Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos

1 Opettajankoulutus

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen suuntautumisvaihtoehtoihin kuuluva opettajan suuntautumisvaihtoehto on väylä tietotekniikan aineenopettajaksi. Tietotekniikan opettajia tarvitaan peruskoulun ja lukion lisäksi myös ammattikouluissa ja -opistoissa sekä yritysten koulutusyksiköissä. Tietotekniikan opettajien toimenkuva poikkeaa muista lähiaineiden aineenopettajista: ensisijaisia tietotekniikan aineenopettajanvirkoja on kouluissa vähän, joten tietotekniikan aineenopettajankoulutukseen hakeutuu varsin vähän opiskelijoita (alle kymmenen vuodessa).

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen näkökulmasta opettajankoulutuksen resurssit Helsingin yliopistossa ovat kunnossa.

Tietojenkäsittelytieteen laitos ei ole pitänyt opettajankoulutusta erityisen keskeisenä. Tietotekniikka-alan työmarkkinatilanteen takia päähuomio on kiinnitetty teknisten asiantuntijoiden (suunnitteljoiden ja tutkijoiden) koulutukseen.

Koska opettajan suuntautumisvaihtoehtoon sisältyvät 35 ov:n laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, laudaturoppimäärä on suppeampi kuin muissa suuntautumisvaihtoehdoissa. Luentokurssit, seminaarit ja pro gradu -tutkielman aihe valitaan yleensä jonkin toisen suuntautumisvaihtoehdon piiristä. Opettajan suuntautumisvaihtoehto on volyymiltään suhteellisen pieni. Aineenopettajien koulutukseen otettavien kiintiössä on laitoksellemme vuonna 1998-99 varattu kymmenen paikkaa tutkinto-opiskelijoille ja viisi paikkaa erillisinä suoritettaviin opettajan pedagogisiin opintoihin. Varatut kiintiöt eivät yleensä ole täyttyneet. Tutkintoon sisällytettävien opettajan pedagogisten opintojen suorittamisoikeutta haki keväällä 1998 kahdeksan tutkinto-opiskelijaa. Heistä seitsemän osallistui soveltuvuuskokeeseen ja hyväksyttiin suorittamaan aineenopettajan pedagogisia opintoja. Erillisten opettajan pedagogisten opintojen suorittamisoikeutta ei hakenut keväällä 1998 kukaan. Vuonna 1997 valmistui laitoksella yksi opettajan suuntautumisvaihtoehdon laudaturtutkielma.

Pedagogisen opetuksen tarjoamisesta huolehtii kasvatustieteellinen tiedekunta. Aineopintonsa opiskelijat kokoavat pääasiassa muille yhteisestä tietojenkäsittelytieteen laitoksen opetuksesta. Opettajan suuntautumisvaihtoehdolle tarkoitetuksi pakolliseksi tietojenkäsittelykurssiksi on cum laude approbatur -opintoihin kehitetty kurssi "tietokoneavusteiset oppimisympäristöt" (4 ov), jolla käsitellään tietokoneavusteisten oppimisympäristöjen pedagogisia periaatteita, suunnittelua, toteutusta ja evaluointia. Myös opettajan suuntautumisvaihtoehtoon liittyviä seminaareja on järjestetty, lähinnä tietotekniikan opetuskäytöstä.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kautta hankitun opettajan pätevyyden vahvuutena ovat aineopintojen tarjoamat hyvät tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteen perustiedot.

• heikkouksia

Opettajan suuntautumisvaihtoehdon kehittämistä on haitannut suuntautumisvaihtoehdon vakinaisen vastuuprofessorin puute. Viran täyttöprosessi on käynnissä. Keväällä 1998 tehtävistä vastasi oman virkansa ohella laitoksen tuolloinen esimies prof. Martti Tienari. Syksyllä 1998 virkaa hoitaa FT Pekka Kilpeläinen. Heikkoutena voidaan pitää myös pääaineopiskelijoiden vähäistä hakeutumista opettajan suuntautumisvaihtoehtoon.

• mahdollisuuksia

Ks. alla.

• muutostarpeita)

Tietojenkäsittelytieteen opettajan suuntautumisvaihtoehdon opetustarjontaa voisi kehittää. Erityinen tietojenkäsittelyn opettamista silmälläpitäen kehitetty kurssi palvelisi myös laitoksen oman opetushenkilökunnan kouluttamista.

Opettajan suuntautumisvaihtoehto perustetiin uudestaan syksyllä 1995 sen oltua lakkautettuna lukuvuosina 1993 - 1995.

Tietojenkäsittelytieteen laitos ei anna erityistä opettajien täydennyskoulutusta. Tutkinnon suorittaneet opettajat voivat täydentää opintojaan anomalla täydentävien opintojen suoritusoikeutta matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta ja sitä kautta suorittaa haluamiaan tietojenkäsittelytieteen oppimääriä tai opintojaksoja. Hakemuksia on tullut alle kymmenen/lukuvuosi, ja niihin on laitoksella yleensä suhtauduttu myönteisesti.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkijoilla (Matti Mäkelä, Erkki Sutinen, Jorma Tarhio) on ollut henkilötasolla tutkimuskontakteja opettajankoulutuslaitoksen professoreihin (Veijo Meisalo, Seppo Tella). Laitoksen edustajat toimivat matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ja kasvatustieteellisen tiedekunnan valintatoimikunnan jäseninä.

