Laitoksen lehdistötiedotteet 2006 /Department Press Releases in Finnish 2006
- 16.10. Mobiilipalvelujen käytön rajoitteet muualla kuin verkoissa
- 4.9. Linux-käyttöjärjestelmä täyttää viisitoista vuotta
- 15.8. Merkittävä panostus suomalaisen semanttisen webin kehittämiseen
- 29.6. Miten löytää neula kasvavasta heinäsuovasta? International Workshop on Intelligent Information Access (IIIA2006) 6.-8.7.
- 6.6.2006 Tietojenkäsittelytieteen väitöskirja- ja gradupalkinnot Helsinkiin
- 2.6. Uudet tieteenalat kohtaavat Tietojenkäsittelytieteen päivillä
- 24.5. Puola ja Suomi menestyivät Itämeren alueen tietotekniikkaolympialaisissa
- 17.5.2006 Itämeren nuoret IT-lahjakkuudet kilpailevat Heinolassa - Baltic Olympiad in Informatics 18.-21.5. 2006
- 11.5.2006 Jalkapalloerotuomareita tarkkaillaan nyt opiskelijoiden ohjelman avulla
- 27.3.2006 Bioinformatiikan maisteriohjelma käynnistyy Helsingin yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa
- 24.3. Semanttisen webin tutkimus yhdistää suomalaista ja ranskalaista kulttuuria Louvressa
- 15.3.2006 Luotettavan Internetin kärkihanke alkaa HIITissä
- 20.2.2006 HOSLAB tuo yhteen suomalaiset avoimen lähdekoodin ohjelmistot
- 1.2.2006 Suomalaiset avoimen lähdekoodin osaajat yhteen - FILOSI yhdistää Linux-osaamista ja vahvistaa avoimen lähdekoodin kehityst
Lehdistötiedote 16.10.
Mobiilipalvelujen käytön rajoitteet muualla kuin verkoissa
Mobiilitekniikkaa ja erityisesti mobiiliverkkoja kehitetään uutterasti, mutta uudet verkot eivät tuo pääasiassa kuin nopeutta ja halvempaa tiedonsiirtoa operaattoreille. Suurin osa nykyisistä ja tulevistakin palveluista voitaisiin toteuttaa jo olemassa olevilla verkoilla. Tällä hetkellä mobiilipalveluiden käyttö on melko vähäistä johtuen muun muassa niiden heikosta käytettävyydestä ja käytön kalleudesta.
- Visiot ovat kuitenkin hurjia, toteaa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta maisteriksi valmistuva Sami Mäkeläinen. Hän tarkasteli gradussaan "Palvelupohjaiset vaatimukset tulevaisuuden mobiiliverkolle" mobiiliverkkoja ja niiden rakennustarvetta palveluiden käyttäjien näkökulmasta.
- Mäkeläisen gradu on erittäin mielenkiintoinen analyysi ensi vuosikymmenen alun mobiiliverkkojen teknologioista ja internetin palveluista, kertoo työn ohjannut yliopistonlehtori Jukka Manner. Työ pyrkii antamaan vastauksen teknologisesta näkökulmasta kysymykseen, miten palvelujen tiedonsiirtotarve sopii yhteen tuleviin mobiiliverkkojen teknologioihin. Tutkimus keskittyy palveluihin, jotka ovat tekstiviestipohjaisia palveluita kehittyneempiä, IP-pohjaisia ja usein internetistä lähtöisin.
Internetin myötä ihmiset ovat tottuneet saamaan sisällön ilmaiseksi, mutta mobiilipuolella operaattorit laskuttavat siitä - tai vähintään tiedonsiirrosta, usein volyymiperustaisesti siirretyn bittimäärän mukaan.
Mitä enemmän mobiilipalveluita käytetään, sitä enemmän verkkokapasiteettiä tarvitaan. Erityisesti videoiden katselun lisääntyminen mobiilipäätelaitteilla voi ruuhkauttaa verkkoja. Samalla päätelaitteiden kehitys voi lisätä tiedonsiirtokapasiteetin tarvetta: isolle näytölle tarkoitettu kuva vie enemmän tilaa kuin pienelle tarkoitettu. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, tuleeko esimerkiksi mobiili-TV:stä suosittu palvelu. Se vaatii paljon puhelimien akuilta, tiedonsiirron volyymipohjainen hinnoittelu voisi tehdä palvelusta kalliin, mikä tappaisi sen tehokkaasti. Lisäksi mobiili-TV voi siirtyä erilliseen DVB-H-lähetysverkkoon, jolloin videon lähetys ei kuluttaisi mobiiliverkkojen kapasiteettia.
Monissa visioissa tulevaisuuden palveluista paikkapohjaiset palvelut näyttelevät merkittävää osaa. Toistaiseksi operaattorit eivät ole kyenneet tarjoamaan toimivaa mallia, jonka kautta verkkopohjaiseen paikannustietoon perustuvat palvelut olisivat merkittävästi yleistyneet. Sen sijaan GPS-paikkatietoon perustuvat palvelut eivät vaadi operaattoreilta tai verkoilta tukea. Monet navigaatio-ohjelmistot ovatkin hyvä esimerkki mobiilipalveluista jotka ohittavat operaattorin arvoketjussa kokonaan - operaattoreista voi näin tulla pelkkiä "bittiputkia" muiden, ulkopuolisten tahojen tarjotessa palvelut.
