältyy tutustuminen
laitoksen laskentaympäristöön ja Linuxiin, algoritmien laatimisen
ja ohjelmoinnin perusteet Java-ohjelmoinkielellä sekä johdatus
WWW-ohjelmointiin.
Kurssille otetaan hakemuksen perusteella myös opiskelijoita, jotka
esimerkiksi
opintojen keskeytymisen johdosta haluavat virkistää perustietojaan ennen
opintojensa jatkamista.
58074-2 Tietokonegrafiikka (4 ov)
Luennot: Leht. Otto Nurmi 11.9.-11.12. ti 10-12, to 12-14 A217
Kurssi käsittelee kuvien tuottamista tietokoneen avulla.
581269-1 Laskennallinen biologia (4 ov)
Luennot: Akatemiaprof. Esko Ukkonen, FT Juho Rousu ja
FM Marko Salmenkivi 18.9.-29.11. ke, to 16-18 A414
Algoritmisia menetelmiä molekyylibiologisen datan analyysia ja hallintaa
varten. Sekvenssien analyysi. Geeniekspressiodatan analyysi. Geenien
säätelyverkot.
Kurssikirja: Durbin, R., Eddy, S., Krogh, A., Mitchison, G.,
Biological Sequence Analysis: Probabilistic Models of
Proteins and Nucleic Acids, Cambridge University Press, 1998.
581336-0 Laskennan teoria (3 ov)
Luennot: Prof. Tapio Elomaa 9.10.-28.11. ti 12-14, ke 10-12 A217
Kurssi laajentaa ja syventää Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit -kurssin
antamaa tietojenkäsittelytieteen teoreettisten perusteiden tuntemusta.
Erityisesti tarkastellaan Turingin koneita, laskennallisten ongelmien ratkeavuutta sekä
laskennan vaativuusteoriaa.
Kurssikirja: Hopcroft J. E., Motwani R., Ullman J. D.,
Introduction to Automata Theory, Languages, and Computation
(2nd ed.), Addison-Wesley, 2001.
582408 Lectures on Statistical Modeling Theory (2 cu)
Luennot: Dr. Jorma Rissanen 27.-31.8. ma-pe 10-12 A217
Kurssilla tarkastellaan älykkäiden järjestelmien tutkimuksessa paljon
käytettyä informaatioteoriaan perustuvaa tilastollista
mallintamista. Mallinnukseen liittyvien informaatioteorian perusteiden
lisäksi
kurssilla käsitellään mallinnukseen liittyviä menetelmiä kuten
universaalikoodaus,
minimikuvauspituuden-periaate (MDL) sekä mallinnus erilaisilla
kustannusfunktioilla.
582409 Variational Methods in Intelligent Systems (2 cu)
Prof. Tommi Jaakkola (tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin)
Kurssilla tarkastellaan erilaisia matemaattisia menetelmiä (mm.
variaatiolaskentaa),
joita sovelletaan erilaisten älykkäiden järjestelmien rakentamisessa.
58066-7 Tekoäly (4 ov)
Yliopistonleht. Matti Nykänen 13.9.-4.12. ti, to 12-14 A414
Kurssi antaa perustiedot tekoälyn (Artificial Intelligence, AI)
keskeisistä ongelmista ja ratkaisumenetelmistä erityisesti perinteisen
tekoälyn ("Good Old-Fashioned AI" eli GOFAI) näkökulmasta, jossa
korostetaan symbolista tiedon esitystä ja käsittelyä erotuksena
neuraaliverkkoihin ja muuhun numeeriseen laskentaan perustuvista
alisymbolisista tekniikoista. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat
esimerkiksi etsintäalgoritmit peleissä ja muussa ongelmanratkaisussa,
loogispohjainen tiedon esittäminen ja päättely sekä suunnitelmien
laatiminen.
Esitietoina edellytetään kurssi Tietorakenteet. Hyötyä on
myös kurssin Symbolinen ohjelmointi tai sen edeltäjän
Tekoälykielet sekä logiikan tiedoista.
582301 Algoritmien oikeellisuus ja johtaminen (3 ov)
Luennot: Yliass. Matti Luukkainen 12.9.-28.11. ke 16-18 C454
Kurssilla tutustutaan lause- ja predikaattilogiikan soveltamiseen
algoritmien konstruoimisessa ja oikeellisuuden varmistamisessa.
Kurssikirja: Kaldewaij A.: Programming: The Derivation of
Algorithms, Prentice Hall, 1990.
581359-3 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (3 ov)
Luennot: Prof. Inkeri Verkamo 9.10.-29.11. ti 8-10, to 8-10 A414
Kurssilla käsitellään keskeisiä ohjelmistoprosessimalleja sekä ohjelmistoprosessin laadun komponentteja ja mittaamista.
Kurssikirjat: Fenton N. E., Pfleeger S. L.:
Software Metrics: A Rigorous and Practical Approach
(2nd ed.), International Thomson Computer Press, 1997 ja
Verkamo I.: Ohjelmistotuotannon prosessimalleja
(opetusmoniste), HY/TKTL, 2000.
