Tietojenkäsittelytiede 2000-2001
Opinto-opas

Tämä versio vastaa tiedekuntaan 5.6. lähetettyä 2. oikoluettua opastekstiä.
Versio 31.7.


Sisältö


Tietojenkäsittelytieteen laitos


PL 26 (Teollisuuskatu 23)
00014 Helsingin yliopisto
Puhelinnumero 1911 (vaihde), ohivalinta 191...
Esimies: prof. Timo Alanko
Kanslia (A307, 3. kerros): avoinna opiskelijoille ma - pe 12 - 14

Opintoneuvonta (B439, 4. kerros): puh. 191 44222. Vastaanottoajat ilmoitetaan lukukausittain WWW-sivulla http://www.cs.Helsinki.fi/opintoneuvonta/, ilmoitustauluilla ja opintoneuvonnan automaattisessa puhelinvastaajassa.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja yliopiston atk-keskuksen kirjasto sijaitsee talon 2. kerroksessa. Lainaamiseen tarvitaan lainaajakortti. Korttia voi anoa kun vähintään 20 ov tietojenkäsittelytieteen opintoja on suoritettu. Tarkemmat ohjeet saa kirjastosta. Kirjasto on avoinna ma - to 8 - 19 ja pe 8 - 15.45. Kesä- ja elokuussa kirjasto on avoinna ma - pe 8 - 15.45, heinäkuussa se on suljettuna.

Yleistä

Tietojenkäsittelyalan maailmanlaajuinen kehitys on ylittänyt kaikki odotukset. Tietotekniikka vaikuttaa ihmisten jokapäiväisiin toimintatapoihin, elinkeinoelämään ja yhteiskunnan eri sektoreihin voimakkaasti jatkuvana uudistusprosessina, jonka tasaantuminen ei toistaiseksi ole näköpiirissä. Suomessa on pysytty erittäin hyvin mukana tässä kehityksessä ja tietojenkäsittelyalasta on lyhyessä ajassa tullut kansallinen vahvuus.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tarjoamat opinnot antavat erinomaisen pohjan työskennellä eri tehtävissä, joissa kehitetään tai sovelletaan tietotekniikkaa. Alan tutkimus tarjoaa haastavia ja merkittäviä ongelmia, joiden ratkaisuilla on usein välittömiä käytännöllisiä sovelluksia.

Tieteelliseltä luonteeltaan tietojenkäsittelytiede on monipuolinen. Sen eri aloilla tutkimusote saattaa olla hyvinkin erilainen, joten alasta riippuen se voi olla matematiikan kaltainen abstrakti metoditiede, järjestelmien käyttäytymistä tutkiva kokeellinen luonnontiede tai järjestelmiä konstruoiva insinööritiede. Sen tutkimuskohteena ovat ne algoritmeihin perustuvat menetelmät ja prosessit, joilla informaatiota kuvataan ja muunnetaan: niiden teoria, analyysi, suunnittelu, tehokkuus, toteuttaminen ja soveltaminen. Tällaiset menetelmät voidaan ohjelmoida tietokoneohjelmiksi, jotka kone pystyy suorittamaan "automaattisesti". Tietojenkäsittelytieteen peruskysymys onkin: Mitä voidaan automatisoida ja miten tämä tapahtuu tehokkaasti?

Matematiikka on tietojenkäsittelytieteen tärkein tukiaine. Monet tietokonesovellukset perustuvat matemaattisiin malleihin ja myös tietojenkäsittelytieteen tutkimustyössä matemaattisilla menetelmillä on usein keskeinen sija. Matematiikan opintojen yhteydessä harjaantuva eksaktin päättelyn taito muodostaa myöskin metodista perustaa täsmällisyyttä vaativille suunnittelu- ja toteutusratkaisuille käytännön atk-tehtävissä.

Oppiaineen nimi on ruotsiksi datavetenskap, englanniksi computer science tai computing, saksaksi Informatik ja ranskaksi informatique.

Tietojenkäsittelytiede ja työmarkkinat

Tietojenkäsittelyyn liittyvien ammattien toimenkuvat vaihtelevat, koska tietojenkäsittelyalan tehtäviä on nykyään kaikkialla elinkeinoelämässä, hallinnossa, tutkimuksessa ja opetuksessa. Alalla on huomattava työvoimapula. Työmarkkinoilla tarvitaan varsinaisia tietojenkäsittelyalan ammattilaisia ja sen lisäksi henkilöitä, joilla on hyvät perustiedot tietojenkäsittelytieteestä ja jonkin muun alan pääainekoulutus. Tietojenkäsittelyalan tehtäviin voikin valmistua, paitsi opiskelemalla tietojenkäsittelytiedettä pääaineena, myös opiskelemalla sovellusalaa pääaineena ja tietojenkäsittelytiedettä vahvana sivuaineena. Tietojenkäsittelysovelluksista kiinnostuneille suositellaan jälkimmäistä tapaa.

Tietojenkäsittelyn asiantuntijat sijoittuvat yleensä erilaisten organisaatioiden atk-tehtäviin, tietojenkäsittelyalan yrityksiin sekä alan opetus- ja tutkimustehtäviin. Tutkijan urasta kiinnostuneiden kannalta tietojenkäsittelytiede on nopeasti kehittyvänä tieteenä varteenotettava vaihtoehto tutkimusalaa valittaessa.

Tietojenkäsittelytieteen opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle alan käsitteellistä perustaa korostaen mahdollisimman monipuoliset tiedot, jotka antavat kestävän lähtökohdan käytännön työelämässä tapahtuvalle erikoistumiselle. Opiskelun yhteydessä käytännön taitoja opitaan laboratoriotöissä ja tutkielmia laadittaessa. Silti paljon jää opittavaksi tulevassa toimipaikassa. Kesäharjoittelu atk-alalla on myös suositeltavaa.

Opinnot

Tutkinnot, suuntautumisvaihtoehdot ja erikoistumislinjat

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa voi suorittaa perustutkintona luonnontieteen kandidaatin (LuK) tutkinnon, jonka laajuus on 120 ov, tai filosofian maisterin (FM) tutkinnon, jonka laajuus on 160 ov. LuK-tutkinnon voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa. Sitä ei tarvitse erikseen suorittaa, jos opinnot tähtäävät FM-tutkintoon tai jatko-opintoihin; se voi kuitenkin olla sopiva välitavoite. FM-tutkinto on suunniteltu opiskeltavaksi viidessä vuodessa. Jatkotutkintona voi suorittaa filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Tutkintojen yksityiskohtainen rakenne selviää tutkintovaatimuksista.

Koulutusohjelmassa on neljä suuntautumisvaihtoehtoa (sv): tietojenkäsittelyn sv, sovelletun tietojenkäsittelyn sv, opettajan sv ja tietokonematemaatikon sv. Tietojenkäsittelyn sv on näistä laajin ja se jakautuu useiksi erikoistumislinjoiksi. Koulutus tähtää asiantuntijatehtäviin atk-ammateissa tai tutkijanuralle. Erikoistumislinjoja on kuvattu tarkemmin luvussa Opintojen suunnittelu. Opettajan sv on väylä tietotekniikan aineenopettajaksi. Tietotekniikan opettajia tarvitaan peruskoulun ja lukion lisäksi myös ammattikouluissa ja -opistoissa sekä yritysten koulutusyksiköissä. Sovelletun tietojenkäsittelyn sv on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat opiskella tavallista enemmän jotakin sivuainetta pystyäkseen kehittämään jonkin sovellusalan tarvitsemaa tietotekniikkaa. Tietokonematemaatikon sv toteutetaan yhteistyössä matematiikan laitoksen kanssa, tutkintoon kuuluu kurssipohjaisia opintoja yhtä paljon kummastakin; oleellisin ero on pro gradu -tutkielma, joka tehdään pääaineessa. Opettajan, sovelletun tietojenkäsittelyn ja tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehdossa vaaditaan tietojenkäsittelytieteen opintoja hieman vähemmän kuin tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa.

Tietojenkäsittelytieteen pääaineopinnot alkavat cum laude approbatur -oppimäärän suorittamisella. Pääosa oppiaineksesta on kaikille suuntautumisvaihtoehdoille sama. Cum laude approbatur -oppimäärä muodostaa LuK-tutkinnon rungon. FM-tutkintoa varten on suoritettava laudatur-oppimäärä. Tässä vaiheessa suuntautumisvaihtoehdot ja erikoistumislinjat eriytyvät. Tietojenkäsittelyn sv:n ja sen erikoistumislinjojen sekä sovelletun tietojenkäsittelyn sv:n valinnassa ei ole erityistä menettelyä tai rajoituksia. Opiskelija tekee valintansa suorittamalla haluamansa suuntautumisvaihtoehdon ja erikoistumislinjan tutkintovaatimusten mukaiset opinnot. Opettajan suuntautumisvaihtoehtoon on erillinen valinta, johon voi osallistua suoritettuaan tietyt opinnot (tietojenkäsittelytieteen approbatur-oppimäärän muodostavat opintosuoritukset sekä kurssi Tietorakenteet; ks. myös oppaan kohta Aineenopettajan koulutus).

Opinto-oikeus

Tietojenkäsittelytieteen approbatur-oppimäärän voivat suorittaa vain sivuaineopiskelijat. Sen opinto-oikeus (25 ov saakka) on kaikilla yliopiston opiskelijoilla. Cum laude approbaturin sivuaineopinto-oikeus (50 ov saakka) on kaikilla approbaturin vähintään arvosanalla 2/3 suorittaneilla yliopiston opiskelijoilla.

Laudaturin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin opinto-oikeus on vain tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoilla. Sivulaudaturin opinto-oikeuden saa ilman eri hakemusta, kun oman koulutusohjelman laudatur (syventävät opinnot) on valmis ja tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä on suoritettu vähintään arvosanalla 2/3.

Jossain muussa matemaattis-fysikaalis-kemiallisten tieteiden koulutusohjelmassa opiskeleva voi siirtyä tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmaan hakemalla koulutusohjelman vaihtoa matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta. Lisätietoja koulutusohjelman vaihtamisesta saa tämän oppaan alkuosassa olevasta "Opinto-oikeudet"-luvusta sekä laitoksen ja tiedekunnan opintoneuvojilta.

Opettajatutorointi

Opettajatutoroinnin tavoitteena on edistää opiskelijoiden ja laitoksen välistä vuorovaikutusta. Opiskelija ilmoittautuu opettajatutorointiryhmään samassa vaiheessa kuin Tietorakenteet-kurssille, yleensä toisen opiskeluvuoden alussa, ja kuuluu samaan tutorointiryhmään noin kahden vuoden ajan. Opettajatutorointiin osallistuminen on pääaineopiskelijalle pakollista.

Tutorointiryhmässä annetaan opinto-ohjausta ja laaditaan kullekin opiskelijalle henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa pidettäviin seminaari- tai ryhmätyötilaisuuksiin. Lisäksi opiskelija tapaa kahdenkeskisesti tutoriaan.

Syksyllä 2000 aloittavat ryhmät on lähinnä tarkoitettu 1999 aloittaneille opiskelijoille. Täsmälliset tiedot opettajatutoroinnin järjestelyistä löytyvät cum laude approbaturin syksyn kurssien luettelosta.

Opintoneuvonta

Tietoa opintoihin liittyvistä asioista saa parhaiten tutustumalla huolellisesti tähän opinto-oppaaseen. Lisätietoa löytyy WWW-sivulta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ ja 4. kerroksen ilmoitustauluilta. Opintoneuvonnan vastaanottoajat luetellaan sivulla http://www.cs.helsinki.fi/opintoneuvonta/.

Tuoreimmat tiedot opetuksesta saa kyseistä lukukautta koskevasta tarkistetusta opetusohjelmasta, joka ilmestyy lukukauden alkaessa laitoksen WWW-palvelimeen http://www.cs.helsinki.fi/ ja 4. kerroksen ilmoitustaululle. Opintojaksojen sisältö ja loppukoevaatimukset on selitetty kurssikuvauksissa, jotka löytyvät WWW-sivulta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/.

Tietoa laitoksesta, tutkimusryhmistä ja laitoksen tarjoamista palveluista on tarjolla laitoksen WWW-palvelimessa ja ilmoitustauluilla.

Henkilökohtaista opintoneuvontaa annetaan laitoksen huoneessa B439 (puh. 191 44222) erikseen ilmoitettavina aikoina. Opintoneuvontaa laudatur- ja jatko-opintoja koskevissa asioissa antavat laitoksen opettajat vastaanottoaikoinaan. Yksittäistä opintojaksoa koskevia tietoja saa opintojakson opettajalta.

Tärkeitä päivämääriä

Tietojenkäsittelytieteen ensimmäisen vuoden pääaineopiskelijoille järjestetään neuvontatilaisuus keskiviikkona 30.8. kello 9-12 laitoksen Auditoriossa, Teollisuuskatu 23, ensimmäinen kerros. Uusille opiskelijoille hyödyllistä tietoa saa lisäksi opintoihin orientoivassa jaksossa ja siihen liittyvässä pienryhmäohjauksessa. Pienryhmätoimintaan osallistuminen on tärkeää opintojen käynnistämisessä ja yliopistoyhteisöön tutustumisessa.

Oheiseen listaan on kerätty neuvontatilaisuuden lisäksi myös muita opiskelun kannalta tärkeitä lukuvuoden 2000 - 2001 päivämääriä.

Syksy 2000:

Kevät 2001: Kesä 2001:

Yleisiä opinto-ohjeita

Tietojenkäsittelytieteen opiskelu on kurssimaista ja perustuu luentoihin, harjoituksiin ja laboratoriotöihin. Luentojen seuraaminen ohjaa löytämään oleellisen kirjallisesta materiaalista. Itsenäisen soveltamisen oppiminen puolestaan edellyttää harjoitustehtävien ja laboratoriotöiden suorittamista. Pelkkä opetuksen seuraaminen ei vielä johda hyvään oppimistulokseen: ratkaisevaa on opiskelijan omakohtainen työ, johon tulee varata riittävästi aikaa. Omatoimiseen opiskeluun tulisi käyttää vähintään yhtä paljon aikaa kuin ohjattuunkin.

Työssäkäynti lukukausien aikana johtaa yleensä opintojen huomattavaan pitkittymiseen, jopa katkeamiseen. Erityisesti on huomattava, että keskittynyttä ja pitkäjänteistä työskentelyä vaativia opintojaksoja, kuten esimerkiksi pro gradu -tutkielman laatimista, on vaikea sovittaa yhteen säännöllisen työssäkäynnin kanssa. Toisaalta kesäharjoittelu on ammattitaidon kehittymisen kannalta suositeltavaa.

Luentokurssit

On tärkeää, että opinnot etenevät oikeassa järjestyksessä niin, että kunkin opintojakson tarvitsemat esitiedot on hankittu ennen kyseisen opintojakson opiskelua.

Opintojakson normaali suoritustapa on osallistua luentokurssille, jolloin suoritukseen voi liittyä 1-2 välikokeen lisäksi pakollisia tai vapaaehtoisia harjoituksia, harjoitustöitä tai muita tehtäviä. Kurssin keskeyttämisestä johtuvaa toistuvaa osallistumista luentokurssille saatetaan rajoittaa, mikä on syytä ottaa huomioon opintojen suunnittelussa. Vaihtoehtoinen, muodollisesti samanarvoinen, suoritustapa on osallistua suoraan opintojakson loppukokeeseen. Useimmille opiskelijoille luentokurssiin perustuva suoritus on loppukoetta sopivampi opiskelumuoto; perusteellinenkaan omatoiminen harjoittelu ei yleensä korvaa luentokurssin yhteydessä annettua opetusta ja harjoittelua. Kurssien suoritusmahdollisuudet selviävät kurssikuvauksista, jotka löytyvät sivulta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/.

Useimmista kursseista annetaan arvosana, joka määräytyy kurssikohtaisesti eri osatekijöistä saatujen pistemäärien perusteella. Alimman hyväksytyn arvosanan 1-/3 saavuttamiseksi tarvitaan yleensä noin puolet maksimipistemäärästä ja arvosanan 3/3 saavuttamiseksi noin 5/6 maksimipistemäärästä. Opintojaksojen suorituksen yksityiskohtaiset ohjeet ovat dokumentissa 'Tietojenkäsittelytieteen laitoksen opintosuoritukset' (http://www.cs.helsinki.fi/kokeet/kuulustelu.html).

Eräät laudatur-kurssit saatetaan pitää englanninkielisinä, mikäli osallistujien joukossa on riittävästi ulkomaalaisia opiskelijoita. Katso tarkemmin kohdasta Computer Science Courses in English.

Laboratoriotyöt

Laboratoriotöissä syvennetään ja havainnollistetaan luennoilla opittuja tietoja toteuttamalla konkreettisia ohjelmointi- ja suunnittelutehtäviä. Työt suoritetaan erillisinä laboratoriokursseina. Niille osallistuminen edellyttää, että kurssien pohjana olevat edeltävät luentokurssit on suoritettu ennen laboratoriokurssin aloitusta. Laboratoriotyö on tehtävä heti kun vastaava luentokurssi on suoritettu. Vanhentunut kurssi voidaan vaatia suoritettavaksi uudelleen.

Laboratoriokursseja on kolme: Ohjelmoinnin harjoitustyö (liittyy kursseihin Ohjelmoinnin perusteet ja Java-ohjelmointi tai sen korvaava ohjelmointikurssi), Tietokantasovellusten harjoitustyö (liittyy kursseihin Johdatus sovellussuunnitteluun ja Tietokantojen perusteet) ja Tietorakenteiden harjoitustyö (liittyy kurssiin Tietorakenteet). Nämä ovat pakollisia pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijan approbaturiin tulee sisältyä joko Ohjelmoinnin harjoitustyö tai Tietokantasovellusten harjoitustyö (tai molemmat). Sivuaineena suoritettavassa cum laudessa kaikki laboratoriokurssit ovat mukana.

Laboratoriokursseilla tehdään joko henkilökohtainen harjoitustyö tai parityö. Töiden ohjaus hoidetaan ohjausryhmissä henkilökohtaisena ohjauksena. Opiskelija sopii aiheesta ja viikottaisista ohjausajoista oman ohjausryhmänsä vetäjän kanssa. Opiskelijalla on mahdollisuus saada teknisiin ongelmiin neuvoja myös neuvontapäivystyksestä ja sähköpostitse.