Kiinteätaksainen (flat-rate) hinnoittelu on yleistymässä myös mobiilitiedonsiirrolle, ja tämä helpottaa monien palveluiden tarjoamista käyttäjille.Kiinteätaksainen tiedonsiirron hinnoittelu on kuitenkin kapasiteettisuunnittelun kannalta haastavaa.
- Olisikin syytä keskittyä todellisiin ongelmiin, joista vähäinen palveluiden käyttö johtuu, kuten palveluiden käytettävyyteen ja käyttäjien tietoisuuteen eri mahdollisuuksista, Sami Mäkeläinen toteaa.
Lisätietoja:
Sami Mäkeläinen
puh. 050 486 7338
sim@makelainen.com
Yliopistonlehtori, dosentti Jukka Manner
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos
jukka.manner@cs.helsinki.fi
Linux-käyttöjärjestelmä täyttää viisitoista vuotta
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen opiskelija Linus Torvalds lähetti syksyllä 1991 erääseen internetin uutisryhmään viestin, jossa hän kertoi kehittävänsä uutta käyttöjärjestelmää. Torvalds pyysi verkon yhteisöltä ehdotuksia ja toivomuksia Unix-klooninsa ominaisuuksista. Seuraavan viestin liitteenä oli käyttöjärjestelmän ensimmäinen virallinen versio, ja samalla internetin yhteisölle avautui mahdollisuus korjata ja kommentoida käyttöjärjestelmän koodia.
Teini-ikäisen Linuxin ydin on kasvanut noin 2,4 miljoonan koodirivin mittaiseksi, ja Linus Torvaldsin harrastuksesta on tullut maailmanlaajuinen projekti. Linuxin mukana on syntynyt uusi tapa rakentaa, hallinnoida ja kehittää ohjelmistoja internetin avoimessa yhteisössä.
Linuxista on koottu kymmeniä eri levitysversioita, jotka kokoavat käyttöjärjestelmän ja joukon muita ohjelmia valmiiksi tuotteeksi. Näin käyttäjän ei itse tarvitse hakea internetistä kaikkia toimivan järjestelmän osia erikseen.
Työpöytäkäytön lisäksi ilmaisen Linuxin kaupallinen hyödyntäminen on huimassa kasvussa ympäri maailmaa. Linux pyörittää mm. palvelimia, joilta vaaditaan erityisen varmaa toimintaa, ja sitä käytetään myös teollisuusautomaatiossa sekä mobiililaitteissa.
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos ja Suomen open source --keskus COSS juhlistavat Linux-käyttöjärjestelmän 15-vuotissyntymäpäiviä järjestämällä seminaarin tänään maanantaina 4.9. klo 12-17.
Seminaarin pääpuheenvuorossa Jon "Maddog" Hall pohtii Linuxin roolia ja tulevaisuutta globaalisti. Hall johtaa Linux Internationalia, puolueetonta eturyhmää, joka pyrkii edistämään Linuxin kasvua ja kehitystä eri puolilla maailmaa. Muut puheenvuorot käsittelevät mm. Linuxin syntyä (Lars Wirzenius), uutta suomalaista kehittäjäsukupolvea (Timo Jyrinki) sekä uutta työtapaa, jonka tuloksena käyttöjärjestelmä on syntynyt (Tere Vadén).
Seminaarin kotisivulta, http://www.cs.helsinki.fi/linux15vuotta , pääsee seuraamaan seminaaria verkossa sekä suorana videotaltiointina että myöhemmin tallenteena.
Lehdistötiedote 15.8.
Merkittävä panostus suomalaisen semanttisen webin kehittämiseen
Kansallinen tutkimushanke Suomalaiset semanttisen webin ontologiat (FinnONTO) 2003-2007 on saanut noin 1,1 miljoonan euron rahoituksen TekesinFENIX-ohjelmalta ja poikkeuksellisen laajalta, 36 yrityksen ja julkisenorganisaation tutkimuskonsortiolta. Rahoitus kattaa hankkeen viimeisen jakson1.10.2006-31.12.2007.
FinnONTO:ssa kehitetään suomalaisen semanttisen webin sisältöinfrastruktuuria japilotoidaan käytännön sovelluksia. FinnONTO:ssa kehitettävä teknologia luoperustan, eräänlaisen sisältöinfrastruktuurin, suomen kieleen perustuvallesemanttiselle webille. Tuloksena valmistuvat semanttiset portaalitdemonstroivat teknologian käytännön mahdollisuuksia eCulture-, eHealth-,eLearning -alueilla sekä infrastruktuuripalveluissa.
Semanttisen webin infrastruktuurin keskeiset elementit ovat kansallisetontologiat, näitä hyödyntävät metadata-standardit sekä työkalut jaontologiapalvelimet, joiden kautta ontologioita voidaan käyttää verkossa.FinnONTO:ssa on valmistumassa muun muassa yli 20 000 käsitteen Yleinensuomalainen ontologia YSO Kansalliskirjaston Yleisen suomalaisen asiasanastonYSA pohjalta sekä lukuisia muita YSO:aan eri tavoin liittyviä alakohtaisiaontologioita. Ontologiat julkaistaan ja niitä voidaan käyttää verkon kauttaONKI-ontologiapalvelinten avulla.