581365-8 Tietokoneen rakenne (2 ov)
Luennot: Leht. Teemu Kerola 11.9.-18.10. ti 14-16,
to 8-10 A217
Kurssilla perehdytään tietokonelaitteiston alemman tason peruspiirteisiin,
kuten esim. konekielen rakenteeseen, liukuhihnan toimintaan sekä prosessorin
ja muistihierarkian toteutukseen.
Osallistujilta edellytetään kurssin Tietokoneen toiminta suoritus tai
vastaavat tiedot.
Kurssikirja: Stallings W.:
Computer Organization and Architecture (5th ed.),
Prentice Hall,
1999.
581363-2 Tietoliikenne II (2 ov)
Luennot: Leht. Liisa Marttinen 24.10.-30.11. ke 12-14, pe 10-12 A217
Kurssin tavoitteena on tutustua joihinkin tietoliikennejärjestelmiin,
ymmärtää linkki-, verkko- ja kuljetustason protokollien toimintatavat ja
niiden käyttämät ongelmien ratkaisuperiaatteet. Esimerkkeinä käsitellään
erityisesti IPv4-, IPv6- ja TCP-protokollia.
Kurssikirja: Kurose J. F., Ross K. W.:
Computer Networking A Top-Down Approach Featuring the
Internet, Addison-Wesley, 2001.
581274-3 Paikkatietojärjestelmät (3 ov)
Luennot: Prof. Seppo Sippu 11.9.-18.10. ti 14-16, to 14-16 A414
Paikkatiedon (spatial data) mallinnus. Sijaintisuhteet. Tasoverkkoihin
perustuvat paikkatietokantamallit. Paikkatietokannan hakemistorakenteet.
Sijaintikyselyt.
581353-5 Tietokannan mallinnus (2 ov)
Luennot: Prof. Seppo Sippu 23.10.-29.11. ti 14-16, to 14-16 A414
Tietokannan suunnittelun teoriaa: funktionaaliset ja
sisältyvyysriippuvuudet, tietokantakaavion normaalistaminen.
Tietokannan käsittelyn mallinnusta: relaatiokalkyyli, oliokalkyyli.
582410 Laajojen dokumenttiaineistojen käsittely (2 ov)
Luennot: Prof. Helena Ahonen-Myka monimuoto-opetus (1+2+1 lähipäivää,
jolloin 4 tuntia luentoja ja 2 tuntia harjoituksia päivässä)
Lähipäivät: ma 17.9. A414, ma 22.10. A414, ti 23.10. A516 ja ma 26.11.
A414 10-12, 13-17
Laajojen tekstiaineistojen, esim. sanakirjojen, korpusten ja
teknisen dokumentaation, hallinta, mm. indeksointi ja tiivistäminen.
Käsittelymenetelmiä, mm. poiminnat, muokkaus, lyhennelmien tuottaminen
ja automaattinen aiheluokittelu. Kieliteknologisten analyysiohjelmien
käyttö ja analyysitulosten hyödyntäminen. Kurssiin kuuluu
harjoitustyö.
581550-4 Tietämyksen muodostaminen (3 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Pirjo Moen, FT Mika Klemettinen 24.10.-30.11.
ke 14-16, pe 12-14 A217
Tietämyksen muodostamisen (data mining) perusteet ja menetelmät.
Assosiaatiosäännöt. Toistuvien hahmojen etsintä datasta.
Tietämyksen muodostaminen tekstiaineistoista, mm. webistä.
Kurssikirja: Han J. & Kamber M.:
Data Mining: Concepts and Techniques, Morgan Kaufmann Publishers, 2000.
582411 Petriverkot (3 ov)
Luennot: Prof. (TTKK) Antti Valmari 14.9.-30.11. pe 13-16 A414
Petriverkot ovat rinnakkaisten järjestelmien matemaattinen malli, joka
on saavuttanut suosiota mm. tietoliikennejärjestelmien,
digitaalipiirien ja tehdasautomaation tutkimuksessa.
Kurssilla esitellään tärkeimmät Petriverkkoluokat, niiden
tavallisimmat analyysimenetelmät sekä tärkeimmät teoreettiset tulokset.
581287-9 Kolme käsitettä: todennäköisyys (3 ov),
581339-9 Kolme käsitettä: päätöksenteko (3 ov) ja
581286-6 Kolme käsitettä: informaatio (4 ov)
Kurssien suorittamisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Älykkäiden
järjestelmien erikoistumislinjan
vastuuhenkilöön prof. Henry Tirriin.
58300308 Ohjelmointiparadigmat (2 ov)
Leht. Juha Vihavainen 11.9.-4.12. ti 12-14 A320
Kurssikirjat: Pratt T. W. & Selkowitz M. V.,
Programming Languages - Design and Implementation,
Prentice-Hall, 2001 ja Scott M. L.:
Programming Language Pragmatics,
Morgan Kaufmann Publishers, 2000.