Laboratoriokurssi alkaa aloitusluennolla. Tämä käsittelee sellaisia harjoitustyöhön liittyviä yleisiä asioita, joita ei ole käsitelty työn pohjana olevilla luentokursseilla. Laboratoriokurssiin voi liittyä aloitusluennon lisäksi toinen, työssä käytettäviä tekniikoita ja välineitä käsittelevä luento.

Aloitusluennon päätteeksi opiskelijat jaetaan ohjausryhmiin ja he valitsevat työaiheensa. Jos aiheita on esillä kurssin www-sivulla, niihin kannattaa tutustua ennakkoon. Omia aihe-ehdotuksiakin voi esittää. Kullakin ohjausryhmällä on aloituksen lisäksi 1-2 yhteiskokoontumista (koko- tai puoliryhmä), joissa opiskelijat esittelevät tekemiään ratkaisuja muille ryhmän jäsenille. Kaikkien ryhmään kuuluvien tulee osallistua esittelyihin.

Ohjausryhmien toiminta-aika on noin 6 viikkoa. Tämä tarkoittaa 15 tunnin viikottaista työmäärää. Työ on saatava valmiiksi ohjausryhmän toiminta-aikana, muuten työ katsotaan keskeytyneeksi. Uudelleen samaa laboratoriokurssia (uudesta aiheesta) pääsee suorittamaan vain keskeyttäneiden jonotuslistan kautta.

Laboratoriotyökursseille ilmoittaudutaan ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Ilmoittautumisen saa perua mikäli kurssin aloitustilaisuuden alkuun on aikaa yli kaksi vuorokautta. Mikäli kurssille ilmoittautunut opiskelija ei ole paikalla aiheidenjaossa aloitusluennon jälkeen eikä ole ottanut yhteyttä kurssin vastuuhenkilöön tai ryhmän ohjaajaan, hän menettää paikkansa. Jatkossa hän voi ilmoittautua laboratoriokurssille vain keskeyttäjien jonon kautta. Kurssin vapaat paikat täytetään jonotuslistan perusteella. Paikkoja täytettäessä ensikertalaiset ohittavat työn aiemmin keskeyttäneet. Opiskelijan läsnäolo aiheidenjakotilaisuudessa on välttämätöntä.

Ohjelmistotuotanto ja Ohjelmistotuotantoprojekti

Kurssien tavoitteena on perehdyttää opiskelijat ohjelmistotuotannon menetelmiin, välineisiin ja dokumentointitapoihin sekä ryhmätyömuotoiseen projektityöskentelyyn. Toisena tavoitteena on tutustuttaa opiskelijoita atk-alan kokeelliseen ja konstruktiiviseen tutkimus- ja kehittämistyöhön. Ohjelmistotuotanto-kurssilla käydään luento-opetuksena läpi alan yleistä käsitteellistä, teoreettista ja käytännöllistä aineistoa. Näitä perusvalmiuksia sovelletaan 4-6 opiskelijan ryhmissä suoritettavassa Ohjelmistotuotantoprojektissa. Ohjelmistotuotanto-kurssi järjestetään sekä kevät- että syyslukukaudella. Ohjelmistotuotantoprojekteja järjestetään myös kesäisin.

Ohjelmistotuotantoprojektiin osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut Tieteellisen kirjoittamisen kurssia lukuunottamatta kaikki tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärän pakolliset kurssit. Ohjelmistotuotantoprojektiin on osallistuttava Ohjelmistotuotanto-kurssin suorittamista seuraavan vuoden aikana.

Ohjelmistotuotantoprojekti vaatii keskittynyttä työskentelyä, joten sen suorittamiseen kuluu aikaa viikoittain noin 20 tuntia. Projekteihin ilmoittaudutaan edellisen lukukauden lopulla; katso tarkat päivämäärät oppaan luvusta Tärkeitä päivämääriä. Projektiryhmien aiheet esitellään jo ennen ilmoittautumisen alkamista www:ssä sivulla http://www.cs.helsinki.fi/group/ohtu/. Projektiryhmät muodostetaan ilmoittautumisajan umpeuduttua, ja ryhmäkokoonpanot ja ensimmäiset kokoontumisajat julkaistaan www-sivuilla. Ryhmät aloittavat toimintansa jo ennen muun opetuksen alkamista. Lisätietoja projekteista saat vastuuhenkilöiltä sähköpostitse osoitteesta ohtu@cs.helsinki.fi.

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi

Kurssilla perehdytään tietojen hakemiseen ja lähdemateriaalin käyttöön sekä harjoitellaan tieteellisen esityksen vaatimaa kirjallista ja suullista esitystaitoa. Kurssi on tarkoitettu tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoille. Sen voi suorittaa sen jälkeen, kun tietojenkäsittelytieteen pakolliset cum laude approbaturin luentokurssit ja harjoitustyöt (Ohjelmistotuotantoa lukuunottamatta) on suoritettu.

Harjoitusten aihepiirit liittyvät suuntautumisvaihtoehtoihin ja niiden tutkimusaloihin, joiden edustajat toimivat töiden ohjaajina ja valvojina. Ilmoittautumisen yhteydessä opiskelija voi esittää toivomuksia harjoitustensa aihepiiristä.

Tutkintoon sisältyvä kypsyysnäyte kirjoitetaan Tieteellisen kirjoittamisen kurssin yhteydessä.

Tieteellisen kirjoittamisen kurssi järjestetään lukukausittain ja sille on ilmoittauduttava edellisellä lukukaudella (syksyä varten huhtikuun loppuun mennessä, kevättä varten marraskuun loppuun mennessä).

Seminaarit

Laudatur-oppimäärään kuuluu 2-4 opintoviikkoa seminaarityöskentelyä. Alustuksiin ja keskusteluihin perustuvassa seminaarissa edellytetään ainakin yhden alustuksen laatimista ja aktiivista osanottoa muuhun työskentelyyn. Muun tyyppisissä seminaareissa vaaditaan vastaava työmäärä. Arvostelussa otetaan huomioon esitelmä, kirjallinen esitys ja muu toiminta. Viikoittain kokoontuva, lukukauden mittainen seminaari on yleensä laajuudeltaan 2 opintoviikkoa. Seminaarisuorituksen ehtona on läsnäolo vähintään 3/4 seminaarin kokoontumisajasta. Pääaineopiskelijoille suositellaan ensimmäisen seminaarin suorittamista aikaisintaan Tieteellisen kirjoittamisen kurssin rinnalla. Seminaarien osanottajamäärä on rajoitettu 15 opiskelijaan. Jos tulijoita on enemmän, opettaja valitsee mukaan mahtuvat.

Huom: Syksyn seminaareihin ilmoittaudutaan jo edellisenä keväänä, kevään seminaareihin edellisenä syksynä.

Eräät seminaarit saatetaan pitää englanninkielisinä, mikäli osallistujien joukossa on riittävästi ulkomaalaisia opiskelijoita. Katso tarkemmin kohdasta Computer Science Courses in English.

Pro gradu -tutkielma

Pro gradu -tutkielma on opiskelijan itsenäisesti tekemä FM-opintojen lopputyö. Tutkielman vaatima työmäärä on noin 600 työtuntia (opettajan suuntautumisvaihtoehdossa noin 400 tuntia). Tutkielman laatiminen aloitetaan, kun tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärän merkintä on haettu ja pääosa laudatur-luentokursseista on suoritettu. Tutkielman laatiminen vaatii vähintään neljän kuukauden ajan keskittynyttä työskentelyä, eikä sen ohella ole syytä harjoittaa juuri muita opintoja.

Tutkielman aiheesta sovitaan suuntautumisvaihtoehdon tai erikoistumislinjan vastuuhenkilön kanssa. Tutkielmalle määrätään 1 - 2 ohjaajaa. Tutkielmasuunnitelma ja tutkielma jätetään tarkastettavaksi ohjaajalle kahtena kappaleena. Normaalisti opiskelija pitää gradutyön aikana yhteyttä ohjaajaansa; epäselvyyksissä voi ottaa yhteyttä laudatur-laboratorioon. Mikäli tutkielma tehdään ohjausryhmässä on opiskelija velvollinen osallistumaan ohjausryhmän kokouksiin. Jos opiskelija ei ole suorittanut tutkintoon vaadittavaa kypsyysnäytettä jo LuK-tutkinnon yhteydessä, näyte suoritetaan, kun pro gradu -tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteen voi suorittaa loppukokeiden yhteydessä.

Tutkielmatyöskentelyn kiinteyttämiseksi sen keston ylärajaksi on määritelty yksi vuosi. Täysipainoisesti työskenneltäessä ei näin pitkää aikaa tarvita. Työn mahdollisesti viivästyessä on sovittava jatkoajasta. Työskentely jaetaan valvonnan ja ohjauksen kannalta kahteen vaiheeseen:

  1. aiheeseen perehtyminen (n. 200 tuntia) ja
  2. itsenäinen tutkimustyö (n. 400 tuntia).
Perehtymisvaiheen keston ylärajaksi on määritelty 4 kuukautta, vaihe on toki mahdollista suorittaa nopeamminkin. Perehtymisvaiheen aikana laaditaan tutkielmasuunnitelma. Vaihe katsotaan päättyneeksi, kun tutkielmasuunnitelma (15-25 sivua) on hyväksytty.

Tarkemmat ohjeet tutkielmasuunnitelman ja pro gradu -tutkielman sisällöstä on esitetty tutkielmaohjeessa, joka löytyy WWW-sivulta http://www.cs.Helsinki.FI/kurssit/laudatur/gradu/graduohje.html. Ohjeen saa myös laudatur-laboratoriosta.

Lisensiaattitutkielma ja väitöskirja

Ohjeita lisensiaattitutkielman ja väitöskirjan sisällöstä antavat laitoksen professorit ja muut tutkijat.

Opintokirjamerkinnät

Yksittäisestä opintojaksosta ei tarvitse hakea merkintää opintokorttiin tai -kirjaan. Poikkeustapauksissa se saattaa kuitenkin olla tarpeen; esimerkiksi jos suorituksen vieminen rekisteriin on jostakin syystä viivästynyt. Merkinnän antaa luentokursseista ja loppukokeista yleensä kuulustelija, laboratoriotöistä laboratorion esimies. Merkinnän saa asianomaisen opettajan vastaanotolta tai jättämällä opintokirjan ja täytetyn merkintäpyyntölomakkeen 1. kerroksen vahtimestareille, joilta opintokirjan saa takaisin muutaman päivän kuluttua. Merkintäpyyntölomakkeita saa vahtimestareilta. Luettelo merkinnän antajista on sivulla http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ohjeet/merkinnat.html.

Tietojenkäsittelytieteen kunkin oppimäärän (opintokokonaisuuden) merkintä on haettava, koska sisältö on osittain opiskelijan itsensä valittavissa. Tietojenkäsittelytieteen oppimääriin sisällytettävien opintojaksojen suoritukset saavat olla korkeintaan 7 vuotta vanhoja. Oppimäärät sen sijaan eivät vanhene.

Merkintää varten opiskelija toimittaa merkinnän antajalle opintokortin tai -kirjan, opintosuoritusrekisteriotteen sekä tarkoitukseen laaditulla lomakkeella luettelon oppimäärään sisällytettävistä opintojaksoista. Näistä täytyy opiskelijalla olla joko tieto opintorekisteriotteessa tai suoritusmerkintä opintokortissa tai -kirjassa. Lomakkeita luettelon laatimiseen saa kansliasta (A307) ja salista A412.

Merkinnän approbatur-oppimäärästä antaa professori Matti Mäkelä, cum laude approbatur -oppimäärän merkinnän antaa professori Seppo Sippu,

Lukuvuoteen 1998-1999 saakka voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaisia laudatur-oppimäärän merkintöjä antavat professorit Lea Kutvonen (ohjelmistojen sv.), Tapio Elomaa (opettajan sv.), Matti Mäkelä (yleinen sv., sovelletun tietojenkäsittelyn sv.) ja Hannu Erkiö (informaatiojärjestelmien sv.).

Uusien tutkintovaatimusten mukaisia laudatur-oppimäärän merkintöjä antavat tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa erikoistumislinjojen vastuuprofessorit: Tapio Elomaa (algoritmien erikoistumislinja), Henry Tirri (älykkäiden järjestelmien erikoistumislinja), Jukka Paakki (ohjelmistotekniikan erikoistumislinja), Lea Kutvonen (hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen erikoistumislinja) ja Hannu Erkiö (informaatiojärjestelmien erikoistumislinja)

Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdon laudatur-merkinnät antaa prof. Matti Mäkelä, opettajan suuntautumisvaihtoehdon prof. Tapio Elomaa.

FM- tai LuK-tutkintoon oikeuttavien oppimäärien lisäksi tutkintotodistusta varten tarvitaan kokoava opintokirjamerkintä tutkintovaatimusten kohdan 'muut opinnot' suorittamisesta. Tämän saa joko cum laude approbatur- tai laudatur-merkinnän hakemisen yhteydessä. Merkintää varten opiskelija toimittaa merkinnän antajalle luettelon muihin opintoihin kuuluvista opintojaksoista, jotka tarkistetaan rekisteriotteesta, opintokortista tai -kirjasta.

Oppimäärien arvosanan laskenta

Oppimäärien arvosanat lasketaan seuraavasti:

Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen

Eräiden kurssien suorituksesta voi saada vapautuksen aikaisempien atk-opintojen (mm. tradenomin tai datanomin tutkinto, toisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot) perusteella. Muualla suoritettujen opintojen hyväksymistä osaksi tietojenkäsittelytieteen oppimäärää haetaan laitokselta. Tarkemmat tiedot hakemismenettelystä annetaan erillisessä ohjeessa sivulla http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ohjeet/hyvlukohje.html. Tarvittavia hakulomakkeita saa tietojenkäsittelytieteen laitoksen opintoneuvonnasta (huone B439) ja kansliasta (huone A307).

JOO-sopimus

Helsingin yliopistolla on sopimus ns. joustavasta opinto-oikeudesta pääkaupunkiseudun kaikkien muiden korkeakoulujen ja myös Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen kanssa. Sopimusten nojalla on mahdollisuus hakea opinto-oikeutta pääsääntöisesti sellaisiin opintoihin, joita oma yliopisto ei tarjoa. JOO-sopimuksen perusteella voi opiskella vain tutkintoon sisällytettäviä sivuaineita.

Tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelija voi hakea JOO-sopimuksen perusteella sivuaineen opinto-oikeutta aikaisintaan silloin, kun pääaineopintoja on kertynyt noin 30 opintoviikkoa. Menettely on seuraava:

  1. Hae JOO-hakulomake yliopiston päärakennuksen neuvontatoimistosta.
  2. Suunnittele vieraan korkeakoulun opintoneuvojan kanssa sivuainekurssien kokonaisuus, joka mielestäsi sopisi tietojenkäsittelytieteen tutkinnon osaksi.
  3. Neuvottele tietojenkäsittelytieteen laitoksella suunnitelmastasi. Jos olet jo valinnut suuntautumisvaihtoehdon tai erikoistumislinjan, neuvottelukumppani on tuon sv:n/el:n vastuuprofessori, muuten laitoksen esimies. Jos suunnitelmasi hyväksytään, JOO-lomake allekirjoitetaan.
  4. Mene allekirjoitetun lomakkeen kanssa vieraan korkeakoulun opintoneuvojan puheille. Hän tietää miten tästä eteenpäin toimitaan.

Lisätietoa JOO-sopimuksesta löytyy sivulta http://www.cs.helsinki.fi/opiskelu/ohjeet/joo.html.

Tutkijalinja

Tietojenkäsittelytieteen tutkijalinja kokoaa piiriinsä opiskelijoita, joilla on tavoitteena tutkimus- ja kehitystyö tietojenkäsittelytieteen tai tietotekniikan alalla.

Tutkijalinjan opiskelijat tähtäävät tietojenkäsittelytieteen jatkotutkinnon suorittamiseen välitavoitteenaan filosofian maisterin tutkinnon nopea suorittaminen. Linjan toiminta kohdistuu lähinnä 2.-4. vuosien opiskelijoihin. Laudatur-opintojen loppuvaiheessa linjan opiskelijat siirtyvät tutkimusryhmiin, HeCSE- ja ComBi-tutkijakouluihin. Filosofian maisteriksi valmistuessaan linjan opiskelija saa todistuksen osallistumisestaan linjaan.

Linjalle valitaan vuosittain toukokuussa noin 10 opiskelijaa, jotka muodostavat oman, seuraavana syksynä toimintansa aloittavan opettajatutorointiryhmän. Valinta perustuu ensimmäisen vuoden opintomenestykseen ja haastatteluun.

Opiskelija, jonka opinnot etenevät hitaasti tai jonka arvosanataso ei ole hyvä, voidaan poistaa linjalta. Opinnoissaan hyvin edennyt opiskelija voi pyrkiä linjalle myös myöhemmin kuin ensimmäisen opintovuoden keväällä.

Tutkijalinjalla ei ole omia tutkintovaatimuksia, mutta tiettyjä kursseja voidaan suositella linjan opiskelijoille. Yleissuosituksena on matematiikan cum laude approbatur -oppimäärän suorittaminen. Lisäksi linjan opiskelijoille pyritään tarjoamaan tutkimussuuntautunutta opetusta, haasteellisempia harjoitustöitä sekä kesätyöpaikkoja laitoksen tutkimusprojekteissa. Linjan opiskelijat saavat käyttöönsä linjan opiskelijoille varatun työtilan.

Muuntokoulutus

Syksyllä 1999 käynnistyi tietojenkäsittelytieteen muuntokoulutusohjelma, jonka tarkoituksena on tuottaa tietojenkäsittelyalan asiantuntijoita jonkin muun tutkinnon jo aiemmin suorittaneista tai opiskelualaansa vaihtavista. Ohjelmassa vuonna 2000 aloittavat uudet opiskelijat on valittu erillishaulla. Seuraava haku käynnistyy alkukeväällä 2001. Lisätietoja ja ilmoittautumiskaavakkeen saa WWW-osoitteesta: http://www.cs.helsinki.fi/muuntokoulutus/

Muuntokoulutukseen valituille pidetään aloitustilaisuus 4.9.2000 klo 14-18 salissa A217. Tilaisuudessa käydään läpi tutkinnon rakennetta ja opiskelua tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Tilaisuudessa perustetaan muuntokoulutettavien opettajatutor-ryhmät. Ryhmän tutor-opettaja avustaa ryhmäläisiään henkilökohtaisen opinto- ohjelman laatimisessa. Alustavat opinto-ohjelmat on tarkoitus saada valmiiksi hyvissä ajoin ennen syksyn opetuksen alkua.