Kulttuurialalla keskeinen pilotti on "KultuuriSampo - suomalainen kulttuurisemanttisessa webissä", joka linkittää älykkäästi toisiinsa kaikenlaistasuomalaista kulttuurisisältöä ja visualisoi tuloksia.
eHealth-alueella kehitetään prototyyppi kansallisesta terveyden edistämisen semanttisestaportaalista Tervesuomi.fi osana Kansanterveyslaitoksen koordinoimaa laajaakansallista hanketta.
eLearning-alueella ollaan kehittämässä kansallista Opintie-pilottiaoppisisältöjen semanttisesta julkaisukanavasta. Järjestelmä rakentuuFinnONTO:ssa kehitetyn, video- ja ääniteoppimateriaaleja sisältävänOrava-portaalin ja KulttuuriSammon luomalle pohjalle.
Hanke toteutetaan pääosin Otaniemessä Teknillisen korkeakoulunviestintätekniikan laboratorion ja Helsingin yliopistontietojenkäsittelytieteen laitoksen Semanttisen laskennan tutkimusryhmässäprofessori Eero Hyvösen johdolla.
Mukana tutkimuskonsortiossa ovat myös Helsingin yliopiston yleisen kielitieteenlaitos, TKK:n geoinformatiikan ja kartografian laboratorio ja Tampereenyliopiston informaatiotutkimuksen laitos. FinnONTO-hankkeen tulokset tullaan
julkaisemaan pääosin vapaana lähdekoodina.
Lisätietoja: http://www.seco.tkk.fi/projects/finnonto/index.fi.php .
Miten löytää neula kasvavasta heinäsuovasta? International Workshop on Intelligent Information Access (IIIA2006) 6.-8.7. Helsingissä
Internetin kasvaessa tiedon löytäminen vaikeutuu ja hakukoneiden merkitys kasvaa. Joukko maailman johtavia internet-tiedonhaun asiantuntijoita sekä yliopistomaailmasta että teollisuudesta saapuu Helsinkiin 6.-8.7. pohtimaan, millainen on internetin hakukoneiden tulevaisuus. IIIA2006-workshopin järjestävät Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos ja Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT.
Jokaisella on kokemusta ongelmista tiedonhaussa. Hakukoneet tarjoavat liikaa tuloksia, ja usein ne eivät edes vastaa kysymyksiimme.
Samalla hakukoneissa on monia rajoitteita esimerkiksi kuvien ja äänen haussa. Ja käyttäjän pitäisi vielä tietää, millaisiin termeihin hakukone reagoi toivotulla tavalla. Samalla tiedontarpeet hakusanojen takana vaihtelevat. Matkailija, joka etsii hotellia Pariisista, ei halua kuvia Paris Hiltonista. Vaikka hakusana on sama, kysymys johon sen avulla haetaan vastausta voi vaihdella asiayhteydestä toiseen. IIIA2006:ssa tiedonhaun ongelmia ratkotaan pääasiassa koneoppimisen avulla.
Sisällöltään teknisen ohjelman lisäksi workshopin yhteydessä järjestetään keskustelutilaisuus, johon median edustajat ovat tervetulleita. Tilaisuudessa keskustellaan hakukoneiden tulevaisuuteen liittyvistä yhteiskunnallisista, poliittisista ja teknologisista kysymyksistä.
Tilaisuuden alustaa Loretta Anania Euroopan komissiosta (DG INFSO Networked Audio-Visual Systems), ja keskusteluun osallistuu workshopin kutsuesitelmöitsijöistä koottu paneeli, johon kuuluu aihepiirin asiantuntijoita yliopistomaailmasta (Fernando Pereira, Pennsylvanian yliopisto; Wray Buntine, Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT; Soumen Chakrabarti, IIT Bombay), kaupalliselta sektorilta (Kamal Ali, Yahoo; Henry Tirri, Nokian tutkimuskeskus) ja avoimen lähdekoodin kehitysprojekteista (Doug Cutting, Nutch + Lecene). Keskustelutilaisuus pidetään perjantaina 7.7. klo 17.15-18.15 Marina Congress Centerissä. Median edustajilla on mahdollisuus haastatella panelisteja ja muita workshopin osallistujia.
Tietojenkäsittelytieteen väitöskirja- ja gradupalkinnot Helsinkiin
Tietotekniikan tutkimussäätiön vuosittain myöntämän väitöskirjapalkinnon sai FT Taneli Mielikäinen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta tiedon louhintaa käsittelevästä työstään. Tietojenkäsittelytieteen seura taas palkitsi parhaasta pro gradusta samalta laitokselta valmistuneen FM Gian Donato Colussin, jonka tutkielma käsitteli ruuhkanhallintaa internetissä. Palkinnot luovutettiin Tietojenkäsittelytieteen päivillä, jotka päättyvät tänään Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella.
Mielikäisen väitöskirjassa käsitellylle tiedon louhinnalle on syntynyt tarvetta, kun jäsentymättömän tiedon määrä on lisääntynyt. Tiedonkeruumenetelmät niin lääketieteen, vähittäiskaupan kuin teletunnistetietojenkin kohdalla kehittyvät. Myös internet on valtava tietomassa. Tiedon louhinta tutkii tällaisten suurten aineistojen analysointia.
Mielikäinen tutkii suurista aineistoista pelkistettyjen hahmojen kokoelmien yksinkertaistamista ja yhteenvetoa. Lisäksi työssä osassa syvennytään käänteiseen hahmojen etsintään: voidaanko hahmoista päätellä mahdollinen alkuperäinen aineisto?
Pro gradu -palkinto Gian Donato Colussille internetin ruuhkanhallinnasta
Tietojenkäsittelytieteen Seura ry:n hallitus on antanut lukuvuoden 2004-2005 pro gradu -palkinnon Gian Donato Colussille tutkielmasta "Equation-Based Layered Multicast Congestion Control". Tutkielma on pääosin tehty opiskelijavaihdossa Darmstadtin teknillisessä yliopistossa, ja se on arvosteltu ja hyväksytty Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella.