58301301 Älykäs WWW -tutkimusseminaari (2 ov)
Prof. Eero Hyvönen 12.9.-5.12. ke 12-14 A320
58301302 Research Seminar on Real-Time and High Availability (2 ov)
Prof. Kimmo Raatikainen 19.9.-5.12 ke 16-18 A318
58301310 Research Seminar on Advanced Java Specifications
(2 ov)
Stefano Campadello 14.9.-7.12. Fri 12-14 A320
58301304 Ohjelmistotekniikan faktat ja fiktiot (2 ov)
Prof. Jukka Paakki 12.9.-5.12. ke 14-16 A320
58301305 Sähköinen julkaiseminen (2 ov)
FT Juha Puustjärvi 17.9.-3.12. ma 8-10 A320
58301306 Käyttöliittymätutkimus (2 ov)
Prof. Hannu Erkiö 14.9.-7.12. pe 10-12 A414
58301307 Kieliteknologiasovellukset (2 ov)
Prof. Helena Ahonen-Myka 25.9.-4.12. ti 10-12 A414
58301308 Verkko-oppiminen (2 ov)
Yliopistonleht. Jaakko Kurhila 17.9.-3.12. ma 12-14 A320
58301309 Kryptografia (2 ov)
Prof. Patrik Floreen 11.9.-7.12. ti 14-16 A320
Kurssien puuttuvat sisältökuvaukset: ks. syyslukukausi.
581355-1 Tietojenkäsittelytieteen esittely (1 ov)
Luennot: Prof. Patrik Floreen 17.1.-2.5. to 16-18 Auditorio
Opintojakso tarjoaa katsauksen tietojenkäsittelytieteen osa-alueisiin joita esittelevät useat eri alueiden asiantuntijaluennoijat. Esittelyt painottuvat niille
alueille, joissa laitoksella on tutkimustoimintaa. Kurssiin liittyy kirjallinen harjoitus.
581324-7 Tietokone työvälineenä (2 ov)
Luennot: Leht. Anni Rytkönen 15.1.-8.2. ti, pe 12-14
Auditorio
581384-9 Introduction to the use of computers (2 ov)
Lectures: Ass. Andrei Gurtov 15.1.-5.3. Tue 12-14 A320
This basic course gives a practical introdution to the use of computers. It covers such areas as the basics of Unix and Windows, WWW and HTML,
e-mail, news groups, text and image processing and spreadsheet computation. The course gives essential background for further computer science
courses.
581328-9 Tietokantojen perusteet (2 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 14.1.-25.2. ma 12-14,
ke 8-10 Auditorio
581327-6 Johdatus sovellussuunnitteluun (2 ov)
Luennot: Prof. Inkeri Verkamo 18.3.-6.5. ma 10-12, ke 12-14
Auditorio
581325-0 Ohjelmoinnin perusteet (3 ov)
Luennot: N.N. 14.1.-4.3. ma 14-16,
to 12-14 Auditorio
581326-3 Java-ohjelmointi (2 ov)
Luennot: N.N. 21.3.-2.5. ma 14-16,
to 12-14 Auditorio
581305-6 Tietokoneen toiminta (2 ov)
Luennot: Ass. Päivi Kuuppelomäki 4.3.-24.4. ma 12-14,
ke 8-10 Auditorio
581330-2 Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit (2 ov)
Luennot: Prof. Patrik Floreen 16.1.-21.2. ke 10-12, to 14-16
Auditorio
58131-8 Tietorakenteet (4 ov)
Luennot: Leht. Arto Wikla 15.1.-27.3. ti, ke
14-16 Auditorio
581333-1 Tietoliikenne I (2 ov)
Luennot: Leht. Liisa Marttinen 14.1.-20.2. ma 10-12, ke 12-14 Auditorio
581334-4 Tietokannan hallinta (2 ov)
Luennot: Prof. Hannu Erkiö 19.3.-7.5. ti 10-12, to 8-10
Auditorio
58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (4 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Matti Nykänen 14.1.-25.2. ma 12-14 A217
Työryhmät: 15.1.-10.5. (Ilmoittautuminen 1.-30.11.2001)
58172-1 Ohjelmistotuotanto (3 ov)
Luennot: N.N. 15.1.-7.3. ti 10-12, to 8-10
Auditorio
581260-4 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov)
Vastuuhenkilöt: N. N. ja tuntiop. Raine Kauppinen
Kokoontumiset viikoilla 3-19. Ilmoittautuminen 5.-30.11.2001.
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Arto Wikla
Harjoitustyön voi suorittaa joko
Luennot: 14-15.1 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 14.1-22.2
tai
Luennot: 18-19.3 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 18.3-3.5
581329-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Harri Laine
Harjoitustyön voi suorittaa joko
Luennot: 21-22.1 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 21.1-1.3
tai
Luennot: 25-26.3 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 25.3-10.5
58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Otto Nurmi
Harjoitustyöryhmät: 14.1.-3.5.
581391-7 Käyttöliittymät (4 ov)
Luennot: FM Sari A. Laakso 25.1.-19.4. pe 10-12 Auditorio
Graafiset käyttöliittymät. Konkreettiset käyttöliittymäratkaisut ja hyvien ratkaisujen suunnitteluperiaatteet. Käyttöliittymäratkaisujen
arviointimenetelmät, sovelluskehittimet, kognitiivinen psykologia.
Kurssikirja:
Cooper A.: ABOUT FACE. The Essentials of User Interface Design.
IDG Books Worldwide, 1995.
581264-6 Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi (3 ov)
Prof. Inkeri Verkamo 16.1.-8.3. ke 8-10, pe 10-12 B450
Kurssi käsittelee tietokantojen käyttöä tutkimusaineistojen
hallinnassa ja data-analyysin laskennallisten menetelmien perusteita.