Muuntokoulutettavien oletetaan pääsääntöisesti aloittavan opintonsa malliopinto-ohjelman toisen opiskeluvuoden kursseilla. Opetusohjelmassa on erityisesti muuntokoulutettaville tarkoitettu Muuntokoulutuksen peruskurssi. Kurssin tarkoituksena on virkistää opiskelijan perustietoja ohjelmoinnista. Kurssilla käydään läpi tietojenkäsittelytieteen ensimmäisen vuoden opintojen yhteydessä esiin tulevia jatkon kannalta keskeisiä asioita ja luodaan siten edellytyksiä tavanomaiseen opetukseen osallistumiselle. Sillä tutustutaan erityisesti olio-ohjelmoinnin perusteisiin, Java-ohjelmointiin, WWW-ohjelmointiin sekä laitoksen laitteisto- ja ohjelmistoympäristöön. Kurssi on tarkoitettu sellaisille muuntokoulutettaville, joiden opintoihin nämä asiat eivät ole sisältyneet. Kurssille otetaan hakemuksen perusteella myös muita kuin muuntokoulutusohjelman opiskelijoita, jotka esimerkiksi opintojen keskeytymisen johdosta haluavat virkistää perustietojaan ennen opintojensa jatkamista.

Muuntokoulutettaville perustetaan omia harjoitusryhmiä ja varataan kiintiöpaikkoja eri kursseille tarpeen mukaan opettajatutoreiden toimesta.

Tutkintovaatimukset

Perustutkinnot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (120 OV)

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on vähintään 120 ov:

  1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte
  2. Sivuaineoppimääriä vähintään 45 ov, tietokonematemaatikon sv:ssa vaaditaan matematiikan opintoja vähintään 30 ov
  3. Muut opinnot vähintään 6 ov

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (160 OV)

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on vähintään 160 ov.

Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto:

  1. Laudatur-oppimäärä (vähintään 95 ov) ja kypsyysnäyte
  2. Sivuaineoppimääriä (vähintään 45 ov)
  3. Muut opinnot (vähintään 6 ov)

Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto:

  1. Laudatur-oppimäärä (vähintään 80 ov) ja kypsyysnäyte
  2. Sivuaineoppimääriä (vähintään 60 ov)
  3. Muut opinnot (vähintään 6 ov)

Opettajan suuntautumisvaihtoehto:

  1. Laudatur-oppimäärä (vähintään 75 ov) ja kypsyysnäyte
  2. Sivuaineoppimääriä (vähintään 70 ov)
  3. Muut opinnot (vähintään 6 ov)
Tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehto:
  1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude - ja laudatur-opintoja (vähintään 76 ov) ja kypsyysnäyte
  2. Sivuaineoppimääriä (vähintään 75 ov), joista yhden on oltava vähintään 60 ov:n matematiikan oppimäärä
  3. Muut opinnot (vähintään 6 ov)

1. Pääaineopinnot

TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN CUM LAUDE APPROBATUR -OPPIMÄÄRÄ (46-69 ov)

581324-7 Tietokone työvälineenä, 2 ov
581325-0 Ohjelmoinnin perusteet, 3 ov
581326-3 Java-ohjelmointi, 2 ov
581327-6 Johdatus sovellussuunnitteluun , 2 ov
581328-9 Tietokantojen perusteet, 2 ov
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov
581305-6 Tietokoneen toiminta, 2 ov
581329-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov
581330-2 Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, 2 ov
58131-8 Tietorakenteet, 4 ov
581331-5 Käyttöjärjestelmät I, 2 ov
581332-8 Rinnakkaisohjelmistot, 2 ov
581333-1 Tietoliikenne I, 2 ov
58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
581334-4 Tietokannan hallinta, 2 ov
581259-4 Ohjelmistotuotanto, 3 ov
581260-4 Ohjelmistotuotantoprojekti, 6 ov
58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, 4 ov

Cum laude approbatur -oppimäärään voi liittää lisäksi valinnaisia cum laude approbatur -opintojaksoja ja laudatur-opintojaksoja.

TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN LAUDATUR-OPPIMÄÄRÄ

Alla mainittujen suuntautumisvaihto- tai erikoistumislinjakohtaisesti lueteltujen opintojen lisäksi oppimäärä tulee täydentää vähintään esitettyyn minimilaajuuteen cum laude approbatur - tai laudatur-opintojaksoilla. Cum laude approbatur -tasoisia valinnaisia opintojaksoja voi minimilaajuisessa (95, 80, 75 tai 76 opintoviikkoa) laudatur-oppimäärässä olla enintään 6 opintoviikkoa.

Erikoistumislinjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-opintojaksoja voi sopimuksen mukaan ottaa myös toiselta erikoistumislinjalta, toisesta koulutusohjelmasta tai toisesta korkeakoulusta.

Huom: Suuntautumisvaihtoehtojen ja linjojen aihepiiriin soveltuvia laudatur-opintojaksoja luetellaan linjakohtaisissa kuvailuissa luvussa Opintojen suunnittelu.

Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto (vähintään 95 ov)

Kaikille erikoistumislinjoille yhteiset opinnot:

Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärä, väh. 46 ov
581336-0 Laskennan teoria, 3 ov
Seminaareja, vähintään 4 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 16 ov

Algoritmien erikoistumislinja

58053-7 Algoritmien suunnittelu ja analyysi, 5 ov

Vähintään 15 ov muita linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-opintojaksoja.

Älykkäiden järjestelmien erikoistumislinja

Vähintään 20 ov linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-opintojaksoja esimerkiksi seuraavista:

581286-6 Kolme käsitettä: informaatio, 4 ov
581287-9 Kolme käsitettä: todennäköisyys, 3 ov
581339-9 Kolme käsitettä: päätöksenteko, 3 ov
58053-7 Algoritmien suunnittelu ja analyysi, 5 ov
58147-9 Koneoppiminen, 4 ov
58066-7 Tekoäly, 4 ov
581252-3 Robotiikka, 4 ov
58143-1 Tiedon tiivistäminen, 4 ov
581550-4 Tietämyksen muodostaminen, 3 ov

Ohjelmistotekniikan erikoistumislinja

581358-0 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 3 ov
581359-3 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu, 3 ov

Vähintään 14 ov muita linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-opintojaksoja.

Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen erikoistumislinja

581363-2 Käyttöjärjestelmät II, 2 ov
581364-5 Tietoliikenne II, 2 ov
581365-8 Tietokoneen rakenne, 2 ov
581366-1 Spesifioinnin ja verifioinnin perusteet, 2 ov
581350-6 Hajautetut järjestelmät, 3 ov

Vähintään 9 ov muita linjan aihepiiriin soveltuvia laudatur-opintojaksoja:

Informaatiojärjestelmien erikoistumislinja

581353-5 Tietokannan mallinnus, 2 ov
581354-8 Tietokantarakenteet ja -algoritmit, 4 ov

Vähintään 6 ov linjan aihepiiriin liittyviä laudatur-opintojaksoja.

Valinnaisia laudatur-opintojaksoja, vähintään 8 ov

Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto (vähintään 80 ov)

Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärä, väh. 46 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 16 ov
Seminaareja, vähintään 2 ov

Laudatur-opintojaksoja sopimuksen mukaan, vähintään 10 ov

Opettajan suuntautumisvaihtoehto (vähintään 75 ov)

Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärä, väh. 46 ov
581336-0 Laskennan teoria, 3 ov
58037-7 Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt, 4 ov
Seminaareja, vähintään 2 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma, 10 ov

Valinnaisia laudatur-opintojaksoja, vähintään 4 ov

Tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehto (vähintään 76 ov)

Tietojenkäsittelytieteen cum laude -oppimäärän opintojaksoja, vähintään 40 ov
Tietojenkäsittelytieteen laudatur-opintojaksoja sopimuksen mukaan, vähintään 18 ov
Tietojenkäsittelytieteen seminaareja, vähintään 2 ov
50131-2 Pro gradu -tutkielma 16 ov

2. Sivuaineopinnot

a) Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa (väh. 45 ov):

Matematiikan approbatur-oppimäärä (väh. 15 ov)

Minimikokoa laajemman approbaturin tai cum laude approbatur -oppimäärän suorittaminen on suositeltavaa. Kurssivalinnoissa suositellaan erityisesti seuraavia:

Lineaarialgebra I, 5 ov
Algebra I, 5 ov
Diskreetti matematiikka I, 5 ov
Logiikka I, 5 ov
Todennäköisyyslaskenta I, 5 ov
Tietokoneavusteinen matematiikka, 5 ov

Muiden sivuaineiden oppimäärät (väh. 15 ov) ovat vapaasti valittavissa. Matematiikan lisäksi tutkintoon tulee sisältyä vähintään yksi muu sivuaineoppimäärä.

b) Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdossa (väh. 60 ov):

Sivuaineoppimääriä on oltava vähintään kaksi. Sivuaineiden valinnasta sovitaan laitoksen kanssa opiskelijakohtaisesti.

c) Opettajan suuntautumisvaihtoehdossa (väh. 70 ov):

Toisen opetettavan aineen cum laude approbatur -oppimäärä (35 ov). Toisen opetettavan aineen voi valita vapaasti. Tavallisin valinta on matematiikka.

Opettajan pedagogiset opinnot (35 ov). Tästä opintokokonaisuudesta vastaa kasvatustieteellinen tiedekunta.

d) Tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehdossa (väh. 75 ov):

Tutkintoon tulee sisältyä vähintään kaksi sivuaineoppimäärää, joista toisen on oltava vähintään 60 ov:n matematiikan oppimäärä, ks. matematiikan tutkintovaatimukset.

3. Muut opinnot

Pakolliset opinnot (vähintään 6-7 ov)

Orientoivat opinnot, 1 ov
Toinen kotimainen kieli, 2 ov
Vieras kieli, 1-2 ov
Osallistuminen opettajatutorointitoimintaan neljän lukukauden ajan, 1 ov
581355-1 Tietojenkäsittelytieteen esittely, 1 ov

Vapaasti valittavia opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus täyttyy.

Tietojenkäsittelytieteen ylimääräisiä opintojaksoja ei sisällytetä muihin opintoihin, vaan ne liitetään tietojenkäsittelytieteen oppimääriin ylimääräisinä suorituksina.

Jatkotutkinnot

Jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin tutkinto ja filosofian tohtorin tutkinto. Lisensiaatintutkimusta voi jatkaa ja parantaa filosofian tohtorin tutkinnossa vaadittavaksi väitöskirjaksi.

FILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO

1a. Filosofian maisterin tutkinto tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa ja 40 opintoviikon laajuiset pää- ja sivuaineen opinnot

tai

1b. filosofian maisterin tutkinto fysikaalisten tieteiden tai matematiikan koulutusohjelmassa ja tietojenkäsittelytieteen sivulaudatur-oppimäärä sekä vähintään 20 opintoviikon laajuinen tietojenkäsittelytieteen lisensiaattioppimäärä.

2. Lisensiaatintutkimus.

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO

  1. Filosofian lisensiaatin tutkinnon kohta 1a. tai 1b.
  2. Tietojenkäsittelytieteen alalta laadittu ja julkaistu väitöskirja, jonka matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksynyt.

Sivuaineopinnot tietojenkäsittelytieteen jatkotutkinnoissa

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon kohteeksi valitun erikoisalan opintoja tukevat sivuaineopinnot ovat pääsääntöisesti matematiikan, tilastotieteen tai fysiikan ylempiä aineopintoja tai syventäviä opintoja. Sivuaineopinnot suoritetaan yleensä yhdessä aineessa ja niistä sovitaan jatko-opintosuunnitelmaa laadittaessa.

Tietojenkäsittelytieteen oppimäärät sivuaineopiskelijoille

TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN APPROBATUR-OPPIMÄÄRÄ (15-34 OV)

581324-7 Tietokone työvälineenä, 2 ov
581325-0 Ohjelmoinnin perusteet, 3 ov
581326-3 Java-ohjelmointi, 2 ov (tai jokin muu vastaava ohjelmointikurssi)
581327-6 Johdatus sovellussuunnitteluun, 2 ov
581328-9 Tietokantojen perusteet, 2 ov

Ainakin toinen seuraavista:

58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov
581329-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov

Valinnaisia tietojenkäsittelytieteen opintojaksoja vähintään 2 ov.

TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN CUM LAUDE APPROBATUR -OPPIMÄÄRÄ (35-69 OV)

58101-1 Approbatur-oppimäärä, vähintään 15 ov
58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö, 2 ov (ellei sisälly approbatur-oppimäärään)
581329-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov (ellei sisälly approbatur-oppimäärään)
581305-6 Tietokoneen toiminta, 2 ov
58131-5 Tietorakenteet, 4 ov
58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov

Valinnaisia cum laude approbatur- tai laudatur-opintojaksoja vähintään 10 ov; näihin on sisällyttävä kaksi seuraavista:

Rinnakkaisohjelmistot, 2 ov,
Käyttöjärjestelmät I, 2 ov,
Tietoliikenne I, 2 ov,
Tietokannan hallinta, 2 ov,
Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, 2 ov,
Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi, 3 ov.

Jos approbatur sisältää molemmat vaihtoehtoisista harjoitustöistä, cum laude -oppimäärään tarvitaan valinnaisia opintojaksoja vähintään 12 ov.

TIETOJENKÄSITTELYTIETEEN SIVULAUDATUR-OPPIMÄÄRÄ (väh. 70 ov)

58102-8 Cum laude approbatur -pääaineoppimäärä (väh. 46 ov)
Seminaareja (väh. 2 ov)
Sivulaudaturtutkielma (10 ov)
Valinnaisia laudatur-opintojaksoja (väh. 12 ov)

Opintojen suunnittelu

Pääaineopinnot

Tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa on neljä suuntautumisvaihtoehtoa. Koulutusohjelman pääaine on tietojenkäsittelytiede. Suuntautumisvaihtoehdot ovat:

  1. Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto
  2. Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto
  3. Opettajan suuntautumisvaihtoehto
  4. Tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehto

Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto jakautuu viiteen erikoistumislinjaan.

Opiskelija valitsee suuntautumisvaihtoehdon ja erikoistumislinjan suorittamalla opinnot suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimuksien mukaan. Poikkeuksena on opettajan suuntautumisvaihtoehto, johon on erillinen valinta. Siihen voi osallistua suoritettuaan tietyt opinnot (tietojenkäsittelytieteen approbatur, kurssi Tietorakenteet, kts. myös oppaan kohta Aineenopettajan koulutus).

Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto

Erikoistumislinjat:

Algoritmien erikoistumislinja

Erikoistumislinjan kohdealueena ovat tietojenkäsittelyn teoreettiset perusteet, erityisesti algoritmitutkimus, mutta myös muu tietojenkäsittelyteoria. Linja ei ole kuitenkaan pelkkää teoriaa vaan oleellista on myös perehtyä teorian ja käytännön vuorovaikutukseen ja kokeelliseen algoritmitekniikkaan eri sovellusaloilla (esim. tietokonegrafiikka, ohjelmien analyysi, signaalinkäsittely, koneoppiminen, laskennallinen biologia ja bioinformatiikka).

Linjalta valmistuvat sijoittuvat teknisiksi asiantuntijoiksi tai tutkijoiksi.

Linjan pakollinen peruskurssi, joka tulisi suorittaa aikaisessa vaiheessa, on Algoritmien suunnittelu ja analyysi. Matematiikan taidot ja ajattelutavat ovat välttämättömiä; matematiikasta on syytä suorittaa cum laude approbatur -oppimäärä. Muita suositeltavia sivuaineita ovat esimerkiksi fysiikka, teoreettinen fysiikka, tilastotiede, kieliteknologia ja kognitiotiede sekä JOO-sopimukseen perustuvat opinnot TKK:ssa.

Lukuvuonna 2000-2001 luennoidaan linjan valinnaisina kursseina Symbolinen ohjelmointi, Geometriset menetelmät ja Merkkijonomenetelmät. Linjan opiskelijoille suositeltavia muiden linjojen kursseja ovat esim. Robotiikka, Algoritmien oikeellisuus ja johtaminen sekä Tietokantarakenteet ja -algoritmit.

Erikoistumislinjan tutkimusalueita ovat:

Linjan vastuuhenkilö lkv. 2000-2001 on prof. Tapio Elomaa.

Älykkäiden järjestelmien erikoistumislinja

Erikoistumislinjalla tarkastellaan oppivien ja älykkäiden tietojenkäsittelyjärjestelmien rakentamista ja niihin liittyviä periaatteellisia ja käytännöllisiä kysymyksiä. Linjan alueeseen kuuluu useita tietojenkäsittelytieteen osa-alueita kuten tekoäly, laskennallinen älykkyys, keinoelämä ja etsintämenetelmät. Tulevaisuuden tietotekniset sovellukset sisältävät yhä laajenevassa määrin adaptiivisuuteen perustuvia komponentteja niin sovellus- ja järjestelmätasolla kuin laitteistoissakin. Älykkäiden järjestelmien kehittäminen edellyttää paitsi hyviä käytännön teknisiä valmiuksia, myös kykyä mallintamiseen ja luovien ratkaisujen löytämiseen.

Linjalta valmistuvat sijoittuvat tyypillisesti sekä tutkijoiksi että teknisiksi erityisasiantuntijoiksi ohjelmistoalan ja tietoliikennetekniikan yrityksiin. Tämän takia tutkijakoulutuksella sekä käytännön harjoitustöillä ja projekteilla on merkittävä asema linjan opetuksessa.