Colussi esittelee työssään tämän hetken menetelmiä internetin ruuhkanhallintaan monilähetysten yhteydessä. Monilähetysten mahdollisia sovelluskohteita ovat mm. internet-radiot. Työssä tehdyt mittaukset ja simuloinnit kyseenalaistavat osin internetin ruuhkanhallinnan nykyisiä menetelmiä. Työssä on lisäksi analysoitu uusia menetelmiä ruuhkanhallinnan ongelmien ratkaisemiseksi. Esitettyjä menetelmiä voidaan soveltaa paitsi monilähetyksiin myös kaikkeen tiedonsiirtoon internetissä.
Aikaisemmin vastaava palkinto on myönnetty mm. Tatu Ylöselle ja Linus Torvaldsille.
Uudet tieteenalat kohtaavat Tietojenkäsittelytieteen päivillä
Tietojenkäsittelytieteen päivät 5.-6.6. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella
Tietojenkäsittelytiede on laajentunut nopeasti uusille alueille ja erikoistuminen sen sisällä on jo melko pitkällä. Esimerkiksi bioinformatiikka, joka ratkoo modernin biologian ja lääketieteen haasteita laskennallisin keinoin, on noussut yhdestä sovellusalasta itsenäiseksi tieteenalaksi aivan viime vuosina. Samoin on tapahtunut paikkatietoa tutkivalle geoinformatiikalle sekä tieteelliselle laskennalle, jotka myös esittäytyvät päivillä.
- Tieteenalojen erikoistumiskehitys tietojenkäsittelyn sisällä jatkuu. Seuraavaksi nousevana alueena näen sillan liiketoiminnan hallinnan menetelmien ja tietojenkäsittelytieteen välillä, toteaa professori Lea Kutvonen, joka toimii tapahtuman järjestävän Tietojenkäsittelytieteen seuran puheenjohtajana.
Maanantaina alkavat Tietojenkäsittelytieteen päivät 2006 ovat järjestyksessä yhdeksännet. Päivät kokoavat yhteen suomalaiset tutkijat tietojenkäsittelyn eri aloilta tietoliikenteestä tiedon louhintaan, ja ohjelmassa on myös IT-teollisuuden edustajan esitelmä.
- Päivillä kohtaavat eri alueille erikoistuneet tietojenkäsittelytieteen tutkijat yhteisessä suomalaisessa tapahtumassa, professori Kutvonen kertoo. Tietojenkäsittelytieteen päivät piirtävät osaltaan suomalaisen tutkijayhteisön profiilia. Osallistujia on professoreista nuoriin jatko-opiskelijoihin.
Kutsuesitelmien pitäjät ovat alojensa kotimaisia ja samalla kansainvälisiä huippuja. Tutkimusjohtaja, professori Esko Ukkosen aiheena on Bioinformatiikan kutsu ja akatemiaprofessori Risto Nieminen puhuu aiheesta Tieteellinen laskenta, laskennallinen tiede ja tietojenkäsittelytiede: kohti suurta synteesiä. Professori Kirsi Virrantauksen otsikko on Geoinformatiikka, geoinformaatiotekniikka, GIS ja akatemiaprofessori Ralph-Johan Backin esitelmä käsittelee Invariantteihin perustuvaa ohjelmointia.
Tietojenkäsittelytieteen päivien ohjelmassa on myös opiskelijoiden minikonferenssi sekä parhaan väitöskirjan ja pro gradun palkitseminen. Paneelissa keskustellaan yliopistojen ja yritysten yhteistyön edistämisestä.
Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita seuraamaan päivien ohjelmaa. Tarkemmat tiedot ohjelmasta: http://paivat2006.tkts.fi
Lisätietoja: Professori Lea Kutvonen
Tietojenkäsittelytieteen seuran puheenjohtaja
puh. 09 191 51362
lea.kutvonen@cs.helsinki.fi
FT, yliopistonlehtori Pirjo Moen
Tietojenkäsittelytieteen seuran sihteeri
pirjo.moen@cs.helsinki.fi
Puola ja Suomi menestyivät Itämeren alueen tietotekniikkaolympialaisissa
Itämeren alueen tietotekniikkaolympialaiset kilpailtiin Heinolassa viikonvaihteessa. Rantavaltioiden parhaat lukioikäiset IT-osaajat löytyivät Puolasta ja Suomesta. Kilpailussa palkittiin kultamitalilla neljä nuorta. Voittajaksi selviytynyt Tomasz Kulczynski ja toiseksi tullut Marcin Andrychowicz edustivat Puolaa. Kolmannen sijan saavutti suomalainen Ville Pettersson ja neljäs oli puolalainen Wojciech Smietanka.
Kilpailun tehtävissä korostettiin taitoa ratkaista loogisia ongelmia ja ohjelmoida nämä ratkaisut tietokoneella.
Tapahtumaan osallistui 50 kotimaidensa kansallisissa tietotekniikkaolympialaisissa parhaiten menestynyttä nuorta Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Kilpailun järjestivät Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos, Opetushallitus ja Heinolan lukio.
BOIn tavoite on kasvattaa nuorten kiinnostusta tietojenkäsittelyyn ja tuoda yhteen erityisen lahjakkaita nuoria. Baltic Olympiad in Informatics myös valmensi nuoria osallistujia maailmanlaajuiseen International Olympiad in Informatics -kilpailuun.