582303 Verkkosovellusten toteuttaminen (4 ov)
Luennot: Leht. Markku Kojo 15.1.-21.3. ti 12-14, to 12-14 A414
Harjoitustyö: 18.2.-3.5.
Kurssilla annetaan käytännöllisiä valmiuksia tietoliikenneyhteyksiä
käyttävien sovellusten suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä
sovelluskehitystyöhön Unix-ympäristössä. Osallistujilta edellytetään
kurssin C-ohjelmointi, Rinnakkaisohjelmistot, Käyttöjärjestelmät I,
Tietoliikenne I ja Tietoliikenne II sekä Tietorakenteiden
harjoitustyön suoritus tai vastaavat tiedot. Kurssiin kuuluu harjoitustyö.
Kurssin osallistujamäärä on rajoitettu. Huom! Ennakkoilmoittautuminen
jo marraskuussa 2001.
Kurssikirja: Stevens W. R.: UNIX Network Programming, Volume 1
(2nd ed.), Prentice-Hall, 1998.
58053-7 Algoritmien suunnittelu ja analyysi (5 ov)
Luennot: Leht. Otto Nurmi 16.1.-8.5. ke 14-16, pe 10-12
A217
Algoritmien yleisiä suunnittelu- ja analyysiperiaatteita. Kokoelma
keskeisiä ongelmia ja edustavia ratkaisualgoritmeja.
58147-9 Koneoppiminen (4 ov)
Luennot: Prof. Tapio Elomaa 29.1.-24.4. ti 12-14, ke 10-12 B453
Kurssilla tutustutaan viimeaikaiseen koneoppimisen tutkimukseen.
Tarkasteltuja aiheita ovat mm. oppimisen kiihdyttäminen (boosting)
ja tukivektorikoneet sekä niiden analysoiminen. Kurssi edellyttää
riittäviä matemaattisia valmiuksia. Kurssi soveltuu erityisesti
jatko-opintoihin.
Kurssikirjat: Mitchell T. M.: Machine Learning, McGraw-Hill, 1997 ja
Christianini N. & Shawe-Taylor J.:
An Introduction to Support Vector Machines and Other Kernel-Based
Learning Methods,
Cambridge University Press, 2000.
582412 Kuvankäsittely (3 ov)
Tohtoriass. Kjell Lemström 5.2.-11.4. ti 10-12, to 12-14 A516
Kurssilla perehdytään digitaalisen kuvankäsittelyn perusmenetelmiin:
kuvanmuodostukseen, kuvamuunnoksiin, kuvien parantamiseen, ehostukseen
ja entistämiseen, kuvien koodaamiseen, sekä kuvien segmentointiin ja
analysointiin.
58037-7 Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt (4 ov)
Luennot: Yliopistonleht. Jaakko Kurhila 24.1.-11.4. to 10-12,
pe 12-14 A516
Verkko-opiskelun suunnittelu, toteutus ja evaluointi.
Verkkopedagogiikka, ryhmätyöohjelmistot ja verkko-opiskelualustat.
Etäläsnäolo ja adaptiivisuuden toteutuminen verkko-oppimisympäristöissä.
Esimerkkejä käytössä ja kehitteillä olevista
verkko-oppimisympäristöistä. Kurssi toteutetaan osittain
verkkokurssina.
581354-8 Tietokantarakenteet ja -algoritmit (4 ov)
Luennot: Prof. Seppo Sippu 22.1.-18.4. ti 14-16, to 14-16 A414
Tietokanta ja transaktiot. Häiriöistä elvytys. Samanaikaisuuden
hallinta. Fyysisten tietokantarakenteiden elvytys ja samanaikaisuuden
hallinta. Kyselyiden käsittely. Hajautetun tietokannan hallinta.
581358-0 Ohjelmistoarkkitehtuurit (3 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 6.3.-3.5. ke 16-18, pe 8-10 A217
Ohjelmistoarkkitehtuurilla tarkoitetaan moduulijakoa korkeamman tason abstraktiota ohjelmiston osista ja näiden välisestä kommunikaatiosta. Kurssin
aihepiiriin kuuluvat arkkitehtuurimallit, arkkitehtuurin kuvaaminen, analysointi ja suunnittelu. Osanottajien edellytetään suorittaneen Ohjelmistotuotanto
kurssin.
582413 Tiedon eristäminen tekstistä (2 ov)
Luennot: Prof. Helena Ahonen-Myka monimuoto-opetus (1+2+1 lähipäivää,
jolloin 4 tuntia luentoja ja 2 tuntia harjoituksia päivässä).
Lähipäivät: ma 28.1. A414, ma 25.2. A414, ti 26.2. A318 ja ma 18.3. A414 10-12, 13-17
Kurssilla käsitellään erilaisia tapoja tunnistaa tekstistä
jonkin sovelluksen kannalta merkityksellistä tietoa, esim. erisnimiä,
termejä, tapahtumia tai suhteita. Eristämismenetelmistä tarkastellaan
mm. lingvististä analyysia, hahmontunnistusta ja tilastollisia
menetelmiä. Kurssiin kuuluu harjoitustyö.