Älykkäiden järjestelmien rakentaminen on luonteeltaan monitieteistä ja edellyttää usein matematiikan perusteiden lisäksi myös laajempaa näkemystä ratkaistavaan ongelmaan. Tämän takia erikoistumislinjalla suositellaan matematiikan ohella toisen sivuaineoppimäärän suorittamista jossakin toisessa yliopiston tiedekunnassa tai JOO-sopimuksen puitteissa jossakin muussa yliopistossa. Esimerkkejä sopivista sivuaineista ovat kognitiotiede, psykologia, teoreettinen filosofia, ja laskennallinen tekniikka (TKK).

Erikoistumislinjan tutkimus liittyy laitoksen Complex Systems Computation Group-tutkimusryhmän (http://www.cs.Helsinki.fi/research/cosco/) toimintaan jonka tutkimusalueita ovat:

Linjan vastuuprofessori lkv. 2000-2001 on prof. Henry Tirri.

Ohjelmistotekniikan erikoistumislinja

Erikoistumislinjalla tarkastellaan suurten ja monimutkaisten ohjelmistojen systemaattista tuottamista. Tällaisten ohjelmistojen kehittäminen vaatii teknisiä taitoja, mutta niiden lisäksi keskeisiksi kysymyksiksi nousevat ryhmä- ja projektityö, kurinalainen laadukas tuotantoprosessi, dokumentointi ja uudelleenkäyttö.

Linjalta valmistuvat opiskelijat sijoittuvat tyypillisesti teknisiksi asiantuntijoiksi ja kehitysprojektien vetäjiksi ohjelmistoalan yrityksiin. Täten vaativilla käytännön harjoitustöillä on keskeinen osuus linjan opinnoissa.

Koska ohjelmistotuotteiden kehittäjiltä vaaditaan monipuolisia taitoja, suositellaan erikoistumislinjalla matematiikan ohella toisen sivuaineoppimäärän suorittamista jossakin toisessa yliopiston tiedekunnassa tai JOO-sopimuksen puitteissa jossakin muussa yliopistossa. Esimerkkejä sopivista sivuaineista ovat psykologia, tilastotiede, tuotantotalous (TKK), kauppatieteet (HKKK) ja erilaiset taideaineet (TaiKK).

Erikoistumislinjan tutkimusalueita ovat:

Esimerkkejä cum laude approbatur -tasolla suositeltavista valinnaisista opintojaksoista ovat Käyttöliittymät, C-ohjelmointi, Ohjelmointitekniikka (C++) ja Tietotekniikka: nyt!

Esimerkkejä linjan aihepiiriin soveltuvista laudatur-opintojaksoista ovat Ohjelmistojen testaus, Ohjelmistojen tuotteistaminen ja liiketoiminta, Ohjelmistoprojektien johtaminen, Ohjelmointikielten periaatteet, Ohjelmointikielten kääntäjät, Automaattinen verifiointi ja Rakenteisten dokumenttien käsittely.

Linjan vastuuprofessori lkv. 2000-2001 on prof. Jukka Paakki.

Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen erikoistumislinja

Erikoistumislinjan kohdealueena ovat hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne. Tarkastelun kohteena järjestelmien itsenäisesti toimivat rinnakkaiset osat ja näiden osien välinen kommunikointi, joko esimerkiksi asiakkaina ja palvelijoina tai tasaveroisina ohjelmistokomponentteina. Kommunikointia sääteleviä algoritmeja käytetään useilla eri tasoilla: sovellusohjelmissa (WWW-selaimet ja -palvelijat, käyttäliittymät), hajautettujen järjestelmien peruspalveluissa (etäsuoritus, tietovarastot, järjestelmien väliset yhteistoimintaneuvottelut) ja laitteistomoduuleissa (CPU, IO-prosessori, laiteohjain).

Linjalla tarkastellaan järjestelmien peruskomponenttien ja kommunikointikäytäntöjen rakennetta, toteuttamista, oikeellisuutta ja tehokkuutta. Linjan tutkimusmenetelmät sisältävät niin konstruktiivisia kuin formaaleja menetelmiä.

Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenneohjelmistojen soveltaminen, kehittäminen ja analysointi vaativat teknisiä taitoja. Tiettyjen tekniikoiden hallinta ei kuitenkaan yksistään riitä. Nykyiset järjestelmät ja ohjelmistot ovat niin laajoja ja monitahoisia että niiden toteuttaminen perustuu aina ryhmätyöhön. Tämä edellyttää ohjelmistotuotanto- ja projektityötaitojen hallintaa.

Erikoistumislinjan tutkimusalueita ovat:

Linjalla kulloinkin suositeltavat valinnaiset kurssit esitellään linjan www-sivuilla.

Esimerkkejä cum laude approbatur-tasolla suositeltavista valinnaisista opintojaksoista ovat Käyttöliittymät, C-ohjelmointi, Ohjelmointitekniikka (C++), Verkkosovellusten ohjelmointi ja Symbolinen ohjelmointi.

Valinnaisia laudaturkursseja järjestetään vuosittain tai joka toinen vuosi vaihtelevansisältöisinä seuraavilta alueilta:

Lukuvuonna 2000-2001 valinnaisina laudaturkursseina järjestetään seuraavat: ATM-tietoliikenne, Algoritmien oikeellisuus ja johtaminen, Automaattinen verifiointi, Tietoturva ja Verkkokaupan tuki Internetissä.

Linjan vastuuprofessori lkv. 2000-2001 on prof. Lea Kutvonen.

Informaatiojärjestelmien erikoistumislinja

Erikoistumislinjan kohteena on tiedon ja tietämyksen hallinta, ohjelmistojen ja tietojärjestelmien käyttöliittymät, tietokantojen suunnittelu ja toteutus sekä digitaalinen media. Linjan kaikilla osa-alueilla on mahdollisuus saada harjoitteluun perustuvia käytännöllisiä valmiuksia ja tuntumaa teoreettiseen työhön.

Linjalta valmistuvat sijoittuvat tiedonhallinta- ja ohjelmistoasiantuntijoiksi yrityksiin sekä tutkijoiksi. Erikoistumislinjan valitsevien suositellaan suorittavan pakolliset opintojaksot Tietokannan mallinnus ja Tietokantarakenteet ja -algoritmit aikaisessa vaiheessa.

Matematiikan sivuaineoppimäärässä suositellaan logiikan ja diskreetin matematiikan kursseja, joita tarvitaan erityisesti tietokantojen teoriassa. Tietämyksen muodostamisen alueelle erikoistuvia suositellaan sisällyttämään sivuaineopintoihinsa tilastotiedettä ja todennäköisyyslaskentaa. Tilastotieteen lisäksi linjalle sopivia sivuaineita ovat mm. kieliteknologia, kansantaloustiede, teoreettinen filosofia, liiketaloustiede (HKKK), tuotantotalous (TKK), kognitiotiede ja viestintä.

Tutkimusalat lukuvuonna 2000 - 2001:

Esimerkkejä cum laude approbatur -tasolla suositeltavista valinnaisista opintojaksoista ovat Käyttöliittymät, Digitaalisen median tekniikat ja XML-metakieli.

Linjan aihepiiriin liittyviä laudaturkursseja ovat mm.

Linjan vastuuprofessori lkv. 2000-2001 on prof. Hannu Erkiö.

Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehto

Suuntautumisvaihtoehto mahdollistaa tutkinnon, jossa sivuaineet ovat tavallista laajempia. Tietojenkäsittelysovellusten parissa työskentelevälle tällainen aineyhdistelmä on usein tarkoituksenmukainen. Myös ns. muuntokoulutuksessa tämä tutkintorakenne voi olla käyttökelpoinen.

Suuntautumisvaihtoehdossa voi erikoistua esimerkiksi bioinformatiikkaan ja bio- ja geotieteiden data-analyysiin. Sopivia kursseja ovat Laskennallinen biologia, Paikkatietojärjestelmät ja Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi. Tällöin sivuaineeksi sopivat erilaiset biologiset tieteet ja maantiede.

Myös monilla humanistisilla aloilla on voimakkaasti kasvavaa tarvetta tietojenkäsittelysovellusten kehittämiseen pystyvistä asiantuntijoista. Tätä silmälläpitäen suuntautumisvaihtoehdossa voi erikoistua esimerkiksi kieliteknologiaan tai kognitiotieteeseen opiskelemalla näitä laajoina sivuaineina. Kieliteknologiassa alkoi lkv 1999-2000 myös erityinen maisteriohjelma (tai sen kaltainen laajennettu koulutus) ja kieliteknologian opetuksen verkosto, jota koordinoi yleisen kielitieteen laitos.

Suuntautumisvaihtoehdon valinneen opiskelijan tulee sopia laudaturin sisällöstä ja sivuaineopinnoista laudatur-opintojen alkuvaiheessa suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa.

Vastuuprofessori lkv. 2000-2001 on prof. Matti Mäkelä, muuntokoulutuksen osalta prof. Eero Hyvönen.

Opettajan suuntautumisvaihtoehto

Opettajan suuntautumisvaihtoehto on väylä tietotekniikan aineenopettajaksi. Tietotekniikan opettajia tarvitaan peruskoulun ja lukion lisäksi myös ammattikouluissa ja -opistoissa sekä yritysten koulutusyksiköissä. Koska suuntautumisvaihtoehtoon sisältyvät 35 ov:n laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, laudaturoppimäärä on suppeampi kuin muissa suuntautumisvaihtoehdoissa. Luentokurssit, seminaarit ja pro gradu -tutkielman aihe voidaan valita myös jonkin toisen suuntautumisvaihtoehdon piiristä.

suositeltavia kursseja: Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt (pakollinen), Digitaalisen median tekniikat, Käyttöliittymät, Tietokonegrafiikka, Algoritmisen tietojenkäsittelyn perusteet

seminaareja: Adaptiiviset oppimisympäristöt, Tietojenkäsittelytieteen historia

Suuntautumisvaihtoehdon tutkimusalueita ovat:

Vastuuprofessori lkv. 2000-2001 on prof. Tapio Elomaa.

Tietokonematemaatikon suuntautumisvaihtoehto

Tietokonematemaatikon sv toteutetaan yhteistyössä matematiikan laitoksen kanssa. Suuntautumisvaihtoehdossa on matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen kurssiopetuksella samanlainen paino, erona on pro gradu -tutkielma, joka tehdään pääaineessa. Matematiikan opintojen valinnasta annetaan ohjeita matematiikan laitoksen opinto-opastekstissä. Tietojenkäsittelytieteen opintojen valinta on varsin vapaata, mutta kurssisuunnitelmasta on syytä neuvotella suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa.

Vastuuprofessori lkv. 2000-2001 on prof. Matti Mäkelä.

Sivuaineopinnot

Tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdon sivuaineopinnot (vähintään 45 ov) koostuvat matematiikan ja vähintään yhden muun aineen oppimääristä, esimerkiksi muodossa yksi cl-oppimäärä (35 ov) + yksi a-oppimäärä (15 ov) , kolme a-oppimäärää (3 x 15 ov) tai kaksi laajennettua a-oppimäärää. Muissa tiedekunnissa on erikokoisia oppimääriä tai opintokokonaisuuksia, jotka myös kelpaavat.

Sovelletun tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdon sivuaineopinnot (vähintään 60 ov) koostuvat vähintään kahdesta oppimäärästä. Sivuaineiden valinnasta sovitaan suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessorin kanssa opiskelijakohtaisesti.

Opettajan suuntautumisvaihtoehdossa sivuaineopintoihin kuuluvat opettajan pedagogiset opinnot (35 ov) sekä toisen opetettavan aineen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 35 ov). Tavallisin sivuaine on matematiikka, mutta valinta on vapaa.

Kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa tutkintoon voi luonnollisesti kuulua ylimääräisiä oppimääriä. Oppimääriä suppeammat muiden aineiden opinnot kuuluvat tutkinnossa muihin opintoihin.

Matematiikan sivuaineopinnot

Matematiikka on tietojenkäsittelytieteen tärkein sivuaine. Matematiikan muodolliset sivuainevaatimukset ovat suppeat, mutta laitos suosittelee matematiikan cum laude approbaturin suorittamista.

Matematiikan sivuaineopinnot on syytä aloittaa heti opintojen alkaessa ja suorittaa pääosin kahden ensimmäisen opintovuoden aikana. Erityisesti kolmannesta opintovuodesta alkaen matematiikan taitoja tarvitaan monilla tietojenkäsittelytieteen kursseilla. Lisäksi tietojenkäsittelyalan tieteellisen kirjallisuuden seuraaminen vaatii riittäviä matemaattisia perustietoja.

Tutkintovaatimusten yhteydessä mainitut matematiikan kurssisuositukset kattavat varsin niukasti tärkeimmät tarpeet. Matemaattisen eksakti ajattelu ja päättely on tärkeää hyvinkin käytännöllisten ongelmien systemaattisessa ratkaisussa. Tältä kannalta tärkeimpiä ovat yleisluontoiset matematiikan kurssit kuten Lineaarialgebra I, Algebra I, Approbatur I-II ja Differentiaali- ja integraalilaskenta I, jotka samalla antavat pohjaa muille matematiikan kursseille.

Diskreetti matematiikka I on opintojen alkuvaiheeseen tarkoitettu kurssi, jolla kiinnitetään erityistä huomiota matemaattisten peruskäsitteiden selventämiseen. Logiikka I tarjoaa myös formalismin ohjelmointikielten ja muidenkin järjestelmien määrittelyyn sekä on välttämätöntä perustietoa tietokantoja ja tekoälyä tutkittaessa.

Todennäköisyyslaskentaa tarvitaan, kun tarkastellaan järjestelmien suorituskykyä esimerkiksi tietoliikenteessä ja hajautetuissa järjestelmissä. Todennäköisyyslaskenta on keskeistä perusteoriaa myös oppivissa ja älykkäissä järjestelmissä sekä algoritmien suunnittelussa ja analyysissä.

Muut sivuaineopinnot

Tietojenkäsittelytieteen liittymät muihin aloihin ovat hyvin moninaiset. Sivuainevalinnoilla opiskelija voi profiloida tutkintoaan haluamallaan tavalla. Muissa sivuaineissa kuin matematiikassa vaadittavan vähintään 15 ov:n oppimäärän voi suorittaa monessa tiedekunnassa tai jopa toisessa korkeakoulussa. On syytä huomata, että monen alla mainitun aineen sivuaineopiskeluoikeus vaatii erillistä hakemusta tai tasokoetta. Näistä on otettava omatoimisesti selvää; hakumahdollisuus tai tasokoe on usein vain kerran vuodessa.

Tyypillisiä Helsingin yliopistossa suoritettavia sivuaineita ovat

matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa fysiikka, teoreettinen fysiikka, biologia (useita ns. yhteisiä sivuaineoppimääriä), perinnöllisyystiede, yleinen mikrobiologia, biokemia, maantiede;

valtiotieteellisessä tiedekunnassa tilastotiede, kansantaloustiede, sosiaalipsykologia, käytännöllinen filosofia, viestintä, johtamisen sivuainekokonaisuus;

humanistisessa tiedekunnassa teoreettinen filosofia, kognitiotiede, yleinen kielitiede, kieliteknologia;

kasvatustieteellisessä tiedekunnassa kasvatustiede, aikuiskasvatustiede.

Muissa korkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi ns. joustavan opiskeluoikeuden sopimuksen (JOO) nojalla. Suosituimpia sivuaineita ovat olleet tuotantotalous (TKK), kauppatieteelliset aineet (HKKK) sekä eräät taideaineet (TaiKK). Opintojen sisällöstä ja hakumenettelystä saa tietoja mainittujen korkeakoulujen opinto-oppaista.

Muut opinnot

Muihin, oppimäärien ulkopuolisiin, opintoihin kuuluvat orientoivat opinnot, opintojakso Tietojenkäsittelytieteen esittely, osallistuminen opettajatutorointiin, kieliopinnot ja muiden laitosten opintojaksot.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta järjestää opintoihin orientoivan jakson (katso luku 'Tiedekunnan kaikille opiskelijoille tarkoitetut opintojaksot').

Laitoksen järjestämään opettajatutorointiin ilmoittaudutaan toisen opiskeluvuoden alussa, ks. kohta 'Opettajatutorointi' edellä.

Pakolliset kieliopinnot on kuvattu opinto-oppaan alkuosassa luvussa 'Tiedekunnan kaikille opiskelijoille tarkoitetut opintojaksot'. Kielikurssien alussa järjestetään tasokokeita, joissa hyvin menestynyt opiskelija vapautetaan kurssista. Tästä syystä opiskelijoita kehoitetaan osallistumaan tasokokeisiin heti ensimmäisenä vuonna.

Atk-alan kannalta hyödyllisiä vapaasti valittavia opintojaksoja löytyy esimerkiksi talous- ja hallintotieteiden, kasvatus- ja käyttäytymistieteiden, fysikaalisten tieteiden sekä muiden luonnontieteiden aloilta (katso esim. edellä vaihtoehtoisen sivuaineen kohdalla mainitut aineet). Opiskelijan kannattaa valita nämä opintojaksot niin, että ne tukevat pää- ja sivuaineiden opiskelua ja muodostavat mielekkään kokonaisuuden.

Atk-työkokemus

Cum laude approbatur tai laudatur-oppimäärään voi sisällyttää atk-työkokemuksesta saatavia opintoviikkoja enintään 4. Tarkempia tietoja edellytyksistä ja hakemisesta löytyy sivulta http://www.cs.helsinki.fi/kurssit/cum_laude/58168-4/.

Opintojen ajoitusmalli

Seuraavassa esitetään malli filosofian maisterin tutkintoon tähtääväksi 4,5 vuoden opintosuunnitelmaksi.

Suunnitelmassa keskimääräinen työmäärä opintojen alkupuolella on noin 20 opintoviikoa lukukaudessa ja opintojen loppupuolella hieman vähemmän. Opintosuunnitelma on laadittu siten, että sen mukaisesti opiskelemalla luonnontieteen kandidaatin välitutkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa. Joitain sivuaineopintoja ja tietojenkäsittelytieteen alkuvaiheen opintoja sekä harjoitustöitä voi suorittaa myös kesällä. Käyttämällä hyväksi näitä mahdollisuuksia voi kevät- ja syyslukukausien opintoviikkomäärä keventää tai toisaalta nopeuttaa opintoja.