Lehdistötiedote 17.5.2006
Itämeren nuoret IT-lahjakkuudet kilpailevat Heinolassa
Baltic Olympiad in Informatics 18.-21.5. 2006
Baltic Olympiad in Informatics tuo Itämeren rantavaltioiden lukioikäiset IT-osaajat kilpailemaan Heinolaan kuluvalla viikolla. Kilpailun järjestävät Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos, Opetushallitus ja Heinolan lukio.
Tapahtumaan osallistuu noin 50 kotimaidensa kansallisissa tietotekniikkaolympialaisissa parhaiten menestynyttä nuorta Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Maiden joukkueiden mukana on aikuinen joukkueenjohtaja, ja kukin joukkue saa oppaakseen Heinolan lukion opiskelijoita.
BOIn tavoitteena on kasvattaa nuorten kiinnostusta tietojenkäsittelyyn ja tuoda yhteen erityisen lahjakkaita nuoria. Nuori, kansainvälinen joukko siis sekä ratkoo haastavia kilpailutehtäviä ohjelmoinnin keinoin että tutustuu toisiinsa. Baltic Olympiad in Informatics myös valmentaa nuoria osallistumaan maailmanlaajuiseen International Olympiad in Informatics –kilpailuun Meksikoon, jossa on tänä vuonna mukana 87 maata.
Kilpailun tehtävissä korostuu taito ratkaista loogisia ongelmia ja ohjelmoida ratkaisut tietokoneella.
Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tutustumaan BOIhin. Kilpailu pidetään Heinolassa Opetusalan koulutuskeskus Opekon tiloissa, Lampikatu 5, 18.-21.5. Torstaina 18.5. pidetään harjoituskierros, ja varsinaisia kilpailupäiviä ovat perjantai 19. ja lauantai 20.5. Sunnuntaina palkitaan Itämeren alueen parhaat nuoret IT-osaajat.
Lisätietoja ja vierailijoiden yhteydenotot:
Opetusneuvos Jari Koivisto
Opetushallitus
PL 380, 00531 Helsinki
GSM 050 529 2568
Lehdistötiedote 11.5.2006
Jalkapalloerotuomareita tarkkaillaan nyt opiskelijoiden ohjelman avulla
Erotuomareiden esiintymistä, toimintaa ja ratkaisuja jalkapallokentällä seurataan katsomosta käsin myös virallisesti. Palloliiton kilpailuissa
Veikkausliigassa, Ykkösessä, Naisten SM-sarjassa ja Kakkosessa koulutetut erotuomaritarkkailijat merkitsevät muistiin erotuomareiden kehitettävät ja hyvät puolet otteluiden aikana, esimerkiksi näiden liikkumisen ja pillin käytön sekä tietysti oikean ja väärän pelitavan erottamisen.
Ryhmä Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen opiskelijoita on osana opintojaan rakentanut tietokoneohjelmiston erotuomareiden tarkkailupalautteiden laatimiseen sekä niiden käsittelyyn. Tarkkailijoiden keräämät tiedot kootaan suoraan tietokantaan. Tavoitteena on ollut mm. päästä eroon paperityöskentelystä. Samalla erotuomareita koskevan tiedon käyttö helpottuu, sillä uusi ohjelma mahdollistaa myös erotuomareiden työskentelyn ominaisuuksien tilastoinnin ja vertailun.
Suomen Palloliito ottaa uuden ohjelman käyttöönsä kokeiluluontoisesti Veikkausliigassa ja Ykkösessä välittömästi sillä tavoin, että tarkkailijat täyttävät toistaiseksi ottelukohtaisen palautelomakkeen vielä käytössä olevalla tekstitiedostolomakkeella. Palloliiton tarkkailuryhmän jäsenet siirtävät kuitenkin näiden lomakkeiden tiedot uuteen järjestelmään, jolloin ohjelman mahdollistama tarkkailupalautteiden analysointi helpottuu huomattavasti.
Jari Maisonlahti Palloliiton erotuomaritoiminnosta uskoo, että esimerkiksi erotuomareiden koulutuksessa uudella ohjelmalla on hyvinkin monenlaista käyttöä: mm. erotuomareiden henkilökohtaisiin kehitettäviin seikkoihin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti, mahdolliset yleisellä tasolla olevat puutteet havaitaan heti ja eri osa-alueiden jatkuva pitkäaikainen seuranta mahdollistuu.
Palauteraporttien käsittelyohjelman käyttö laajennetaan alkaneen kauden jälkeen myös Kakkoseen ja naisten SM-sarjaan, jos nyt saadut myönteiset
kokemukset säilyvät koko kauden ajan.
Palauteohjelma helpottaa myös sekä tarkkailijoiden että itse erotuomareiden mahdollisuuksia seurata omaa toimintaansa kauden aikana ja parantaa mahdollisia kehitettäviä seikkoja ja säilyttää havaittuja toimintansa hyviä puolia.
Erotuomareiden tarkkailujärjestelmän ovat kehittäneet opiskelijat Lari Latvala, Henri Merikalla, Ville Nordberg, Matti Palonen, Jyrki Rinne ja Antti-Jussi Turunen tietojenkäsittelytieteen opintoihinsa kuuluvana ohjelmistotuotantoprojektina.
Yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella tehdään noin 20 ohjelmistotuotantoprojektia vuodessa. Näistä projekteista noin kolmanneksen on tilannut laitoksen ulkopuolinen taho, ja määrä on jatkuvasti kasvussa. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä tehtyihin tuotteisiin, ja tuotteet ovat olleet korkeatasoisia ilmaisiksi ohjelmistoiksi.
Tietojenkäsittelytieteen laitoksen ohjelmistotuotantoprojekteihin otetaan mielellään uusia asiakkaita. Kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä yliopistonlehtori Juha Tainaan.
Lisätietoja ohjelmistotuotantoprojekteista antaa yliopistonlehtori Juha Taina, puhelin (09) 191 51311, ohtu@cs.helsinki.fi
Lisätietoja antaa myös erotuomariasiantuntija Jari Maisonlahti, puhelin (09) 742 151, jari.maisonlahti@palloliitto.fi
Bioinformatiikan maisteriohjelma käynnistyy Helsingin yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa
Bioinformatiikka ratkoo modernin biologian ja lääketieteen haasteita laskennallisin keinoin. Esimerkiksi geenien toiminnan logiikan selvittäminen on biologian peruskysymys, jota tutkitaan bioinformatiikan menetelmien avulla.
Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu käynnistävät syksyllä 2006 uuden bioinformatiikan maisteriohjelman. Ohjelma muuttuu kansainväliseksi vuotta myöhemmin. Ohjelman koordinointivastuu on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella.
Bio- ja lääketieteellisen mittaustiedon määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, ja tämän tiedon saamiseen hyötykäyttöön tarvitaantilastollista mallintamista ja laskennallisesti tehokkaita menetelmiä. Biologisessa tutkimuksessa pääpaino on siirtymässä yhden geenin tarkastelusta geenien yhteistoiminnan tutkimukseen.
Bioinformatiikan maisteriohjelman tavoitteena on kouluttaa korkeatasoisia menetelmätieteisen bioinformatiikan ammattilaisia työskentelemään bio- ja lääketieteellisessä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä ja antaa hyvä pohja jatko-opinnoille bioinformatiikan menetelmäkehityksen parissa.
-”Bioinformatiikan tutkimus ja opetus pohjautuvat Helsingin seudun runsaaseen ja tasokkaaseen biotieteelliseen ja tietotekniseen sekä tilastomatemaattiseen tutkimukseen”, kertoo Juho Rousu, joka toimii maisteriohjelman vastuuprofessorina Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella.
-”TKK:n ja Helsingin yliopiston jo ennestään vahva bioinformatiikan koulutuksen yhdistelmä on erittäin vakuuttava. Ohjelmasta valmistuu haastaviin tehtäviin, joilla on kysyntää”, sanoo TKK:n tietotekniikan professori Samuel Kaski.
Helsingin yliopistosta ohjelmaan osallistuvat tietojenkäsittelytieteen laitoksen lisäksi matematiikan ja tilastotieteen laitos sekä biotieteellinen, lääketieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. TKK:lta mukana on tietotekniikan osasto. Opetusohjelma suunnitellaan yhdessä ja tutkintovaatimukset on tehty mahdollisimman samanlaisiksi molemmissa korkeakouluissa.
Ohjelman järjestäjien joukossa on useita kansainvälisen tason bioinformatiikan tutkimusryhmiä, mm. kolme Suomen Akatemian huippuyksikköä.
Opiskelijoita valitaan sekä Helsingin yliopistoon, josta he valmistuvat filosofian maistereiksi pääaineenaan bioinformatiikka, että Teknilliseen korkeakouluun, jossa pääaine on sama, mutta tutkintona diplomi-insinööri. Opiskelijat voivat valita ohjelmaan sisältyviä kursseja sekä HY:sta että TKK:sta. Ensimmäiset maisterit ja diplomi-insinöörit valmistuvat keväällä 2008.
Lisätietoja:
http://www.cs.helsinki.fi/bioinformatiikka/mbi
Koordinaattori Esa Pitkänen
Helsingin yliopisto / tietojenkäsittelytieteen laitos
Puh. (09) 191 51267
esa.pitkanen@cs.helsinki.fi
Professori Samuel Kaski
TKK
Puh. (09) 451 8203
Samuel.kaski@tkk.fi
Semanttisen webin tutkimus yhdistää suomalaista ja ranskalaista kulttuuria Louvressa
Pariisin Louvressa järjestetään 4.-5. toukokuuta 2006 suomalais-ranskalainen symposio "Digital Semantic Content across Cultures". Tilaisuuden aiheena ovat uusin eCulture-alan tutkimus sekä sovellukset, kuten semanttinen web ja ontologiat.
Monitieteisen symposion ohjelmassa on lähes 30 esitystä Suomesta ja Ranskasta. Aiheina ovat muun muassa kultuuri- ja mediasisältöjen digitointi, semanttinen indeksointi ja sisällönkuvailu, ontologiat ja älykkäät portaalit sekä monikielisten kulttuurisisältöjen julkaiseminen webissä. Eräänä ajankohtaisena teemana on semanttisen webin mahdollisuudet digitaalisten kulttuurisisältöjen yhdistämisessä yli kieli- ja kulttuurirajojen Euroopassa.
Ohjelma sisältää kutsuttuja huippuesitelmiä, tutkimus- ja kehityshankkeiden esittelyjä ja demonstraatioita sekä vierailun Louvreen ja sen yhteydessä toimivaan C2RMF-tutkimuskeskukseen.
Symposioon odotetaan osallistuvan runsaasti suomalaisia ja ranskalaisia museoiden, kirjastojen, arkistojen, yliopistojen ja yritysmaailman asiantuntijoita ja päättäjiä. Osallistuminen tilaisuuteen on maksutonta.