581290-5 Rakenteisten dokumenttien käsittely (2 ov)
Luennot: Prof. Helena Ahonen-Myka 22.1.-21.2. ti 12-14, to 10-12 A217
Rakenteisten (XML) dokumenttien etsinnän, muotoilemisen ja
muuntamisen mallit ja kielet. Oletetut esitiedot:
kurssi XML-metakieli,
perustiedot kieliopeista ja automaateista (esim. kurssilta
Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit), HTML, kohtuullinen ohjelmointitaito.
582417 Hajautetut järjestelmät (3 ov)
Luennot: Prof. Timo Alanko 15.1.-15.3. ti 10-12, pe 10-12 A414
Hajautuksen problematiikka ja käsitteenmuodostus, keskeiset ratkaisuperiaatteet hajautetun päätöksenteon toteutuksissa,
esimerkit käyttöjärjestelmätoiminnoista.
Kurssikirja: Coulouris G., Dollimore J., Kindberg T.:
Distributed Systems, Concepts and Design (3rd
ed.), Addison-Wesley, 2001.
581372-6 Suorituskykyanalyysi (2 ov)
Luennot: Leht. Teemu Kerola 6.3.-25.4. ke 12-14, to 14-16 A516
Kurssilla perehdytään tietokone- ja tietokonejärjestelmien
suorituskykyanalyysin
perusmenetelmiin. Käsiteltävät asiat liittyvät järjestelmien työkuormien
mitaamiseen, kapasiteetin suunnitteluun sekä järjestelmän suorituskyvyn
arvioimiseen. Kurssilla esitetään myös analysoinnin perusmenetelmät:
mallitus,
operaatioanalyysi, jonoverkkomallien muodostus ja niiden ratkaisutavat.
581366-1 Spesifioinnin ja verifioinnin perusteet (2 ov)
Luennot: Leht. Timo Karvi 16.1.-22.2. ke 10-12, pe 12-14 A217
Tavoitteena on oppia mallintamaan prosesseja siirtymäsysteemeihin
perustuvilla formalismeilla yksinkertaisissa tapauksissa, ymmärtää
ilman logiikkaa tapahtuvan automaattisen verifioinnin periaatteet ja
osata itse verifioida yksinkertaisia protokollia joidenkin ohjelmistojen
avulla.
582404 Automaattinen verifiointi (3 ov)
Luennot: Yliass. Matti Luukkainen 27.2.-8.5. ke, to 16-18 C454
Yleiskatsaus aikalogiikkaan ja automaattiteoriaan, sekä niiden
käytännön sovelluksiin rinnakkaisten ja reaktiivisten järjestelmien
kuvaamisessa ja verifioinnissa.
Erityisesti painotetaan äärellistilaisia rinnakkaisjärjestelmiä, niiden
ominaisuuksien algoritmista verifiointia, sekä verifiointiin liittyvää
laskennallisen kompleksisuuden hallintaa.
581288-2 Tietoturva (3 ov)
Luennot: Leht. Timo Karvi 6.3.-8.5. ke 10-12, pe 12-14 A217
Kurssilla käsitellään ainakin seuraavia asioita: perinteiset
salausmenetelmät, julkisen avaimen salaukset ja niiden sovellukset,
tietoturvaprotokollia, tietoturva TCP/IP-verkoissa.
Kurssikirjat: Stallings: Cryptography and Network Security, Prentice
Hall, 1999 ja Kerttula: Tietoverkkojen tietoturva, Liikenneministeriö, 1999.
582405 Käyttöjärjestelmät II (2 ov)
Luennot: Leht. Auvo Häkkinen 11.3.-24.4. ma 10-12, ke 12-14 A217
Kurssin tavoitteena on ymmärtää käyttöjärjestelmän perusrakenne ja sen
toteutusperiaatteet. Kurssilla tarkastellaan asioita käyttöjärjestelmän
toteuttajan näkökulmasta.
Kurssikirja: Stallings W.: Operating Systems, 4th ed. Prentice Hall, 2000.
582414 Advanced Networking (3 cu)
Luennot: Prof. Matt Mutka 22.1.-21.3. Tue 14-16, Thu 12-14 A217
A preliminary scheme of contents: topics of TCP congestion control,
routing,
differentiated services, multimedia networking, and web server
and networking issues.
582415 Advanced Middleware Technologies (2 cu)
Luennot: Prof. Kimmo Raatikainen 24.1.-25.4. Thu 8-10 A318
The course covers recent developments in middleware specifications by
Parlay
Group, Java Community Process, and Object Management Group. Emphasis is
on middleware for mobile computing including Java 2 Micro Edition,
Real-Time
and Fault-Tolerant CORBA, Management CORBA Applications, Extensible
Transport Framework, and Middleware Interworking. Course material is the
specifications by Parlay (www.parlay.org), Sun (java.sun.com/j2me/), and
OMG
(www.omg.org). It is assumed that the participants have basic knowledge
on CORBA ja Java 2 Standard Edition.