1. syyslukukausi, 18 ov

Opintoihin orientoiva jakso, 1 ov
Vieras kieli, 1 ov
Tietokone työvälineenä, 2 ov
Ohjelmoinnin perusteet, 3 ov
Java-ohjelmointi, 2 ov
Johdatus sovellussuunnitteluun, 2 ov
Sivuaineopintoja, 2 ov
Matematiikan sivuaineopintoja (Lineaarialgebra tai Differentiaali- ja Integraalilaskenta I 1), 5 ov

1. kevätlukukausi, 21-22 ov

Ohjelmoinnin harjoitustyö , 2 ov
Tietokantojen perusteet, 2 ov
Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, 2 ov
Tietokantasovellusten harjoitustyö, 2 ov
Tietojenkäsittelytieteen esittely, 1 ov
Tietokoneen toiminta, 2 ov
Matematiikan sivuaineopintoja (Logiikka 1 (5 ov) ja joko Diskreetti matematiikka (5 ov) tai Differentiaali- ja Integraalilaskenta I 2 (6 ov))
(jos ohjelma osoittautuu liian raskaaksi voi Tietokantasovellusten harjoitustyön siirtää seuraavaksi syksyksi ja vastaavasti vähentää sieltä sivuaine- tai muita opintoja)

2. syyslukukausi, 20 ov

Tietorakenteet, 4 ov
Opettajatutorointi alkaa
Käyttöjärjestelmät I, 2 ov
Rinnakkaisohjelmistot, 2 ov
Muita opintoja, 3 ov
Sivuaineopintoja, 9 ov

2. kevätlukukausi, 20 ov

Tietoliikenne I, 2 ov
Tietorakenteiden harjoitustyö, 2 ov
Tietokannan hallinta, 2 ov
Ohjelmistotuotanto, 3 ov
Tkt:n valinnaisia cum laude approbatur -opintoja, 4 ov
Sivuaineopintoja, 7 ov

3. syyslukukausi , 20 ov

Ohjelmistotuotantoprojekti, 6 ov
Laskennan teoria, 3 ov
Tkt:n laudatur- (tai cum laude approbatur -) opintoja, 5 ov
Toinen kotimainen kieli, 2 ov
Sivuaineopintoja, 4 ov

3. kevätlukukausi, 21 ov

Tieteellinen kirjoittaminen, 4 ov
Pakollinen laudaturkurssi, 3 ov
Opettajatutorointi päättyy, 1 ov
Tkt:n laudatur- (tai cum laude approbatur -) opintoja, 5 ov
Sivuaineopintoja, 8 ov

Tässä vaiheessa opintoja on koossa LuK- tutkintoon tarvittava määrä.

4. syyslukukausi, 14 ov

Pakollinen laudaturkurssi, 3 ov
Seminaari, 2 ov
Valinnaisia laudaturkursseja 6 ov
Muita opintoja, 3 ov

4. kevätlukukausi, 10 ov

Valinnaisia laudaturkursseja, 8 ov
Seminaari, 2 ov
Gradun aloitus

5. syyslukukausi, 16 ov

Gradu valmistuu 16 ov

Ylläesitettyä ohjelmaa voi käyttää pohjana henkilökohtaisen opinto-ohjelman laatimisessa. Omaa ohjelmaa laadittaessa on syytä ottaa huomioon kurssien väliset riippuvuudet ja se miten kurssit sijoittuvat laitoksen opetukseen. Laboratoriokurssit ja Ohjelmistotuotantoprojekti voidaan suorittaa joka lukukausi, myös kesällä. Lähes kaikki luentokurssit voi suorittaa tenttimällä joka lukukausi. Useat ohjelman ensimmäiselle vuodelle sijoitetut tietojenkäsittelytieteen kurssit sekä Ohjelmistotuotanto- ja Tietorakenteet-kurssit järjestetään joka lukukausi. Myöhemmin ohjelmassa esiintyvät kurssit luennoidaan yleensä vain kerran lukuvuodessa. Valinnaisten erikoiskurssien luennointikerrat voivat olla vieläkin harvemmassa.

Tietotekniikan opettajaksi aikovat opiskelevat tietojenkäsittelytiedettä pääosin em. mallin mukaisesti sekä sivuaineopintoja. Opettajan pedagogiset opinnot voi aloittaa suuntautumisvaihtoehtoon hyväksymisen jälkeen. Praktikumeihin on kuitenkin erillinen ilmoittautuminen, ks. oppaan luku Aineenopettajan koulutus.

Kurssien välisiä riippuvuuksia

Seuraavassa on lueteltu muutamia tärkeimpiä kurssien välisiä riippuvuuksia ja esitietovaatimuksia kaikille opiskelijoille yhteisten pakollisten opintojen osalta.

Tietokone työvälineenä kurssin tietoja edellytetään lähes kaikilla muilla kursseilla. Se on suoritettava heti opintojen alussa.

Kursseilla Java ohjelmointi ja Johdatus sovellussuunnitteluun edellytetään Ohjelmoinnin perusteet kurssin tietojen hallintaa.

Kurssin Ohjelmoinnin harjoitustyö voi aloittaa vasta kun Ohjelmoinnin perusteet ja Java ohjelmointi on suoritettu. Myös kurssin Johdatus sovellussuunnitteluun tiedot on hallittava.

Tietokantasovellusten harjoitustyö -kurssin aloittamiseen vaaditaan kurssien Johdatus sovellussuunnitteluun ja Tietokantojen perusteet suoritus.

Kurssi Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit edellyttää kurssin Ohjelmoinnin perusteet tietojen hallintaa.

Tietorakenteet ja Tietokoneen toiminta edellyttävät kurssien Ohjelmoinnin perusteet ja Java ohjelmointi tietojen hallintaa.

Tietorakenteiden harjoitustyö -kurssin voi aloittaa vasta kun Tietorakenteet kurssi on suoritettu.

Kurssit Käyttöjärjestelmät I, Tietoliikenne I ja Rinnakkaisohjelmistot edellyttävät, että kurssi Tietokoneen toiminta on suoritettu.

Kurssilla Tietokannan hallinta edellytetään, että kurssi Tietokantojen perusteet on suoritettu.

Ohjelmistotuotanto -kurssille osallistuminen edellyttää, että kurssit Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit, Tietorakenteet sekä laboratoriokurssit Ohjelmoinnin harjoitustyö ja Tietokantasovellusten harjoitustyö on suoritettu. Tietorakenteiden harjoitustyönkin tulisi olla vähintään parhaillaan suorituksessa.

Kurssille Ohjelmistotuotantoprojekti voi osallistua vasta kun kaikki muut tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur oppimäärän pakolliset kurssit paitsi Tieteellisen kirjoittamisen kurssi on suoritettu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikkien ylläesitetyn malliopintosuunnitelman 1. ja 2. vuoden tietojenkäsittelytieteen opintojen täytyy olla suoritettu.

Tieteellisen kirjoittamisen kurssille voi osallistua vasta kun kaikki muut tietojenkäsittelytieteen cum laude appobatur oppimäärän pakolliset kurssit paitsi Ohjelmistotuotanto ja Ohjelmistotuotantoprojekti on suoritettu.

Ohjelmistotuotantoprojektin ja Tieteellisen kirjoittamisen kurssin suoritusjärjestys on vaihdannainen. Kumpikin opintojakso vaatii erityisesti loppupuolellaan runsaasti työaikaa eikä niitä suositella suoritettavaksi samanaikaisesti.

Kurssilla Laskennan teoria edellytetään kurssin Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit tietojen hallintaa sekä vähintään 15 ov:n matematiikan opinnot.

Jatko-opinnot

Tietojenkäsittelytieteen jatko-opintojen tavoitteena on hankkia syvällinen perehtyneisyys johonkin tietojenkäsittelytieteen erikoisalaan ja saavuttaa valmius luoda uutta tietoa. Tietojenkäsittelytieteellisen jatkokoulutuksen saaneista henkilöistä on maassamme puutetta. Heitä tarvitaan korkeakoulujen opettajina ja tutkijoina sekä tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä korkeakoulujen ulkopuolella yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa.

Jatko-opinnot aloitetaan normaalisti FM-tutkinnon pohjalta. Erityisistä syistä jatkokoulutus voidaan aloittaa jo LuK-tutkinnon jälkeen. Tällaisia syitä voivat olla tutkijakyvyn osoittaminen tutkimusprojektissa tai ulkomaille opiskelemaan siirtyminen.

Jatko-opintojen tavoite voi olla joko ensisijaisesti lisensiaatintutkinto tai suoraan väitöskirja ja tohtorintutkinto. Opintojen keskeinen osa on itsenäisen tieteellisen tutkielman, lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan, laatiminen. Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyys valittuun aihepiiriin, kyky kirjoittaa tieteellistä tekstiä ja valmius itsenäiseen tutkimustyöhön. Tohtorintutkinnossa tutkielmalle asetetaan korkeammat tieteelliset vaatimukset: väitöskirjan tulee osoittaa tieteellistä kypsyyttä ja sisältää kansainvälisellä tasolla mielenkiintoista uutta tietoa.

Yleensä on suositeltavaa asettaa jatko-opintojen tavoitteeksi suoraan tohtorintutkinto. Silloin lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä riittävää kypsyyttä osoittava väitöskirjan käsikirjoitus. Väitöskirja voidaan kuitenkin laatia myös kehittämällä erikseen laadittua lisensiaatintutkimusta edelleen. Useissa tapauksissa on syytä pyrkiä kansainvälisesti julkaisukelpoisiin tuloksiin heti sen jälkeen, kun tietyt perusvalmiudet on saavutettu. Töitä voidaan julkaista jo ennen tutkielman valmistumista konferenssiesitelminä ja lehtiartikkeleina, ja itse tutkielmakin on mahdollista koota tällaisista erillisjulkaisuista.

Jatko-opinnot sujuvat yleensä parhaiten, kun ne nivoutuvat laitoksen jonkin tutkimusryhmän toimintaan. Ryhmä tarjoaa tukea tieteellisen asiantuntemuksen, keskustelun ja ideoinnin sekä kansainvälisten kontaktien muodossa. Tutkimusryhmään kuuluminen helpottaa myös opintojen rahoituksen järjestämistä. Laitoksen tutkimusaloja on esitelty toisaalla tässä oppaassa.

Jatko-opintojen aihepiiri löytyy keskustelemalla laitoksen professoreiden ja muiden tutkijoiden kanssa, esimerkiksi jonkin seminaarin yhteydessä. Muodollisesti jatko-opinnot aloitetaan ilmoittautumalla aineen professorille, jonka kanssa sovitaan tutkielman alue (lopullinen aihe selviää työn edistyessä) sekä erikoistumis- ja sivuaineopinnot, jotka kirjataan jatko-opintosuunnitelmaksi erityiselle lomakkeelle. Jokaiselle opiskelijalle nimetään myös henkilökohtainen ohjaaja. Useissa tapauksissa on tarkoituksenmukaista aloittaa jatko-opintojen suunnittelu jo ennen perustutkinnon valmistumista.

Lisensiaatin- ja tohtorintutkintoihin sisältyvinä 40 opintoviikon pää- ja sivuaineina suoritetaan yleensä noin 20 ov tietojenkäsittelytiedettä ja 20 ov sivuainetta. Tietojenkäsittelytieteessä perehdytään johonkin erikoisalaan suorittamalla vähintään laudatur-tasoisia erikoiskursseja (vähintään 12 ov) ja osallistumalla seminaareihin (vähintään 4 ov). Kurssien ja seminaarien arvosanojen on oltava vähintään 2/3.

Sivuaineopinnot on syytä suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opetuksesta sivuaineopinnoiksi soveltuvat parhaiten matematiikan ja fysiikan cum laude ja laudatur-kurssit, mutta tutkintoon voidaan sisällyttää myös muiden tiedekuntien tai toisen korkeakoulun, kuten Teknillisen korkeakoulun tai Helsingin kauppakorkeakoulun, vastaavan tasoisia opintoja.

Päätoimisesti opiskellen on mahdollista suorittaa lisensiaatintutkinto 2 - 3 vuodessa ja tohtorintutkinto noin neljässä vuodessa perustutkinnon suorittamisen jälkeen.

Yhden tai kahden lukukauden mittainen opiskelu jossain ulkomaisessa korkeakoulussa ja osallistumiset kansainvälisille tutkijakursseille ovat erittäin suositeltavia kontaktien luomiseksi ja tuntuman saamiseksi tutkimuksen kansainväliseen tasoon. Ulkomaiset opinnot ovat tärkeitä myös tieteellisessä työssä välttämättömän englannin kielen taidon kehittämiseksi.

Huomattava osa jatko-opiskelijoista kuuluu ns. tutkijakouluihin. Nämä järjestävät jatkokoulutuskursseja ja näiden kautta on mahdollista saada päätoiminen tutkijakoulutuspaikka. Laitos osallistuu kahteen tutkijakouluun (ks. alla).

Jatko-opiskelijoita pidetään etusijalla palkattaessa laitoksella henkilöstöä opetustehtäviin ja tutkimusprojekteihin. Näiden tehtävien ohessa opiskelu ja opinnäytteiden valmistelu on mahdollista.

Jatko-opintoja koskevaa opintoneuvontaa antavat laitoksen professorit ja muut tutkijat.

Helsingin tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulu HeCSE

Helsingin tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulu (HeCSE, Helsinki Graduate School in Computer Science and Engineering) on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja Teknillisen korkeakoulun tietojenkäsittelyalan laboratorioiden ja tutkimusyksiköiden yhteinen tutkijakoulu. Tutkijakoulun ohjelmaan sisältyvää opetusta annetaan sekä Helsingin yliopistossa että Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Tarkempia tietoja tutkijakoulun toiminnasta, hakuajoista ja opintojen rahoituksesta Helsingin yliopistossa saa tutkijakoulun koordinaattorilta. Tietoja saa myös www:n kautta osoitteesta http://www.cs.helsinki.fi/hecse/ ja sähköpostitse osoitteesta hecse-admin@cs.helsinki.fi.

Laskennallisen biologian, bioinformatiikan ja biometrian tutkijakoulu ComBi

Laskennallisen biologian, bioinformatiikan ja biometrian tutkijakoulu (ComBi, Graduate School in Computational Biology, Bioinformatics, and Biometry) on Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteisesti järjestämä jatkokoulutusohjelma. Koulu aloitti toimintansa vuoden 1998 alussa ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos toimii koulun vastuulaitoksena. Koulun tutkimuksellisena tavoitteena on kehittää tietojenkäsittelytieteen, (sovelletun) matematiikan ja tilastotieteen alaan kuuluvia menetelmiä biologisia tieteitä varten. Väitöskirjatyöt tehdään yhteistyössä sovellusaloja (kuten biokemia, molekyylibiologia, perinnöllisyystiede ja biotekniikka, ekologia, evoluutiotutkimus ja systematiikka, maantiede sekä kansanterveystiede) edustavien tutkimusryhmien kanssa. Tarkempia tietoja tutkijakoulun toiminnasta, hakuajoista, opintojen rahoituksesta ym. saa tutkijakoulun johtajalta prof. Esko Ukkoselta (HY) ja pääsihteeriltä Heikki Lokilta (HY) sekä elektronisesti www:n sivulta http://www.cs.helsinki.fi/combi/ tai sähköpostitse osoitteesta combi@cs.helsinki.fi.

Annettava opetus

Ilmoittautuminen

Luentokursseille, harjoitustöihin ja loppukokeisiin ilmoittaudutaan tietoverkossa toimivalla ilmoittautumisjärjestelmällä, jonka käyttöohjeita on luokassa D423 ja laitoksen WWW-sivuilla. Ilmoittautuminen lukukauden opetukseen alkaa noin viikkoa ennen lukukauden alkua: ks. kohta Tärkeitä päivämääriä.

Tieteellisen kirjoittamisen kurssille ja Ohjelmistotuotantoprojektiin ilmoittaudutaan jo edellisen lukukauden loppupuolella, ks. kohta Tärkeitä päivämääriä.

Tarjolla oleva opetus ja kurssien ilmoittautumismenettely on syytä tarkistaa 4. kerroksen ilmoitustaululla olevasta opetusohjelmasta. Muutokset opinto-oppaan painamisen jälkeen ovat mahdollisia! Opetusohjelmasta löytyvät harjoitus- ja ohjausryhmien sekä väli- ja loppukokeiden ajat ja salit, loppukokeissa kulloinkin tentittävät kurssit ja kurssien kuulustelijat. Kurssien sisältö kirjallisuusviitteineen ja kuulusteluja koskevat määräykset ilmenevät kurssikuvauksista, katso myös kappaletta Luentokurssit.

Luentokursseille on ilmoittauduttava viimeistään ensimmäisen luentoviikon aikana ja loppukokeisiin viimeistään edellisen viikon maanantaina. Välikokeet liittyvät luentokursseihin, eikä niihin tarvitse ilmoittautua erikseen.

Myös approbatur- ja cum laude -laboratorioiden ohjausryhmiin ilmoittaudutaan ilmoittautumisjärjestelmää käyttäen. Harjoitustyönsä aikaisemmin keskeyttänyt opiskelija saa ilmoittautua ainoastaan ko. kurssin keskeyttäneiden listalle. Ohjausryhmiin voi ilmoittautua aina ryhmän alkamispäivään saakka, jolloin ilmoittautumisaika päättyy. Ilmoittautuneiden on oltava ehdottomasti läsnä ohjausryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla, muuten he menettävät paikkansa ryhmässä.

Opetussalit

Opetus järjestetään tietojenkäsittelytieteen laitoksella (Teollisuuskatu 23). Joitakin suuria kursseja luennoidaan myös muissa yliopiston tiloissa.

Salilyhenteet:
Auditorio sijaitsee 1. kerroksessa,
A516 on 5. kerroksen ja A414 on 4. kerroksen luentosali,
A318, A319, A320, B450 ja B453 ovat 3. ja 4. kerroksessa olevia saleja.
A217 on 2. kerroksessa.

SYYSLUKUKAUSI 2000

Pääaineopiskelijain muut opintojaksot

581256-5 Opettajatutorointi (1 ov)
Järjestäytymistilaisuus: Yliass. Heikki Lokki 18.9 ma 14-16 Auditorio
Osallistuminen on pakollista syksyllä 1999 aloittaneille pääaineopiskelijoille. Ryhmät kokoontuvat maanantaisin klo 14-16.

