Tutkimus on luonteeltaan kansainvälistä, joten tutkimusyhteisön verkon tulee olla maailmanlaajuisesti avoin. Viime vuosina on käynyt kaikille, jopa EUn komissiolle, selväksi, että tutkimusyhteisön verkko perustuu Internet-tekniikkaan. Siirtoverkko saattaa perustua moniin tekniikoihin. Suomessa ollaan siirtymässä ATM-tekniikkaan, joka on eräs, mutta ei suinkaan ainoa mahdollisuus.
Tietoliikennetekniikan terävin kärki löytyy USAsta, mutta verkkojen hyödyntämisessä Suomi on maailman kärkimaita.
Entistä kymmeniä ja satoja kertoja nopeampia verkkoja rakennetaan toisaalta siksi, että olemassaolevien sovellusten käyttö laajenee ja toisaalta siksi, että on eräitä sovelluksia, esimerkiksi lääketieteen alueella, jotka selvästi tarvitsevat nopeita yhteyksiä.
Tähänastinen kokemus kuitenkin osoittaa, että tärkeimmät uudet sovellukset ovat niitä, joita ei edes osattu aavistaa rakennettaessa uuden sukupolven tietoverkkoja.
On kuitenkin kaksi ilmiötä, joilla tulee olemaan merkittävä vaikutus korkeakoulu- ja tutkimusyhteisöön: jatkuva koulutus ja tiedon tulva.
Yhteiskunnan kehitys on johtanut siihen, että on siirytty nuoruudessa tapahtuvasta yhtäjaksoisesta koulutuksesta tilanteeseen, jossa työelämää rytmittävät jatko- ja täydennyskoulutus ja jopa uudelleenkoulutus. Tämä asettaa erityisiä haasteita "Tiedon valtatielle".
Toinen merkittävä ilmiö on tiedon tulva. Tähän tutkimuksen tietoverkot ovat osaltaan syyllisiä, mutta niiden tulisi myös tarjota mahdollisuuksia tiedon tulvan kanavoimiseen. Tämä kuitenkin vaatii uutta ajattelua sekä tiedon tuottamisessa ja julkaisemisessa että tiedon etsimisessä.
Tutkimusyhteisön ulkopuolella tapahtuva kehitys ei voi olla vaikuttamatta myös tutkimusyhteisöön. Verkon kaupallistumiseen liittyy ilmiöitä, jotka saattavat ainakin tilapäisesti haitata sitä tiedon vapaata levittämistä, joka on vanhastaan ollut yliopistojen ja kirjastojen periaatteena.
Tekijänoikeuskysymykset joudutaan pohtimaan uudelleen, mutta murrosvaiheesta tulee hankala.
Julkisen vallan suhtautuminen tietoverkkojen käyttöön hallintoasioissa on varovainen. Jos verkkojen tarjoamia mahdollisuuksia ryhdytään käyttämään todella laajasti, niin siitä on apua yhteiskuntatieteille aineistojen käytettävyyden paranemisena, vaikka päätarkoituksen tuleekin olla toisaalta hallinnon rationalisointi ja kansalaisten asioimisen helpottaminen ja toisaalta demokratian parantaminen hallinnon avoimmuutta lisäämällä.
Tervetuloa
Martti Tienari
puolesta Tiina Niklander