582416 Ohjelmistoliiketoimintaprojekti (2 ov)
Luennot ja harjoitukset: Prof. Eero Hyvönen 17.1.-2.5. to 16-20 A217
Kurssilla perehdytään ohjelmistojen tuotteistamiseen, kaupallistamiseen
ja
liiketoimintaan. Opetus alkaa luennoilla ja teollisuuden edustajien
kutsuesitelmillä, joilla käsitellään ohjelmistoteknologian
siirtoprosessia,
rahoitusta, markkinointia, myyntiä, jakelua sekä liiketoiminta- ja
ansaintamalleja. Opiskelijat laativat sitten ryhmätöinä
tietotekniikka-alan
liiketoimintasuunnitelmia ja esittelevät niitä toisille ryhmille, jotka
analysoivat suunnitelmien toteuttamiskelpoisuutta rahoittajan tai
hankkeen vastuuhenkilön roolissa.
Kurssi vastaa sisällöltään aiempaa kurssia Ohjelmistojen tuotteistaminen
ja
liiketoiminta (3 ov), johon sisältynyt tietotekniikkaoikeuden osuus on
eriytetty omaksi kurssiksi Johdatus tietotekniikkaoikeuteen (1 ov).
Ohjelmistoliiketoiminnan sivuainetta suorittavan opiskelijan kannattaa
ajoittaa kurssin suorittaminen opintojen loppuvaiheeseen. Muille
suositellaan kurssin Johdatus tietotekniikkaoikeuteen suorittamista
esitietona.
Kurssikirja: McKinsey & Company, Ideasta kasvuyritykseksi, WSOY, 2000.
58144-8 Ohjelmointikielten kääntäjät (6 ov)
Luennot: Leht. Juha Vihavainen 15.1.-11.4. ti 16-18, to 14-16 A217
Kääntäjän rakenneosat: selaus, jäsennys, semanttinen analyysi
ja koodinluonti; kääntäjätyökalujen käyttö. Ohjelmointiparadigmojen toteutuksesta.
Kurssikirjat:
Watt D. A. & Brown D. F.,
Programming Language Processors in Java,
Prentice-Hall,
2000 ja
Hopcroft J. E., Motwani R. & Ullman J. D.,
Introduction to Automata Theory, Languages,
and Computation (2nd Ed.),
Addison-Wesley, 2001.
581360-3 Ohjelmistoprojektien johtaminen (3 ov)
Luennot: Prof. Jukka Paakki ja FM Osmo Wilska 15.3.-10.5. pe 10-14 A320
Kurssilla kehitetään taitoja, joita tarvitaan ohjelmistokehityshankkeiden
projektipäällikön tehtävissä. Tällaiset tehtävät eivät vaadi pelkästään teknistä
osaamista, vaan tärkeä osuus on sosiaalisilla valmiuksilla ja yleisillä
johtamistaidoilla. Kurssi organisoidaan siten, että
sen kuhunkin teemaan liittyy yleinen johdatteleva luento-osa
ja intensiivinen ryhmässä tehtävä vaativa harjoitus.
Kurssille otetaan hakemusten perusteella enintään 20 opiskelijaa.
Esitietovaatimukset: Ohjelmistotuotanto, Ohjelmistotuotantoprojekti.
Kurssikirja: Ohjelmistoprojektien johtaminen (opetusmoniste), HY/TKTL, 2000.
581286-6 Kolme käsitettä: informaatio (4 ov)
Prof. Henry Tirri (tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin)
Kurssi on johdatus informaatioteoriaan erityisesti
tietojenkäsittelytieteellisten sovellusten kannalta. Kurssilla ei ole
tavanomaisia laskuharjoituksia ja se suoritetaan toteuttamalla
ohjelmointiprojekteja sekä kirjoittamalla aihepiiriin liittyvä
tieteellinen
kirjoitelma. Esitietoina Tieteellisen kirjoittamisen kurssi ja sujuva
ohjelmointitaito.
581287-9 Kolme käsitettä: todennäköisyys (3 ov),
581339-9 Kolme käsitettä: päätöksenteko (3 ov)
Kurssien suorittamisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Älykkäiden
järjestelmien erikoistumislinjan
vastuuhenkilöön prof. Henry Tirriin.
Ilmoittautuminen kevään seminaareihin 1.-30.11.2001. Mikäli seminaareihin jää vapaita paikkoja, voi ilmoittautua myöhemmin ottamalla suoraan yhteyttä seminaarin pitäjään.
58302101 Grafiikan seminaari (2 ov)
Leht. Otto Nurmi 14.1.-6.5. ma 12-14 A320
58301104 Tietojenkäsittelytieteen historia (2 ov)
Leht. Teemu Kerola 17.1.-2.5. to 12-14 A320
58302102 Ohjelmistoagenttiteknologia (2 ov)
FL Heimo Laamanen, FM Heikki Helin 17.1.-2.5. to 10-12 A320
58302103 Ohjelmistojen suorituskyky (2 ov)
Prof. Inkeri Verkamo 17.1.-2.5. to 8-10 A319
58302104 Tosiaikajärjestelmät (2 ov)
Yliass. Juha Taina 22.1.-7.5. ti 12-14 A319
58302105 Historiatietokannat (2 ov)
Prof. Seppo Sippu 16.1.-8.5. ke 14-16 A414
58302106 Hypermediajärjestelmät (2 ov)
Prof. Hannu Erkiö 18.1.-10.5. pe 10-12 A319
58301112 Tietämyksen muodostaminen (2 ov)
Yliopistonleht. Pirjo Moen, FT Mika Klemettinen ti 8.45-12 A319
Kokoontumisia ei ole joka tiistai, kokoontumispäivät ilmoitetaan
seminaarin aloituskerralla 15.1.