Cum laude approbatur

581324-7 Tietokone työvälineenä (pääaineopiskelijoille) (2 ov)
Luennot: Leht. Pentti Elolampi 14.9.-9.10. ma 12-14, to 16-18 Auditorio
Kurssilla harjoitellaan työvälineohjelmien käyttöä tulevia kursseja ja harjoitustöitä varten mm. seuraavilta osa-alueilta: Unixin ja Windowsin käytön perusteet, WWW, sähköposti, uutisryhmät, tekstin- ja kuvankäsittely sekä taulukkolaskenta. Luennoilla käsitellään näiden ohjelmistojen toimintaperiaatteita ja esitetään runsaasti demoja.

581390-4 Tietokone työvälineenä (sivuaineopiskelijoille) (2 ov)
Luennot: Leht. Reijo Sivèn 31.10.-23.11. ti, to 14-16 Auditorio

581328-9 Tietokantojen perusteet (2 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 13.9.-25.10. ke 10-12, to 8-10 Auditorio
Kurssilla opitaan perustiedot relaatiotietokannoista: mitä ne ovat ja miten niitä käytetään suoraan ja toisaalta ohjelmointikielen kautta. Kurssiin sisältyy johdatus relaatiotietokannan suunnitteluun. Kurssilla edellytetään ohjelmointitaitoa kurssin Ohjelmoinnin perusteet (Johdatus ohjelmointiin) laajuudessa.

581327-6 Johdatus sovellussuunnitteluun (2 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 30.10.-7.12. ma 12-14, to 16-18 Auditorio
Kurssilla käsitellään oliokeskeistä ohjelmiston kehittämistä ja siinä tarvittavia kuvaustekniikoita ja menetelmiä. Kurssin toisena aiheena on johdatus käyttöliittymiin ja niiden suunnitteluun. Kurssilla edellytetään oliokäsitteistön tuntemista ohjelmoinnin kannalta kurssin Ohjelmoinnin perusteet (Johdatus ohjelmointiin) laajuudessa.

581325-0 Ohjelmoinnin perusteet (3 ov)
Luennot: Leht. Arto Wikla 13.9.-1.11. ke 16-18, to 12-14 päärakennus, sali 1
Kurssilla perehdytään algoritmien laatimiseen ja ohjelmointiin. Ohjelmointikielenä on Java. Opiskelijalta ei edellytetä ennakkotietoja ohjelmoinnista.

581326-3 Java-ohjelmointi (2 ov)
Luennot: Leht. Arto Wikla 2.11.-7.12. ke 16-18, to 12-14 päärakennus, sali 1
Kurssilla perehdytään Java-ohjelmointikieleen. Painopiste on kielen perusvälineiden käytössä. Ohjelmoinnin perusteet -kurssin sisällön hallinta on osallistumisen edellytys. Huom: Kurssin harjoitukset alkavat jo ensimmäisellä luentoviikolla.

581305-6 Tietokoneen toiminta (2 ov)
Luennot: Leht. Teemu Kerola 24.10.-7.12. ti 14-16, to 8-10 A217
Kurssilla perehdytään tietokoneohjelman suoritukseen, tietokonelaitteiston komponentteihin sekä laitteiston ja käyttöjärjestelmän luomaan ohjelman suoritusympäristöön.

581333-1 Tietoliikenne I (2 ov)
Luennot: Leht. Liisa Marttinen 13.9.-20.10. ke 16-18, pe 8-10 Auditorio
Kurssi perehdyttää tietoliikenneverkkojen peruskäsitteistöön ja peruspalveluihin. Tutustutaan tietoliikenteen perusongelmiin ja niiden ratkaisuperiaatteisiin. Huom: Kurssin vanha nimi on Tietoliikennepalvelut.

581331-5 Käyttöjärjestelmät I (2 ov)
Luennot: Leht. Auvo Häkkinen 13.9.-23.10. ma 10-12, ke 12-14 Auditorio
Kurssin tavoitteena on tuntea sovelluksen käytössä olevat käyttöjärjestelmäpalvelut ja ymmärtää käyttöjärjestelmän toiminnan keskeisimmät periaatteet. Kurssilla tarkastellaan asioita sovelluksen näkökulmasta. Huom: Kurssin vanha nimi on Käyttöjärjestelmäpalvelut.

581332-8 Rinnakkaisohjelmistot (2 ov)
Luennot: Prof. Timo Alanko 25.10.-4.12. ma 10-12, ke 12-14 Auditorio
Kurssilla perehdytään rinnakkaisten ja hajautettujen järjestelmien ohjelmoinnin peruskäsitteisiin. Erityinen paino on rinnakkaisten algoritmien suunnittelussa ja toteutuksessa.

58131-8 Tietorakenteet (4 ov)
Luennot: Leht. Timo Karvi 12.9.-30.11. ti 10-12, to 12-14 Auditorio
Kurssilla opitaan perustietorakenteita, pinoja, jonoja, puita ja verkkoja sekä niiden käsittelyalgoritmeja.

581334-4 Tietokannan hallinta (2 ov)
Luennot: Prof. Hannu Erkiö 12.9.-19.10. ti 12-14, to 10-12 Auditorio
Tietokannanhallintajärjestelmän toiminnot: tietojen tallennus- ja hakumenetelmät, saannin valvonta, kyselyjen optimointi ja transaktioiden hallinnan perusteet. Kurssien Tietokantojen perusteet ja Tietorakenteet sisältö edellytetään tunnetuksi.

58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (4 ov)
Luennot: Yliass. Matti Nykänen 11.9.-23.10. ma 12-14 A217
Työryhmät: 12.9.-27.11. (Ilmoittautuminen keväällä 2000)
Kurssilla opitaan tieteellisen esityksen (tutkielman, raportin, julkaisun) laatimiseen tarvittavia taitoja: lähdemateriaalin hakua ja käyttöä, esityksen jäsentämistä sekä kirjallista ja suullista esitystaitoa.

581259-4 Ohjelmistotuotanto (3 ov)
Luennot: Leht. Juha Taina 12.9.-2.11. ti 8-10, to 10-12 A217
Ohjelmistotuotanto-kurssilla tarkastellaan alan yleistä käsitteellistä, teoreettista ja käytännöllistä aineistoa.

581260-4 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov)
Vastuuhenkilöt: Leht. Juha Taina, N.N.
Kokoontumiset viikoilla 35-49. Ilmoittautuminen keväällä 2000.

58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Arto Wikla
Harjoitustyön voi suorittaa joko
Luennot: 18-19.9 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 18.9-27.10
tai
Luennot: 30-31.10 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 30.10-8.12

581329-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Harri Laine
Harjoitustyön voi suorittaa joko
Luennot: 11-12.9 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 11.9-20.10
tai
Luennot: 23-24.10 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 23.10-1.12

58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Pentti Elolampi
Harjoitustyön voi suorittaa joko
Luennot: 18-19.9 ma, ti 16-18 A516
Harjoitustyöryhmät: 18.9-27.10
tai
Luennot: 30-31.10 ma, ti 16-18 A516
Harjoitustyöryhmät: 30.10-8.12

Cum laude approbatur / valinnaiset opintojaksot

58127-1 C-ohjelmointi (2 ov)
Luennot: Ass. Jan Lindström 18.10.-24.11. ke 8-10, pe 10-12 Auditorio
Harjoitustyö: 27.11.-8.12.
Kurssilla opitaan ohjelmoimaan ANSI-standardin mukaisella C-kielellä. Esitietoina edellytetään ohjelmointitaito. Esitietoina vaaditaan kurssien Johdatus ohjelmointiin, Java-ohjelmointi ja Ohjelmoinnin harjoitustyö suoritusta tai vastaavia tietoja. Lisäksi suositellaan kurssin Tietorakenteet suoritusta tai kurssille osallistumista samaan aikaan. Ilman esitietojakin voi kurssin suorittaa, mutta se vaatii huomattavasti enemmän työtä.

58074-2 Tietokonegrafiikka (4 ov)
Luennot: Prof. Matti Mäkelä 12.9.-7.12. ti 10-12, to 12-16 A217
Kurssi antaa yleiskuvan kuvien tuottamisesta tietokoneen avulla. Tavanomaiset harjoitukset korvataan harjoitustyöllä.

581251-0 Ohjelmointitekniikka (C++) (3 ov)
Luennot: Leht. Juha Vihavainen 13.9-3.11. ke 14-16, pe 12-14 Auditorio
Harjoitustöiden avulla perehdytään abstraktien tietotyyppien toteutukseen, olio-ohjelmointiin sekä C++-ohjelmointitekniikkaan. Esitietoina vaaditaan Tietorakenteet sekä Java ja C. Kurssi edellyttää hyvää ohjelmointitaitoa sekä valmiutta itsenäiseen työskentelyyn perehdyttäessä kurssiin liittyvään aineistoon.

582301 Algoritmien oikeellisuus ja johtaminen (3 ov)
Luennot: Ass. Matti Luukkainen 13.9.-29.11. ke 14-16 A414
Kurssilla tutustutaan lause- ja predikaattilogiikan soveltamiseen ohjelmien konstruointiin ja oikeellisuuden varmistamiseen ja tarkastellaan asteittain vaikeutuvia ohjelmointiesimerkkejä Kaldewaijn oppikirjan pohjalta. Huom: Kurssin vanha nimi on Ohjelmien semantiikka.

582302 Digitaalisen median tekniikat (2 ov)
Luennot: Leht. Helena Ahonen-Myka 19.9.-12.10. ti, to 14-16 Auditorio
Kurssilla käsitellään websivustojen toteuttamisen perustekniikoita, erityisesti dynaamisuuden ja interaktiivisuuden hallintaa sekä ulkoasun määrittelemistä tyylipohjien avulla. Kurssilla toteutetaan harjoitustyönä näytekansio webtekniikoilla. Tutkintoon ei voi sisällyttää sekä kurssia Digitaalisen median tekniikat että kurssia Uusmediasovellusten tekniikat.

581378-4 Algoritmisen tietojenkäsittelyn perusteet (2 ov)
Luennot: Yliass. Matti Nykänen 27.10.-8.12. ke 12-14, pe 10-12 A217
Yleiskatsaus algoritmisen tietojenkäsittelyn keskeisiin käsitteisiin, menetelmiin, tuloksiin ja rajoituksiin. Kurssi on suunnattu erityisesti tutkijalinjan ja opettajan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille.

582306 EPOC: arkkitehtuuri ja ohjelmointi (2 ov)
Luennot: Pawel Defée, Harri Pulli 3.10.-21.11. ti 12-15 A516
EPOC on Symbianin kehittämä kevyiden kannettavien PDA laitteiden käyttöjärjestelmä. Kurssilla perehdytään EPOC käyttöjärjestelmään ja sen ohjelmointi ympäristön tukirakenteisiin. Kurssilla tehdään pienimuotoinen harjoitustyö. Kurssilla edellytetään ohjelmointitaitoa, rinnakkaisohjelmistot kurssin sekä tietoliikenne kurssin suoritusta tai vastaavia tietoja.

581379-7 Muuntokoulutuksen peruskurssi (Java) (4 ov)
Luennot: Prof. Eero Hyvönen 12.9.-7.11.
12.9. 16-20 A217
13.9.-22.9. 16-20 A217 (ti, to) ja A516 (ma, ke, pe)
3.10.-7.11. ti, to 16-18 A217
Kurssi antaa muuntokoulutukseen osallistuville perusvalmiudet osallistua laitoksen muuhun opetukseen. Ohjelmaan sisältyy tutustuminen laitoksen laskentaympäristöön ja Linuxiin, algoritmien laatimisen ja ohjelmoinnin perusteet Java-ohjelmoinkielellä sekä johdatus WWW-ohjelmointiin. Kurssille otetaan hakemuksen perusteella myös opiskelijoita, jotka esimerkiksi opintojen keskeytymisen johdosta haluavat virkistää perustietojaan ennen opintojensa jatkamista.

Laudatur

581336-0 Laskennan teoria (3 ov)
Luennot: Prof. Tapio Elomaa 19.9.-15.11. ti 12-14, ke 10-12 A217
Kurssi laajentaa ja syventää Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit-kurssin antamaa tietojenkäsittelytieteen teoreettisten perusteiden tuntemusta. Erityisesti tarkastellaan Turingin koneita, laskennallisten ongelmien ratkeavuutta sekä laskennan vaativuusteoriaa.

582401 Geometriset menetelmät (4 ov)
Luennot: Leht. Otto Nurmi 12.9.-8.12. ti 14-16, pe 12-14 B453
Paikan ja muodon sisältävän tiedon käsittelymenetelmiä: leikkaukset, jakaminen ja peittäminen; navigointi ja hakeminen; sommitelmat; geometriset tietorakenteet. Geometrian esitietoja ei vaadita.

581359-3 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (3 ov)
Luennot: Prof. Inkeri Verkamo 10.10.-30.11. ti 8-10, to 10-12 A414
Kurssilla käsitellään keskeisiä ohjelmistoprosessimalleja sekä ohjelmistoprosessin laadun komponentteja ja mittaamista.

581365-8 Tietokoneen rakenne (2 ov)
Luennot: Leht. Teemu Kerola 12.9.-19.10. ti 14-16, to 8-10 A217
Kurssilla perehdytään tietokonelaitteiston alemman tason peruspiirteisiin, kuten esim. konekielen rakenteeseen, liukuhihnan toimintaan sekä prosessorin ja muistihierarkian toteutukseen. Osallistujilta edellytetään kurssin Tietokoneen toiminta suoritus tai vastaavat tiedot.

582402 Verkkokaupan tuki Internetissä (3 ov)
Luennot: Prof. Lea Kutvonen, leht. Helena Ahonen-Myka 19.9.-2.11. ti 10-12, to 12-14 A414
Kurssilla tutustutaan verkkokaupan tilaan sekä kaupalliselta, lainsäädännölliseltä että tietojärjestelmien rakentamisen kannalta. Kurssiin kuuluu sisältötuotantoon liittyvää käytännön harjoittelua. Kurssilla on vierailevia luennoitsijoita. Luentojen ja harjoitusten välinen aikataulutus saattaa poiketa tavanomaisesta.

582403 Tietovarastot (2 ov)
Luennot: Prof. Seppo Sippu 12.9.-19.10. ti 14-16, to 14-16 A414
Tietovaraston (data warehouse) kuutiomalli, jalostuskyselyt, materiaalistetut näkymät ja hakemistot, tietovaraston lataus.

581353-5 Tietokannan mallinnus (2 ov)
Luennot: Prof. Seppo Sippu 24.10.-30.11. ti 14-16, to 14-16 A414
Tietokannan relaatiomalli, oliomalli ja oliorelaatiomalli, OQL-oliokyselykieli, oliokalkyyli. Tietokannan suunnittelun teoriaa: funktionaaliset ja sisältyvyysriippuvuudet, tietokantakaavion normaalistaminen.

581381-0 Käyttöliittymät II (3 ov)
Luennot: Yliass. Karri-Pekka Laakso, FM Sari A. Laakso 13.9.-6.10. ke 10-12, pe 10-12 A414
Syventävä opintojakso käyttöliittymäsuunnittelusta. Hyvien käyttöliittymäratkaisujen kategoriat ja suunnittelumallit (design patterns). Käyttöliittymäsuunnittelu ja käyttöliittymien arviointimenetelmät ohjelmistoprojektin osana. Kurssilla on laskuharjoitusten sijaan harjoitustöitä. Esitietovaatimus: Käyttöliittymät-kurssi. Mikäli halukkaita on enemmän kuin kurssille voidaan ottaa, etusijalla ovat Käyttöliittymät-kurssin hyvällä arvosanalla suorittaneet opiskelijat.

581550-4 Tietämyksen muodostaminen (3 ov)
Luennot: Leht. Helena Ahonen-Myka, FT Mika Klemettinen 25.10.-1.12. ke 14-16, pe 12-14 A217
Tietämyksen muodostamisen (data mining) perusteet ja menetelmät. Assosiaatiosäännöt. Toistuvien hahmojen etsintä datasta. Tietämyksen muodostaminen tekstiaineistoista, mm. webistä.

581383-6 ATM-tietoliikenne (2 ov)
Luennot: DI Harri Hansen, DI Kari Seppänen (VTT) 28.9.-30.11. to 16-19 A414
Kurssilla perehdytään ATM-teknologiaan ja protokolliin sekä langattomaan ATM:ään. Lisäksi tutustutaan MPLS-tekniikkaan. Esitietovaatimukset: Tietoliikenne.

581361-6 Ohjelmistojen testaus (3 ov)
Luennot: Prof. Jukka Paakki 13.9.-2.10. ma 16-19, ke 14-17 A217
Kurssilla käsitellään ohjelmistotestauksen yleisiä käsitteitä, periaatteita ja tekniikoita. Kurssiin sisältyy pakollisia testaustyökalujen avulla suoritettavia harjoitustöitä, joilla korvataan tavanomaiset laskuharjoitukset. Kurssin alkuosuus (3 viikkoa) koostuu luennoista ja loppuosuus (10 viikkoa) ryhmissä tehtävistä harjoitustöistä. Kurssi saattaa olla yhteinen Teknillisen korkeakoulun kanssa, jolloin osa luennoista järjestettäisiin siellä. Esitietovaatimukset: Ohjelmistotuotanto, Ohjelmistotuotantoprojekti.

581343-8 Ohjelmistoprojektien johtamisen harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Juha Taina
Opintojaksolla harjoitellaan käytännössä ohjelmistoprojektien johtamista toimimalla projektipäällikkönä jossakin laitoksen Ohjelmistotuotantoprojektissa koko lukukauden ajan. Esitietovaatimus: Ohjelmistoprojektien johtaminen. Mikäli halukkaita harjoitustyön suorittajia on enemmän kuin projekteja, ovat etusijalla kurssin Ohjelmistoprojektien johtaminen hyvällä arvosanalla suorittaneet opiskelijat.

581287-9 Kolme käsitettä: todennäköisyys (3 ov),
581339-9 Kolme käsitettä: päätöksenteko (3 ov),
581286-6 Kolme käsitettä: informaatio (4 ov)

Kurssien suorittamisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Älykkäiden järjestelmien erikoistumislinjan vastuuhenkilöön prof. Henry Tirriin.