Symposion järjestävät Suomalais-ranskalainen teknillistieteellinen seura AFFRST, Teknillisen korkeakoulun viestintätekniikan laboratorion ja Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo, Ranskan C2RMF-tutkimuskeskus, VTT, Ranskan suurlähetystö, France Telecom, Suomen tekoälyseura, XML Finland ry ja Tekesin FENIX-ohjelma.
Lisätietoja esityksistä, symposion ohjelma ja ilmoittautuminen:
http://www.seco.tkk.fi/events/2006/2006-05-04-websemantique/
Symposion paikkamäärä on rajoitettu, joten osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
Lisätietoja antavat:
Eero Hyvönen
Symposion ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja
Professori, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin yliopisto
eero.hyvonen@tkk.fi +358 50 384 1618
Pekka Silvennoinen
Teknologiajohtaja, Suomalais-ranskalainen teknillistieteellinen seura ja VTT
pekka.silvennoinen@vtt.fi
+358 20 722 4140
Tomi Kauppinen
Symposion järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
Tutkija, Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin yliopisto
tomi.kauppinen@tkk.fi +358 9 451 3355
Luotettavan Internetin kärkihanke alkaa HIITissä
Teknologian kehittämiskeskus Tekes on myöntänyt Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin johtamalle kärkihankkeelle "Trustworthy Internet" 1,8 miljoonan euron tutkimusrahoituksen kolmivuotiskaudeksi 2006-2008.
Muut hankkeen osapuolet ovat Teknillisen korkeakoulun tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio (TML) sekä Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos (TKTL). Hanke on yksi neljästä GIGA - Konvergoituvat verkot -teknologiaohjelman kärkihankkeesta, joille Tekes on myöntänyt 100 % rahoituksen (kts. http://www.tekes.fi/giga/ ).
Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä luottamuksen hallintaan Internetissä. Koska Internetin perusrakenteiden muuttaminen ei ole käytännöllistä, se tutkii erityisesti ns. overlay-verkkoihin perustuvia lähestymistapoja Internetissä toimivien osapuolten välisten luottamussuhteiden muodostamiseen ja hallintaan. Hankkeen keskeiset työalueet ovat overlay-verkkojen pääsynhallinta, sovellusten integrointi, verkkoidentiteettien, sessioiden ja luottamusmallien hallinta sekä overlay-verkkojen suorituskyvyn mittaaminen ja mallintaminen.
Hanke tavoittelee mahdollisimman suurta vaikuttavuutta sekä tieteellisesti että teollisen käytännön tasolla. Hankkeella on erinomaiset kansainväliset yhteydet tutkimusryhmiin eri puolilla maailmaa: ICSI, Berkeley; Tsinghuan yliopisto, Beijing; IIT Kanpur, Intia; RWTH, Saksa; SICS, Ruotsi; USP, Brasilia; CERN, Sveitsi ja Petroskoin yliopisto, Venäjä. Käytännön vaikuttavuutta edistää teollisuuden edustajista koottu ohjausryhmä, joka seuraa hankkeen edistymistä.
Hankkeen tutkimusryhmä koostuu kuudesta post-doc- ja jatko-opiskelijatasoisesta tutkijasta, jotka toimivat HIITin toimitiloissa Ruoholahdessa. Ryhmän tavoitteena on kansainvälisten julkaisujen ja demonstraatioiden ohella tuottaa useita väitöskirjatasoisia tutkimuksia.
Hankkeen vastuullisena johtajana toimii tutkimusjohtaja, professori Martti Mäntylä ja päätutkijana dosentti Andrei Gurtov. Hankkeen tieteelliseen johtoryhmään kuuluvat lisäksi professori Antti Ylä-Jääski TML-laboratoriosta, professori Kimmo Raatikainen TKTL:sta, dosentti Arto Karila HIITistä ja dosentti Pekka Nikander Ericsson NomadicLabista.
Tiedote 20.2.2006
HOSLAB tuo yhteen suomalaiset avoimen lähdekoodin ohjelmistot
Uusi HOSLAB eli Helsinki Open Source Laboratory säilyttää ja jakelee internetissä korkealaatuisia suomalaisia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja tietojenkäsittelytieteen kurssimateriaaleja. Palvelussa ovat tällä hetkellä mukana Helsingin yliopisto, tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT ja Teknillinen korkeakoulu, ja sitä ylläpitää Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos.
Kun avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja avoimien oppimateriaalien säilytys ja jakelu keskittyvät, ohjelmistojen ja niiden tarvitsijoiden on helpompi kohdata internetissä. HOSLABin kautta myös tutkimus- ja opiskelijaprojektien tuottama materiaali saa pysyvän säilytyspaikan, eikä työpanos katoa projektin päättymisen takia.
HOSLABin käyttö on kasvanut voimakkaasti jo sen ensimmäisen elinviikon aikana, eli palvelulle on tarvetta.
-"Avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitys onkin ohjelmistotekniikan ajankohtaisimpia teemoja", toteaa professori Kimmo Raatikainen Helsingin yliopistosta.
Maailman tunnetuin avoimen lähdekoodin projekti, käyttöjärjestelmä Linux, syntyi Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella 15 vuotta sitten, mutta sen julkistuksen jälkeen suomalainen alan kehitystyö ja opetus on ollut hajanaista. Tilanteeseen voidaan nyt kuitenkin odottaa parannusta.