58302107 Tiedon eristäminen (2 ov)
Yliopistonleht. Greger Linden ma 25.3., ma 8.4., ma 6.5. ja ti 7.5. 10-16 A414
58302108 Ontologiat (2 ov)
FT Juha Puustjärvi 14.1.-6.5. ma 8-10 A320
58302109 Älykkäiden järjestelmien tutkimusseminaari (2 ov)
Dos. Petri Myllymäki 17.1.-2.5. to 14-16 A320
58302110 Research Seminar on Middleware for Mobile Computing (2 cu)
Prof. Kimmo Raatikainen 23.1.-8.5. Wed 16-18 room A318
58302111 Research Seminar on Open Source and Free Software (2 cu)
Stefano Campadello 18.1.-10.5. Fri 12-14 A319
Kesällä voi suorittaa Ohjelmoinnin harjoitustyön, Tietokantasovellusten harjoitustyön ja Tietorakenteiden harjoitustyön 13.5.-21.6. tai 29.7.-6.9. Lisäksi kesällä järjestetään Ohjelmistotuotantoprojektiryhmiä. Ohjelmistotuotantoprojektit kokoontuvat viikoilla 21-35. Ilmoittautuminen 5.-19.4.2002.
Yhteistyössä Avoimen yliopiston (Helsingin toimisto) kanssa järjestetään approbaturin opintojaksoja. Tarkemmat tiedot järjestettävästä opetuksesta saa Avoimen yliopiston opetusohjelmasta, joka ilmestyy keväällä 2002.
All the information here is preliminary. For detailed, up-to-date information please refer to the departmental bulletin boards at the beginning of each semester, or contact the Departmental Student Counselling Office, room B439, Department of Computer Science, Teollisuuskatu 23, tel. 191 44222. Up-to-date information through http://www.cs.helsinki.fi/instr.engl/fsa/.
At least the following courses are offered in English this year
581384-9 Introdution to the Use of Computers (2 cr)
Period: 15.1.-5.3.
Time: Tue 12-14.
Place: A320.
Lectr: Assistant Andrei Gurtov.
This basic course gives a practical introduction to the use of computers. It covers such areas as the basics of Unix and Windows, WWW and HTML, e-mail, news groups, text and image processing and spreadsheet computation. The course gives essential background for further computer science courses.
582414 Advanced Networking (3 cu)
Period: 22.1.-21.3.
Time: Tue14-16, Thu12-14.
Place: A217.
Lectr: Professor Matt Mutka.
A preliminary scheme of contents: topics of TCP congestion control, routing, differentiated services, multimedia networking, and web server and networking issues.
582415 Advanced Middleware Systems (2 cu)
Lectr: Professor Kimmo Raatikainen.
Time and place to be announced.
Advance registration is recommended but students can register when attending the first lecture. All registrations are made with the computer registration system, which can be used directly at the department (room D423, 4th floor) or through WWW (see the departmental WWW page given below). Registration starts about one week before the term begins. Please note that you have to register for seminars during the previous term or contact the lecturer directly.
Seminars:
58301302 Research Seminar on Real-Time and High Availability (2 cu)
Period: 19.9.-5.12.
Time: Wed 16-18.
Place: A318.
Prof. Kimmo Raatikainen.
58301310 Research Seminar on Advanced Java Specifications (2 cu)
Period: 14.9.-7.12.
Time: Fri 12-14.
Place: A320.
Stefano Campadello.
58302110 Research Seminar on Middleware for Mobile Computing (2 cu)
Period: 23.1.-8.5.
Time: Wed 16-18.
Place: A318.
Prof. Kimmo Raatikainen.
58302111 Research Seminar on Open Source and Free Software (2 cu)
Spring term, place and time to be announced.
Stefano Campadello.
Most compulsory basic level (Cum Laude Approbatur) and many higher level courses may include one exercise group in English according to demand. Students should contact the instructor in advance if they would like to have the exercise sessions in English. Some intermediate (Cum Laude Approbatur), many advanced (Laudatur) courses and seminars, and all HeCSE (Helsinki Graduate School in Computer Science and Engineering) and ComBi (Graduate School in Computational Biology, Bioinformations and Biometry) courses are offered in English according to demand.
Most examinations, at all levels, can be taken in English if so requested. The examinations material will be available in English in such cases. Please contact the instructor giving the examination two weeks in advance.
More information will be available after September 1, 2001. For up-to-date information please check the 4th floor department bulletin board "7. Opetusohjelma", the department WWW-page at http://www.cs.Helsinki.fi/instr.engl/fsa/ or contact the department Student Counselling in room B439, Department of Computer Science, Teollisuuskatu 23, tel. 191 44222.
Foreign Student Advisor:
Dept of Computer Science
P.O. Box 26 (Teollisuuskatu 23)
FIN-00014 University of Helsinki
Finland
fax. +358 9 191 44441
E-mail: fsa@cs.Helsinki.fi
http://www.cs.Helsinki.fi/instr.engl/
Observera att på finskspråkiga kurser kan tentamensuppgifterna erhållas även på svenska, om studeranden ber om detta av föreläsaren i tillräckligt god tid före tentamensdagen. Alla tentamina får besvaras på svenska.