Seminaarit

Ilmoittautuminen syksyn seminaareihin keväällä 2000. Mikäli seminaareihin jää vapaita paikkoja, voi ilmoittautua myöhemmin ottamalla suoraan yhteyttä seminaarin pitäjään.

58300301 Matemaattisen ohjelmoinnin seminaari (2 ov)
Prof. Eero Hyvönen 13.9.-29.11. ke 14-16 A319

58300302 Säilyvät ja funktionaaliset tietorakenteet (2 ov)
Leht. Otto Nurmi 18.9.-4.12. ma 12-14 B453

58300303 Laskennallisen biologian tutkimusseminaari (2 ov)
Prof. Esko Ukkonen 26.9.-5.12. ti 14-16 A319
jatkuu kevätlukukaudella

58300304 Hajautettujen algoritmien teoria (2 ov)
Leht. Timo Karvi 13.9.-29.11. ke 10-12 A320
jatkuu kevätlukukaudella

58300305 Qos in Internet -tutkimusseminaari (2 ov)
Prof. Kimmo Raatikainen 20.9.-29.11 ke 16-18 A318

58300306 Ubicomp - tulevaisuudenkuvako? (2 ov)
Prof. Lea Kutvonen 12.9.-5.12. ti 14-16 A320

58300307 Security in distributed systems (2 ov)
PhD N. Asokan 12.9.-5.12. tue 16-18 A319

58300308 Ohjelmointiparadigmat (2 ov)
Leht. Juha Vihavainen 12.9.-5.12. ti 12-14 A320

58300309 Ohjelmistotuotantovälineet (2 ov)
Leht. Harri Laine 12.9.-5.12. ti 16-18 A320

58300310 Multimediatietokannat (2 ov)
FT Juha Puustjärvi 18.9.-4.12. ma 8-10 A320

58300311 Luonnollisen kielen käsittely (2 ov)
Yliass. Greger Lindén 12.9.-5.12. ti 12-14 A318

58300312 Dokumenttienhallinnan tutkielmaseminaari (2 ov)
Leht. Helena Ahonen-Myka 22.9.-8.12. pe 10-12 A320

58300313 Adaptiiviset oppimisympäristöt (2 ov)
Leht. Jaakko Kurhila 18.9.-4.12. ma 12-14 A320

KEVÄTLUKUKAUSI 2001

Kurssien puuttuvat sisältökuvaukset: ks. syyslukukausi.

Pääaineopiskelijain muut opintojaksot

581355-1 Tietojenkäsittelytieteen esittely (1 ov)
Luennot: Prof. Lea Kutvonen 18.1.-10.5. to 16-18 Auditorio
Opintojakso tarjoaa katsauksen tietojenkäsittelytieteen osa-alueisiin joita esittelevät useat eri alueiden asiantuntijaluennoijat. Esittelyt painottuvat niille alueille, joissa laitoksella on tutkimustoimintaa. Kurssiin liittyy kirjallinen harjoitus.

Cum laude approbatur

581324-7 Tietokone työvälineenä (2 ov)
Luennot: Leht. Reijo Sivèn 16.1.-9.2. ti, pe 12-14 Auditorio

581384-9 Introduction to the use of computers (2 ov)
Lectures: B.Sc. Andrei Gurtov 16.1.-6.3. tue 12-14 A320
This basic course gives a practical introdution to the use of computers. It covers such areas as the basics of Unix and Windows, WWW and HTML, e-mail, news groups, text and image processing and spreadsheet computation. The course gives essential background for further computer science courses.

581328-9 Tietokantojen perusteet (2 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 15.1.-26.2. ma 12-14, ke 8-10 Auditorio

581327-6 Johdatus sovellussuunnitteluun (2 ov)
Luennot: Prof. Inkeri Verkamo 19.3.-2.5. ma 10-12, ke 12-14 Auditorio

581325-0 Ohjelmoinnin perusteet (3 ov)
Luennot: N.N. 15.1.-5.3. ma 14-16, to 12-14 Auditorio

581326-3 Java-ohjelmointi (2 ov)
Luennot: Leht. Timo Karvi 22.3.-3.5. ma 14-16, to 12-14 Auditorio

581305-6 Tietokoneen toiminta (2 ov)
Luennot: Leht. Teemu Kerola 5.3.-25.4. ma 12-14, ke 8-10 Auditorio

581330-2 Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit (2 ov)
Luennot: Prof. Tapio Elomaa 17.1.-22.2. ke 10-12, to 14-16 Auditorio
Kurssilla tutustutaan ohjelmoinnin ja laskennan formaaleihin perusmalleihin. Käsiteltäviä asioita ovat äärelliset automaatit ja formaalit kielet, RAM-koneet, kielioppien jäsentäminen sekä ohjelmien oikeellisuuden varmistaminen.

58131-8 Tietorakenteet (4 ov)
Luennot: Leht. Arto Wikla 16.1.-28.3. ti, ke 14-16 Auditorio

581334-4 Tietokannan hallinta (2 ov)
Luennot: Prof. Hannu Erkiö 20.3.-10.5. ti 10-12, to 8-10 Auditorio

58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (4 ov)
Luennot: Yliass. Matti Nykänen 15.1.-26.2. ma 12-14 A217
Työryhmät: 16.1.-2.4. (Ilmoittautuminen 1.-30.11.2000)

58172-1 Ohjelmistotuotanto (3 ov)
Luennot: Leht. Juha Taina 16.1.-8.3. ti 10-12, to 8-10 Auditorio

581260-4 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov)
Vastuuhenkilöt: Leht. Juha Taina, N.N.
Kokoontumiset viikoilla 3-19. Ilmoittautuminen 1.-30.11.2000.

58160-8 Ohjelmoinnin harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Arto Wikla
Harjoitustyön voi suorittaa joko
Luennot: 15-16.1 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 15.1-23.2
tai
Luennot: 19-20.3 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 19.3-4.5

581329-2 Tietokantasovellusten harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Harri Laine
Harjoitustyön voi suorittaa joko
Luennot: 22-23.1 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 22.1-2.3
tai
Luennot: 26-27.3 ma, ti 16-18 Auditorio
Harjoitustyöryhmät: 26.3-11.5

58161-5 Tietorakenteiden harjoitustyö (2 ov)
Vastuuhenkilö: Leht. Pentti Elolampi
Harjoitustyön voi suorittaa joko
Luennot: 15-16.1 ma, ti 16-18 A516
Harjoitustyöryhmät: 15.1-23.2
tai
Luennot: 19-20.3 ma, ti 16-18 A516
Harjoitustyöryhmät: 19.3-4.5

Cum laude approbatur / valinnaiset opintojaksot

58037-7 Tietokoneavusteiset oppimisympäristöt (4 ov)
Luennot: Leht. Jaakko Kurhila 25.1.-5.4. to 10-12, pe 12-14 A516
Modernit oppimisympäristöt, niiden pedagogiset periaatteet, suunnittelu, toteutus ja evaluointi. Tekijäjärjestelmä ToolBook. Esimerkkejä käytössä ja kehitteillä olevista oppimisympäristöistä.

582303 Verkkosovellusten toteuttaminen (4 ov)
Luennot: Leht. Markku Kojo 23.1.-22.3. ti 12-14, to 12-14 A414
Harjoitustyö: 12.3-10.5.
Kurssilla annetaan käytännöllisiä valmiuksia tietoliikenneyhteyksiä käyttävien sovellusten suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä sovelluskehitystyöhön Unix-ympäristössä. Osallistujilta edellytetään kurssin C-ohjelmointi, Rinnakkaisohjelmistot, Käyttöjärjestelmäpalvelut, Tietoliikennepalvelut ja Tietoliikenteen perusteet sekä Tietorakenteiden harjoitustyön suoritus tai vastaavat tiedot. Kurssiin kuuluu harjoitustyö. Kurssin osallistujamäärä on rajoitettu. Huom! Ennakkoilmoittautuminen jo marraskuussa 2000.

58064-3 Käyttöliittymät (4 ov)
Luennot: FM Sari A. Laakso 26.1.-20.4. pe 10-12 Auditorio
Graafiset käyttöliittymät. Konkreettiset käyttöliittymäratkaisut ja hyvien ratkaisujen suunnitteluperiaatteet. Käyttöliittymäratkaisujen arviointimenetelmät, sovelluskehittimet, kognitiivinen psykologia.

582304 XML-metakieli (2 ov)
Luennot: Yliass. Greger Lindén 16.1.-15.2 ti 12-14, to 10-12 A217
XML:n perusteet. XML-dokumentin ulkoasun määritteleminen. Ohjelmointirajapinnat. Oheisstandardit. Esimerkit julkaisuprosesseista. XML:n käyttö tiedonsiirtokielenä. Kurssiin liittyy harjoitustyö.

581265-9 Digitaalinen signaalinkäsittely (3 ov)
Luennot: Prof. Matti Mäkelä 16.1.-1.3. ti 10-12, to 12-14 A217
Perustiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä ja MATLAB-ohjelmoinnista sekä eri alojen sovelluksiin tutustumista posteriesityksinä, jotka valmistellaan luentojen jälkeen lukukauden loppupuolella ja esitellään to 26.4. klo 12-16 A516.

581387-8 Tietotekniikka: nyt! (2 ov)
Vastuuhenkilö: Prof. Jukka Paakki 17.1.-9.5. ke 16-18 Auditorio
Kyseessä on Studia Generalia -tyyppinen luentosarja, jossa tietotekniikka-alan yritysten ja muiden yhteiskunnallisten organisaatioiden asiantuntijat ruotivat alan nykytilaa ja kehitysnäkymiä. Luentosarjan hyväksyttyyn suorittamiseen vaaditaan aktiivisen läsnäolon lisäksi joko esitelmiin perustuvien esseiden kirjoittaminen tai kirjallisuustentin suorittaminen.

582305 Symbolinen ohjelmointi (3 ov)
Luennot: Yliass. Matti Nykänen 6.3.-8.5. ti 10-12, to 12-14 A217
Kurssilla tutustutaan ohjelmointimenetelmiin joilla voi käsitellä symboleina ja niiden yhdistelminä esitettyä dataa. Tälläisiä ongelmia kohtaa esimerkiksi tekoälyssä. Kurssi on samalla johdatus funktionaaliseen ohjelmointikieleen Scheme (LISP) ja logiikkaohjelmointikieleen Prolog. Osallistujilta edellytetään perustiedot ohjelmoinnista ja tietorakenteista. Kurssi korvaa poistuneen kurssin "Tekoälykielet" (581241-3) joten niitä molempia ei voi sisällyttää samaan tutkintoon.

Laudatur

58053-7 Algoritmien suunnittelu ja analyysi (5 ov)
Luennot: Leht. Otto Nurmi 17.1.-9.5. ke 14-16, pe 10-12 A217
Algoritmien yleisiä suunnittelu- ja analyysiperiaatteita. Kokoelma keskeisiä ongelmia ja edustavia ratkaisualgoritmeja. Likimääräis-, satunnais- ja rinnakkaisalgoritmit.

58093-3 Merkkijonomenetelmät (4 ov)
Luennot: FM Kjell Lemström 22.1.-6.4. ma 16-18, pe 8-10 A319
Merkkijonohahmon tarkkojen ja likimääräisten esiintymien etsiminen. Tekstin indeksointi. Tiedon tiivistys.

581252-3 Robotiikka (3 ov)
Luennot: Prof. Tapio Elomaa 6.3.-8.5. ti 12-14, ke 10-12 B453
Robotiikan perusteet. Itsenäisten robottien tietojenkäsittelylliset haasteet. Koneoppimismenetelmiä liikkuvien robottien ohjaukseen. Kurssin yhteydessä tehdään harjoituksia sekä robottisimulaattorilla että todellisella robotilla.

581354-8 Tietokantarakenteet ja -algoritmit (4 ov)
Luennot: Prof. Seppo Sippu 23.1.-26.4. ti 14-16, to 14-16 A414
Relaatiotietokannan transaktioiden hallinta, häiriöistä elvytys, samanaikaisuuden hallinta, elpyvät hakemistorakenteet, hajautetut transaktiot, tietojen puskurointi asiakas-palvelinjärjestelmässä. Relaatio-operaatioiden toteutus, liitosalgoritmit, SQL-kyselyiden optimointi, tietojen osittaminen, laskennan rinnakkaistaminen. Kurssi korvaa entisen Tiedonhallinta II -kurssin.

581358-0 Ohjelmistoarkkitehtuurit (3 ov)
Luennot: Leht. Harri Laine 7.3.-4.5. ke 16-18, pe 8-10 A217
Ohjelmistoarkkitehtuurilla tarkoitetaan moduulijakoa korkeamman tason abstraktiota ohjelmiston osista ja näiden välisestä kommunikaatiosta. Kurssin aihepiiriin kuuluvat arkkitehtuurimallit, arkkitehtuurin kuvaaminen, analysointi ja suunnittelu. Osanottajien edellytetään suorittaneen Ohjelmistotuotanto kurssin.

581257-8 Tiedonhakumenetelmät (3 ov)
Luennot: Prof. Hannu Erkiö 17.1.-9.5. ke 10-12 A414
Perinteiset tiedonhakumenetelmät ja erilaiset tietoverkon käyttöön liittyvät asiat: selaustyyppinen haku, informaation suodatus, digitaaliset kirjastot.

581290-5 Rakenteisten dokumenttien käsittely (2 ov)
Luennot: Leht. Helena Ahonen-Myka 27.2.-29.3. ti 12-14, to 10-12 A319
Rakenteisten (XML) dokumenttien etsinnän, muotoilemisen ja muuntamisen mallit ja kielet. Oletetut esitiedot: kurssi XML-metakieli, perustiedot kieliopeista ja automaateista (esim. kurssilta Ohjelmoinnin ja laskennan perusmallit), HTML, kohtuullinen ohjelmointitaito.

58096-4 Hajautetut käyttöjärjestelmät (4 ov)
Luennot: Prof. Timo Alanko 16.1.-6.4. ti 10-12, pe 12-14 A414
Hajautuksen problematiikka ja käsitteenmuodostus, keskeiset ratkaisuperiaatteet hajautetun päätöksenteon toteutuksissa, esimerkit käyttöjärjestelmätoiminnoista.

581366-1 Spesifioinnin ja verifioinnin perusteet (2 ov)
Luennot: Leht. Timo Karvi 17.1.-23.2. ke 10-12, pe 12-14 A217
Tavoitteena on oppia mallintamaan prosesseja siirtymäsysteemeihin perustuvilla formalismeilla yksinkertaisissa tapauksissa, ymmärtää ilman logiikkaa tapahtuvan automaattisen verifioinnin periaatteet ja osata itse verifioida yksinkertaisia protokollia joidenkin ohjelmistojen avulla.

582404 Automaattinen verifiointi (3 ov)
Luennot: Ass. Matti Luukkainen 7.3.-4.5. ke 10-12, pe 12-14 C454
Yleiskatsaus aikalogiikkaan ja automaattiteoriaan, sekä niiden käytännön sovelluksiin rinnakkaisten ja reaktiivisten järjestelmien kuvaamisessa ja verifioinnissa. Erityisesti painotetaan äärellistilaisia rinnakkaisjärjestelmiä, niiden ominaisuuksien algoritmista verifiointia, sekä verifiointiin liittyvää laskennallisen kompleksisuuden hallintaa.

581288-2 Tietoturva (3 ov)
Luennot: Prof.emer. Martti Tienari 16.1.-8.5. ti 14-16 A217
Kurssilla käsitellään ainakin seuraavia asioita: Perinteiset salausmenetelmät, julkisen avaimen salaukset ja niiden sovellukset, tietoturvaprotokollia, tietoturva TCP/IP-verkoissa.

581363-2 Tietoliikenne II (2 ov)
Luennot: Leht. Liisa Marttinen 15.1.-21.2. ma 10-12, ke 12-14 A217
Kurssin tavoitteena on tutustua joihinkin tietoliikennejärjestelmiin, ymmärtää linkki-, verkko- ja kuljetustason protokollien toimintatavat ja niiden käyttämät ongelmien ratkaisuperiaatteet. Esimerkkeinä käsitellään erityisesti IPv4-, IPv6- ja TCP-protokollia.

582405 Käyttöjärjestelmät II (2 ov)
Luennot: Leht. Auvo Häkkinen 12.3.-25.4. ma 10-12, ke 12-14 A217
Kurssin tavoitteena on ymmärtää käyttöjärjestelmän perusrakenne ja sen toteutusperiaatteet. Kurssilla tarkastellaan asioita käyttöjärjestelmän toteuttajan näkökulmasta.

582406 Laajakaistaiset IP-verkot (2 ov)
Luennot: DI Kari Seppänen (VTT) 29.1.-5.3. ma, to 16-18 A320
Kurssilla perehdytään laajakaistaisiin siirtoverkkoihin ja IP-liikenteen välittämiseen niiden päällä. Käsiteltäviä asioita ovat mm. SDH, WDM ja packet over SONET/ligth yms. Lisäksi tutustutaan eri tyyppisten palveluiden siirtämiseen tarkoitettuihin IP laajennuksiin. Esitietovaatimukset: Tietoliikenne.

582407 Ohjelmistoagenttiteknologia (2 + 1 ov)
Luennot: FL Heimo Laamanen, FM Heikki Helin sekä vierailijaluennoitsijoita ulkomailta
19.1.-päättymisajankohta ilmoitetaan myöhemmin pe 10-12 A320
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille perustiedot ohjelmistoagenttiteknologiasta. Kurssilla käsitellään agentteja, niiden määrittelyitä ja arkkitehtuureja, agenttialustoja, agenttien kommunikointikieliä, ontologioita, agenttien standardointia sekä agenttien sovellusalueita.

581356-4 Ohjelmistojen tuotteistaminen ja liiketoiminta (3 ov)
Luennot ja harjoitukset: Prof. Eero Hyvönen 18.1.-10.5. to 16-19 A217
Kurssilla perehdytään ohjelmistojen tuotteistamiseen ja ohjelmistotuoteliiketoimintaan liittyviin kysymyksiin, kuten ohjelmistoteknologian siirtoprosessiin, rahoitukseen, tietotekniikkaoikeuteen, markkinointiin, myyntiin, jakeluun ja liiketoimintamalleihin. Harjoitustyönä on mm. ohjelmistoalan liiketoimintasuunnitelman laatiminen.