HOSLABilla on yhteys FILOSIin toimintaan. FILOSI on tuore suomalaisten ohjelmistoalan tutkimuslaitosten ja yritysten yhteinen foorumi, joka tekee avoimen lähdekoodin osaajille saman kuin HOSLAB ohjelmistoille - tuo yhteen. FILOSI myös ideoi innovatiivisia tutkimushankkeita, tukee näiden hankkeiden toteuttamista tutkimuslaitoksissa ja tarjoaa palvelinresursseja avoimen lähdekoodin projekteille. FILOSIN kautta HOSLAB on osa suomalaisten alan osaajien verkostoa.
Yksi HOSLABin tehtävistä on tukea uusien avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektien käynnistämistä ja niiden tulosten saamista yhteiskuntaa hyödyttävään käyttöön. Ohjelmistokehittäjälle HOSLAB tarjoaa monia ohjelmistoprojektissa tarvittavia palveluita, mm. palvelintilaa kotisivuille ja tiedostoille, versionhallintajärjestelmän, sähköpostilistoja sekä tukea virheiden ja tehtävien raportointiin. Palvelua voivat käyttää varteenotettavat ei-kaupalliset avoimen lähdekoodin projektit.
Tutustu HOSLABiin: https://hoslab.cs.helsinki.fi/
Lisätietoja:
Professori Kimmo Raatikainen
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos
kimmo.raatikainen@cs.helsinki.fi
puh. 050 4836 275
Yliopistonlehtori Jukka Manner
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos
jukka.manner@cs.helsinki.fi
puh. 050 320 3018
Professori Heikki Saikkonen
Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan osasto
heikki.saikkonen@tkk.fi
puh. 050 483 6659
Professori Antti Ylä-Jääski
Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan osasto
antti.yla-jaaski@tkk.fi
puh. 09 4514718
Tiedote 1.2.2006
Suomalaiset avoimen lähdekoodin osaajat yhteen
FILOSI yhdistää Linux-osaamista ja vahvistaa avoimen lähdekoodin kehitystä
Johtavat suomalaiset avoimen lähdekoodin toimijat ovat aloittaneet tiiviin yhteistyön käynnistämällä Finnish Linux and Open Source Initiative -foorumin (FILOSI). FILOSI : n tavoitteena on vahvistaa suomalaista avoimeen lähdekoodiin perustuvaa teknologiaosaamista ja sen kansainvälistä näkyvyyttä.
FILOSI toimii ohjelmistoalan tutkimuslaitosten ja yritysten foorumina, joka ideoi innovatiivisia tutkimushankkeita, tukee niiden toteuttamista tutkimuslaitoksissa ja tarjoaa palvelinresursseja avoimen lähdekoodin projekteille. FILOSI:n perustajajäseniä ovat IBM, Ericsson, Nokia, Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, HIIT (Helsinki Institute for Information Technology), tieteen tietotekniikan keskus CSC ja COSS (Centre for Open Source Software).
– Haluamme olla mukana tukemassa avoimen lähdekoodin tutkimusta ja opetusta Suomessa. FILOSI tuo eri toimijoita ja asiantuntijoita yhteen ja tukee eri tavoin avoimen lähdekoodin kehitystä. Näemme tämän tärkeänä osana kommunikaatioinfrastruktuurin ja -teollisuuden tulevaisuutta", sanoo Max Hamberg , Nokia Networks.
– Avoin lähdekoodi on tutkijoiden kansainvälinen kieli, toteaa technology manager Esa Turtiainen Suomen Ericssonin tutkimus- ja tuotekehitysyksiköstä. – Käyttämällä avointa lähdekoodia Suomi innovoi nopeammin.
– Avoimia ohjelmistoja hyödyntävänä yrityksenä meille on tärkeää tuntea kehittäjäyhteisöt ja niitä ympäröivät verkostot ja olla mukana osallistumassa ja vaikuttamassa tutkimukseen ja yhteistyöhön, kertoo johtaja Juha Hulkkonen IBM:ltä.
– Avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitys on ajankohtaisimpia teemoja ohjelmistotekniikan saralla tarjoten mielenkiintoisen vaihtoehdon yritysvetoiselle kehitystyölle. Linux-käyttöjärjestelmän alkuperäisen julkistuksen jälkeen laitoksemme on keskittynyt Internet-protokollien Linux-toteutuksiin. Olemme myös kehittäneet Linux-koulutusta ja uskomme, että FILOSI auttaa meitä tässä, sanoo Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen johtaja Jukka Paakki .
FILOSI on osa Suomen open source -keskus COSSia, johon toiminnasta kiinnostuneet tutkimuslaitokset ja yritykset voivat ottaa yhteyttä. – Tutkimuslaitosten avoin ohjelmistokehitys on tärkeä alue kansallisessa innovaatiojärjestelmässä. Teknologiseen tutkimukseen ja innovaatioihin liittyvässä korkeakoulujen ja yritysten välisessä yhteistyössä FILOSI on keskeinen toimija, sanoo COSSin johtaja Petri Räsänen .
Yksi ensimmäisistä FILOSI:n alla toimivista projekteista on Kesäkoodi 2006 -hanke, joka tarjoaa suomalaisille korkeakouluopiskelijoille kesätöitä open source - projekteissa. Opiskelijat ehdottavat itse projektia sekä määrittävät tehtävät, joita haluaisivat siinä tehdä. Hakemuksia otetaan vastaan 15.2. saakka.
Lisätietoja osoitteessa: http://www.filosi.fi