581357-7 Introduktion till datorn som arbetsredskap
(2 sv).
14.9.-10.10, on, fre 10-12 Auditoriet, lekt. Anni Rytkönen
Kursen föreläses på finska men en svenskspråkig övningsgrupp
arrangeras (handledare: Anni Rytkönen). Kursen ger viktiga
grundkunskaper
för övriga kurser i datavetenskap, bl.a. på följande områden: Grunderna
i Unix och Windows, WWW, elektronisk post, nyhetsgrupper, text- och
bildbehandling samt kalkylberäkning. Föreläsningarna behandlar
principerna
för dessa program och består till stor del av demonstrationer.
58110-3 Att skriva vetenskaplig text (4 sv).
Föreläsningar: prof. Matti Nykänen 10.9.-22.10. mån 12-14
A217
Arbetsgrupper 11.9.-10.12. (Anmälning våren 2001.)
På kursen lär vi oss skriva vetenskapliga texter (avhandlingar,
rapporter, övriga publikationer), söka efter källmaterial, strukturering
av det vi skriver samt muntlig framställning.
Kursen föreläses på finska, men svenskspråkig handledning arrangeras vid
behov. Kursen är avsedd endast för
huvudämnesstuderande.
Ahonen-Myka, Helena, FT, prof. (mvs)
Alanko, Timo, FT, prof. (mvs)
Elomaa, Tapio, FT, prof. (mvs), dos.
Eloranta, Satu, FM, ass.
Erkiö, Hannu, FT, prof. (mvs), dos.
Eskola, Jukka, FM, ass.
Floréen, Patrik, FT, prof. (mvs), dos.
Gurtov, Andrei, FM, ass.
Hakli, Raul, FM., ass.
Heinonen, Oskari, FM, ass., virasta vapaa.
Hyvönen, Eero, TkT, prof. (mvs), dos.
Häkkinen, Auvo, FM, leht.
Hämäläinen, Wilhelmiina, TM, leht.
Jaakkola, Jani, tietotekniikka-asiantuntija
Karvi, Timo, FT, leht.
Kerola, Teemu, PhD., leht.
Kivinen, Jyrki, FT, dos.
Klemettinen, Mika, FT.
Kojo, Markku, FM, leht.
Koskimies, Kai, FT, dos., Tampereen teknillisen korkeakoulun prof.
Kujala, Teija, FK, aman.
Kurhila, Jaakko, FL, yliopistonleht.
Kurtén, Marina, FM, aman.
Kutvonen, Lea, FT, lab.ins., virasta vapaa.
Kutvonen, Petri, tietotekniikkapäällikkö
Kuuppelomäki, Päivi, FM, ass.
Laakso, Karri-Pekka, DI.
Laakso, Sari A., FM.
Lahti, Olli, LuK, ass.
Laine, Harri, FL, leht.
Lemström, Kjell, FT, tohtoriass.
Lindén, Greger, FT, yliopistonleht.
Lindström, Jan, FL, ass.
Lokki, Heikki, FL, leht.
Luukkainen, Matti, FL, yliass.
Malinen, Tuomo, ass.
Mannila, Heikki, FT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Marttinen, Liisa, FM, leht.
Moen, Pirjo, FT, yliopistonleht.
Myllymäki, Petri, FT, dos., akatemiatutkija.
Mäkelä, Matti, TkT, prof. (emer. 1.11. alkaen)
Mäkelä, Mikko, ass.
Niklander, Pekka, tietotekniikka-asiantuntija
Niklander, Tiina, FM, aman., virasta vapaa.
Nurmi, Otto, Dr.rer.pol., leht.
Nykänen, Matti, FT, yliopistonleht.
Orponen, Pekka, FT, dos., Jyväskylän yliopiston prof.
Paakki, Jukka, FT, prof., laitoksen esimies.
Pienimäki, Anna, HuK, ass.
Pollari-Malmi, Kerttu, TkL, leht., virasta vapaa.
Raatikainen, Kimmo, FT, prof.
Rytkönen, Anni, FM, leht.
Räihä, Kari-Jouko, FT, dos., Tampereen yliopiston prof.
Silander, Tomi, FM, ass., virasta vapaa.
Sippu, Seppo FT, prof.
Sivén, Reijo, FK, leht.
Soisalon-Soininen, Eljas, FT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Taina, Juha, FL, yliass.
Takala, Tapio, TkT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Tarhio, Jorma, FT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Tienari, Martti, FT, prof. emer.
Tirri, Henry, FT, prof.
Toivonen, Hannu, FT, dos., yliass., virasta vapaa.
Tuovinen, Antti-Pekka, FM, ass., virasta vapaa.
Ukkonen, Esko, FT, prof., virasta vapaa. Akatemiaprof.
Valmari, Antti, TkT, dos., Tampereen teknillisen korkeakoulun
prof.
Veijalainen, Jari, Dr.-Ing., dos., Jyväskylän yliopiston prof.
Verkamo, Inkeri, FT, prof. (mvs)
Vihavainen, Juha, FL, leht.
Wikla, Arto, FM, leht.
Viljamaa, Antti, FM, ass., virasta vapaa.