58144-8 Ohjelmointikielten kääntäjät (6 ov)
Luennot: Leht. Juha Vihavainen 16.1.-5.4. ti 16-18, to 14-16 A217
Kääntäjän rakenneosat: selaus, jäsennys, semanttinen analyysi ja koodinluonti; kääntäjätyökalujen käyttö. Ohjelmointiparadigmojen toteutuksesta.

581360-3 Ohjelmistoprojektien johtaminen (3 ov)
Luennot: Prof. Jukka Paakki 12.3.-7.5. ma 10-14 A320
Kurssilla kehitetään taitoja, joita tarvitaan ohjelmistokehityshankkeiden projektipäällikön tehtävissä. Tällaiset tehtävät eivät vaadi pelkästään teknistä osaamista, vaan tärkeä osuus on sosiaalisilla valmiuksilla ja yleisillä johtamistaidoilla. Kurssi organisoidaan siten, että sen kuhunkin teemaan liittyy yleinen johdatteleva luento-osa ja intensiivinen ryhmässä tehtävä vaativa harjoitus. Kurssille otetaan hakemusten perusteella enintään 20 opiskelijaa. Esitietovaatimukset: Ohjelmistotuotanto, Ohjelmistotuotantoprojekti.

581287-9 Kolme käsitettä: todennäköisyys (3 ov),
581339-9 Kolme käsitettä: päätöksenteko (3 ov),
581286-6 Kolme käsitettä: informaatio (4 ov)

Kurssien suorittamisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Älykkäiden järjestelmien erikoistumislinjan vastuuhenkilöön prof. Henry Tirriin.

Seminaarit

Ilmoittautuminen kevään seminaareihin 1.-30.11.2000. Mikäli seminaareihin jää vapaita paikkoja, voi ilmoittautua myöhemmin ottamalla suoraan yhteyttä seminaarin pitäjään.

58301101 Algoritminen geometria (2 ov)
Leht. Otto Nurmi 15.1.-7.5. ma 12-14 B453

58301102 Laskennallisen biologian tutkimusseminaari (2 ov)
Prof. Esko Ukkonen 16.1.-8.5. ti 14-16 A319
jatkuu syyslukukaudelta

58301103 Hajautettujen algoritmien teoria (2 ov)
Leht. Timo Karvi 16.1.-8.5. ti 10-12 A320
jatkuu syyslukukaudelta

58301104 Tietojenkäsittelytieteen historia (2 ov)
Leht. Teemu Kerola 18.1.-10.5. to 12-14 A320

58301105 Tietoturva (2 ov)
Prof.emer. Martti Tienari 16.1.-8.5. ti 16-18 A320

58301106 Hajautetut sovellukset (2 ov)
Prof. Lea Kutvonen 18.1.-10.5. to 10-12 A320

58301107 Multimedia ja tietoliikenne (2 ov)
Prof. Lea Kutvonen 16.1.-8.5. ti 14-16 A320

58301108 Ohjelmistoprosessit (2 ov)
Prof. Inkeri Verkamo 18.1.-10.5. to 8-10 A319

58301109 Tosiaikajärjestelmien suunnittelu (2 ov)
Leht. Juha Taina 16.1.-8.5. ti 8-10 A318

58301110 Rinnakkaistietokannat (2 ov)
Prof. Seppo Sippu 17.1.-25.4. ke 14-16 A414

58301111 Digitaalisen median seminaari (2 ov)
Leht. Helena Ahonen-Myka 25.1.-10.5. to 12-14 A319

58301112 Tietämyksen muodostaminen (2 ov)
FT Mika Klemettinen 16.1.-8.5. ti 10-12 A319

58301113 Heterogeenisten tietolähteiden yhdistäminen (2 ov)
FT Juha Puustjärvi 15.1.-7.5. ma 8-10 A320

58301114 Älykkäiden järjestelmien tutkimusseminaari (2 ov)
Dos. Petri Myllymäki 18.1.-10.5. to 14-16 A320

58301115 Seminar on Real-Time Linux and Java (2 cu)
Prof. Kimmo Raatikainen 24.1.-9.5. wed 16-18 room A318

KESÄOPETUS 2001

Kesällä voi suorittaa Ohjelmoinnin harjoitustyön, Tietokantasovellusten harjoitustyön ja Tietorakenteiden harjoitustyön 14.5.-22.6. tai 1.8.-7.9. Lisäksi kesällä järjestetään Ohjelmistotuotantoprojektiryhmiä. Ohjelmistotuotantoprojektit kokoontuvat viikoilla 21-35. Ilmoittautuminen 2.-19.4.2001.

Yhteistyössä Avoimen yliopiston (Helsingin toimisto) kanssa järjestetään approbaturin opintojaksoja. Tarkemmat tiedot järjestettävästä opetuksesta saa Avoimen yliopiston opetusohjelmasta, joka ilmestyy keväällä 2001.

Kirjallisuutta

Kurssien yhteydessä käytettävät luentomonisteet, oppikirjat ja oheismateriaali selviävät tietojenkäsittelytieteen laitoksen WWW-sivuilta löytyvistä kurssikuvauksista. Seuraavassa luettelossa on keskeistä kurssikirjallisuutta.

Cum laude approbatur

M.H. Austern: Generic Programming and the STL. Addison-Wesley, 1999.

J. Bacon: Concurrent Systems, 2nd ed., Addison-Wesley, 1997.

R. Elmasri, S.B. Navathe: Fundamentals of Database Systems. Addison-Wesley, 3rd ed, 2000.

E. Gamma et al.: Design Patterns: Elements of Reusable Object-Oriented Software. Addison-Wesley, 1995.

H. Garcia-Molina, J. D. Ullman, J. Widom: Database System Implementation. Prentice Hall, 2000.

D. Hearn, M.P. Baker: Computer Graphics, C Version. Prentice-Hall, 2nd ed. 1997.

B.W. Kernighan, D.M. Ritchie: The C Programming Language, 2nd ed., Prentice Hall 1988.

H. R. Lewis, C. H. Papadimitriou: Elements of the Theory of Computation, 2nd edition, Prentice-Hall, 1998

J. Lewis, W. Loftus: Java Software Solutions: Foundations of Program Design, Addison-Wesley, 1997.

W. Stallings: Computer Organization and Architecture, 5th Ed., Prentice-Hall, 1999.

W. Stallings: Operating systems - Internals and Design Principles, 3rd Ed., Prentice-Hall, 1998.

B. Stroustrup: The C++ Programming Language (3rd ed.). Addison-Wesley, 1997.

A. S. Tanenbaum: Structured Computer Organization, 4th Ed., Prentice Hall, 1999.

A.S. Tanenbaum: Computer Networks, 3rd edition, Prentice-Hall 1996.

J.D. Ullman, J. Widom: A First Course in Database Systems. Prentice Hall, 1997.

A. Wikla: Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, OtaDATA, 1999.

Laudatur

A.V. Aho, R. Sethi, J.D. Ullman: Compilers - Principles, Techniques and Tools. Addison-Wesley, 1986.

G. Booch et al.: The Unified Modeling Language User Guide. Addison-Wesley, 1999.

Buschmann F., Meunier R., Rohnert H., Sommerlad P., Stal M.: Pattern-Oriented Software Architecture - A System of PatternsJohn Wiley and Sons Ltd, Chichester, UK, 1996

G.F. Colouris, J. Dollimore, T. Kindberg: Distributed Systems, Concepts and Design, 2nd ed. Addison-Wesley, 1994.

T. H. Cormen, C. E. Leiserson, R. L. Rivest: Introduction to Algorithms. MIT Press 1990.

J. Gray, A. Reuter: Transaction Processing: Concepts and Techniques. Morgan Kaufmann Publishers, 1993.

A. Kaldewaij: Programming: The Derivation of Algorithms. Prentice-Hall, 1990.

M. Kearns, U. Vazirani: An Introduction to Computational Learning Theory. MIT Press, 1994.

V. Kumar (ed.): Performance of Concurrency Control Mechanisms in Centralized Database Systems. Prentice Hall, 1996.

V. Kumar, M. Hsu (eds.): Recovery Mechanisms in Database Systems. Prentice Hall, 1998.

J.R. Levine et al.: lex & yacc. O'Reilly & Associates, Inc., 1995.

T. Mitchell: Machine Learning. McGraw-Hill, 1997.

R. Sethi: Programming Languages - Concepts and Constructs (2nd edition). Addison-Wesley, 1996.

R. Sebesta: Concepts of Programming Languages (4th edition). Addison-Wesley, 1998.

W. Stallings: Cryptography and Network Security (2. ed), Prentice-Hall, 1998.

Computer Science Courses in English

Courses are offered in English both at the basic level (Approbatur) and at the advanced or post-graduate level (Laudatur). Some courses are organised in co-operation with Helsinki University of Technology, the University of Tampere, the University of Turku, and the Centre of Scientific Computing. Some courses will be taught by foreign visitors at the department, but most are taught by native Finns. Students should contact the instructor in advance in case they wish any specific course to be lectured in English.

All the information here is preliminary. For detailed, up-to-date information please refer to the departmental bulletin boards at the beginning of each semester, or contact the Departmental Student Counselling Office, room B439, Department of Computer Science, Teollisuuskatu 23, tel. 191 44222. Up-to-date information through http://www.cs.helsinki.fi/instr.engl/fsa/).

At least the following basic-level (approbatur) courses are offered in English this year

581384-9 Introdution to the Use of Computers (2 cr)
Period: 16.1.-6.3.2001
Time: Tuesdays 12-14
Place: A320
Lectr: to be announced

This basic course gives a practical introduction to the use of computers. It covers such areas as the basics of Unix and Windows, WWW and HTML, e-mail, news groups, text and image processing and spreadsheet computation. The course gives essential background for further computer science courses.

Advance registration is recommended but students can register when attending the first lecture. All registrations are made with the computer registration system, which can be used directly at the department (room D423, 4th floor) or through WWW (see the departmental WWW page given below). Registration starts about one week before the term begins.

Most compulsory basic level (Approbatur) and many higher level courses may include one practice group in English according to demand. Students should contact the instructor in advance if they would like to have the exercise sessions in English. Some intermediate (cum-laude approbatur), many advanced (laudatur) courses and seminars, and all HeCSE (Helsinki Graduate School in Computer Science and Engineering) and ComBi (Graduate School in Computational Biology, Bioinformations and Biometry) courses are offered in English according to demand.

Most examinations, at all levels, can be taken in English if so requested. The examinations material will be available in English in such cases. Please contact the instructor giving the examination two weeks in advance.

More information will be available after September 1, 2000. For up-to-date information please check the 4th floor department bulletin board "7. Opetusohjelma", the department WWW-page at http://www.cs.Helsinki.FI/instr.engl/fsa/ or contact the department Student Counselling in room B439, Department of Computer Science, Teollisuuskatu 23, tel. 191 44222.

Foreign Student Advisor:
N.N.???
Dept of Computer Science
P.O. Box 26 (Teollisuuskatu 23)
FIN-00014 University of Helsinki
Finland
tel. +358 9 191 44???
fax. +358 9 191 44441
E-mail: fsa@cs.Helsinki.Fi
http://www.cs.Helsinki.FI/instr.engl/

Den svenskspråkiga undervisningen i datavetenskap

I datavetenskap ordnas en svenskspråkig mikroövningsgrupp i anslutning till kursen Introduktion till datorn som arbetsredskap (Tietokone työvälineenä) som föreläses på finska. På hösten och våren ordnas vid behov även svenskspråkig handledning i kursen Att skriva vetenskaplig text (Tieteellinen kirjoittaminen). Se även http://www.cs.helsinki.fi/svenska/.

Observera att på finskspråkiga kurser kan tentamensuppgifterna erhållas även på svenska, om studeranden ber om detta av föreläsaren i tillräckligt god tid före tentamensdagen. Alla tentamina får besvaras på svenska.

Undervisning

HÖSTTERMINEN

581357-7 Introduktion till datorn som arbetsredskap (2 sv).
31.10-23.11, tis, tors 14-16 Auditoriet, lekt. Reijo Sivèn.
Kursen föreläses på finska men en svenskspråkig mikroövningsgrupp arrangeras (handledare: Anni Rytkönen). Kursens innehåll: Grunderna i Unix och Windows, WWW, elektronisk post, nyhetsgrupper, text- och bildbehandling samt kalkylberäkning. Kursen ger viktiga grundkunskaper för övriga kurser i datavetenskap. Kursen består av 16 timmar föreläsningar och demonstrationer och av 20 timmar mikroövningar.

58110-3 Att skriva vetenskaplig text (4 sv).
11.9-30.10, mån 12-14, A217, ass. Matti Nykänen.
Kursen föreläses på finska, men svenskspråkig handledning arrangeras vid behov. Kursen är avsedd endast för huvudämnesstuderande. Anmälning sker föregående termin.

VÅRTERMINEN

58110-3 Att skriva vetenskaplig text (4 sv).
15.1-5.3, mån 12-14, A217, ass. Matti Nykänen.
Kursen föreläses på finska, men svenskspråkig handledning arrangeras vid behov. Kursen är avsedd endast för huvudämnesstuderande. Anmälning sker föregående termin.

Opettajat

Yhteydenotot laitoksen opettajiin on hoidettava vastaanottoaikoina. Vastaanotot ovat tietojenkäsittelytieteen laitoksella (Teollisuuskatu 23). Luettelosta puuttuvat vastaanottoajat ilmoitetaan lukukausien alussa 4. kerroksen ilmoitustaululla 8, WWW-sivulla http://www.cs.helsinki.fi/ihmiset/vastaanottoajat.html sekä kunkin opettajan ovella olevassa ilmoituksessa.


Ahonen-Myka, Helena, FT, leht.
Alanko, Timo, FT, prof., laitoksen esimies.
Back, Ralph, FT, dos., Åbo Akademin prof.
Elolampi, Pentti, FK, leht.
Elomaa, Tapio, FT, prof., dos.
Eloranta, Satu, FM, ass.
Erkiö, Hannu, FT, prof., dos.
Eskola, Jukka, FM, ass.
Floréen, Patrik, FT, dos., EU:n komission virkamies.
Grahne, Gösta, FT, dos., leht., virasta vapaa.
Hakli, Raul, FM., ass.
Heinonen, Oskari, FM, ass., virasta vapaa.
Hyvönen, Eero, TkT, prof., dos.
Häkkinen, Auvo, FM, leht.
Hämäläinen, Wilhelmiina, TM, ass.
Järvinen, Pertti, FT, dos., Tampereen yliopiston prof.
Kaivola, Roope, FT, dos., yliass., virasta vapaa.
Karvi, Timo, FL, leht.
Kasari, Anita, FM, ass.
Kerola, Teemu, PhD., leht.
Kivinen, Jyrki, FT, dos., yliass., virasta vapaa.
Klemettinen, Mika, FT, ass., virasta vapaa.
Kojo, Markku, FM, leht.
Koskimies, Kai, FT, dos., Tampereen teknillisen korkeakoulun prof.
Kujala, Teija, FK, aman.
Kurhila, Jaakko, FL, yliopistonleht.
Kurtén, Marina, FM, aman.
Kutvonen, Lea, FT, prof.
Kutvonen, Petri, pääsuunn.
Kuuppelomäki, Päivi, FK, ass.
Kärkkäinen, Juha, FT, ass., virasta vapaa
Laakso, Karri-Pekka, DI, yliass.
Laine, Harri, FL, leht.
Lehtimäki, Jarno, ass.
Leinonen, Jani, ass.
Lemström, Kjell, FM, ass., virasta vapaa.
Lindén, Greger, FT, yliass., Vastaanotto: ma, ke, to 11-11.30 B352.
Lindström, Jan, FM, ass.
Linnainmaa, Seppo, FT, dos., prof. (VTT).
Lokki, Heikki, FL, leht.
Luukkainen, Matti, FL, ass.
Mannila, Heikki, FT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Marttinen, Liisa, FM, leht.
Moen, Pirjo, FT, ass., virasta vapaa.
Mononen, Tommi, FM, ass.
Myllymäki, Petri, FT, dos., yliass., virasta vapaa.
Mäkelä, Matti, TkT, prof. Vastaanotto ti 9.45 - 10.15, to 10.30 - 11 huone A402.
Niklander, Pekka, sov.suunn.
Niklander, Tiina, FM, aman., virasta vapaa.
Nurmi, Otto, Dr.rer.pol., leht.
Nykänen, Matti, FT, yliass.
Orponen, Pekka, FT, dos., Jyväskylän yliopiston prof.
Paakki, Jukka, FT, prof.
Peltola, Eero, FT, dos.
Pollari-Malmi, Kerttu, TkL, leht., virasta vapaa.
Raatikainen, Kimmo, FT, prof. Vastaanotto ke klo 14:30-15:00 huone C468
Räihä, Kari-Jouko, FT, dos., Tampereen yliopiston prof.
Salmenkivi, Marko, FM, ass.
Silander, Tomi, FM, ass., virasta vapaa.
Sippu, Seppo FT, prof. Vastaanotto ti 10.00-11.00, ke 10.00-10.30 huone A404.
Sivén, Reijo, FK, leht.
Soisalon-Soininen, Eljas, FT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Sutinen, Erkki, FT, ass., virasta vapaa
Taina, Juha, FL, leht.
Takala, Tapio, TkT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Tarhio, Jorma, FT, dos., Teknillisen korkeakoulun prof.
Tienari, Martti, FT, prof. emer.
Tirri, Henry, FT, prof., virasta vapaa.
Toivonen, Hannu, FT, dos., yliass., virasta vapaa.
Tuovinen, Antti-Pekka, FM, ass., virasta vapaa.
Ukkonen, Esko, FT, prof., virasta vapaa. Akatemiaprof., tav. sop. muk.
Valmari, Antti, TkT, dos., Tampereen teknillisen korkeakoulun prof.
Veijalainen, Jari, Dr.-Ing., dos., Jyväskylän yliopiston prof.
Verkamo, Inkeri, FT, prof.
Vihavainen, Juha, FL, leht.
Wikla, Arto, FM, leht.
Viljamaa, Antti, FM, ass., virasta vapaa.