Laitoksella ei ole aktiivisesti ennakoitu uusien koululakien vaikutusta koulutuksen kehittämiseen. Käsittääksemme vuonna 1997 voimaantullut toisen opetettavan aineen cum laude -oppimäärän vapaa valintamahdollisuus myös tiedekunnan ulkopuolelta tukee uusien koululakien mahdollisesti mukanaan tuomia aiempaa monipuolisempia opetettavien aineiden yhdistelmiä.

2 Opiskelijoiden rekrytointi ja valinta

(Millaisten opiskelijoiden toivotte hakeutuvan opettajankoulutukseen?)

Laitos toivoo opettajankoulutukseen hakeutuvien opiskelijoiden olevan opettajanuraan motivoituneita ja siihen soveltuvia sekä hallitsevan riittävästi tietojenkäsittelytieteen oppisisältöä. Valinta tehdään vasta ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen.

Nykyiset valintakriteerit, haastattelun sisältävä soveltuvuuskoe, palvelee mielestämme motivoituneiden ja soveltuvien opiskelijoiden hakeutumista opettajankoulutukseen.

Ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeen pisteiden painoarvoa tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden sisäänotossa on kasvatettu vuonna 1998. Tämän voi ehkä katsoa tukevan opettajaksi soveltuvien opiskelijoiden hakeutumista tietojenkäsittelytieteen opintoihin.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella ei ole selvää näkemystä opettajankoulutuksen valintojen valtakunnallisesta kehittämisestä. Eräät laitokset ottavat uusia opiskeliijoita suoraan aineenopettajankoulutukseen. Tietotekniikan opettajien toimenkuva poikkeaa jonkin verran muiden kouluaineiden opettajien toimenkuvasta. Sen tähden laitos pitää parempana ratkaisuna sitä, että opettajaopintoihin hakeudutaan vasta tietojenkäsittelytieteen perusopintojen suorittamisen jälkeen.

3 Koulutuksen sisältö ja toteutus

(Arvioikaa kasvatustieteen asemaa ja relevanssia aineenopettajankoulutuksessa.)

Kasvatustieteelliset opinnot ovat aineenopettajankoulutuksessa keskeisessä asemassa.

Opiskelijan yksilölliset valinnanmahdollisuudet toteutuvat koulutuksessamme riittävästi. Tutkinnon sivuaine (toinen opetettava aine tietotekniikan lisäksi) voidaan nykyisin valita vapaasti.

Tietojenkäsittelytiedettä pääaineenaan lukevat aineenopettajaksi opiskelevat saavat pääaineensa kautta vahvan tietotekniikkapohjan. Kirjallisia kommunikointitaitoja opiskellaan tieteellisen kirjoittamisen kurssilla ja niitä harjoitellaan eri harjoitustöiden, seminaarien ja etenkin pro gradu -työn yhteydessä. Esiintymistaitojen on tarkoitus karttua sekä harjoitustilaisuuksissa, joissa opiskelijat esittelevät omia ratkaisujaan muulle ryhmälle, että seminaariesitelmiä pidettäessä. Muutoin erityistä viestintätekniikan koulutusta ei ole laitoksella tarjolla. Halutessaan opiskelijat voivat sisällyttää aineopintoihinsa esimerkiksi tietoliikennettä tai tietokoneverkkoja käsitteleviä kursseja tai seminaareja.

Koulutuksessa ei ole erityisesti huomioitu aikuiskoulutuksen tarpeita.

Laitoksella on syksyllä 1998 aloittanut toimintansa opetuksen kehittämistyöryhmä, joka arvioi laitoksen tutkintovaatimusten tarkoituksenmukaisuutta ja tarvittaessa ehdottaa niihin muutoksia. Normaalisti laitoksen johtoryhmä arvioi opetuksen sisältöjä vuosittain.

Palautetta kerätään säännöllisesti kaikilla kursseilla. Laitoksen johtoryhmä käsittelee opiskelijoilta saatua palautetta ja pyrkii huomioimaan sitä opetuksen kehittämisessä. Kurssipalaute toimitetaan myös kurssien opettajien tietoon. Opettajan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoilta ei ole kerätty muuten palautetta kuin yksittäisten kurssien sekä valmistumisen yhteydessä.

Toisen opetettavan aineen cum laude approbatur -oppimäärä tuli vuonna 1997 vapaasti valittavaksi. Edellisenä lukuvuonna vaihtoehtoina olivat matematiikka, fysiikka ja kemia.

Aineenopettajankoulutuksen opetustarjontaa olisi syytä kehittää tietotekniikan tai tietojenkäsittelytieteen opettamisessa tarvittavia valmiuksia silmälläpitäen. Harel ja Gal-Ezer (Comm. of the ACM, September 1998) ehdottavat järjestettäväksi tietojenkäsittelytieteen opettajan kurssia, jonka tavoitteena on antaa alan opetustoimintaa tukevaa näkemystä tietojenkäsittelytieteestä. Tällaisella kurssilla käsiteltäviksi asioiksi Harel ja Gal-Ezer ehdottavat alan historiaa, tietojenkäsittelytieteen alan määritelmäyrityksiä, yleiskuvaa tietojenkäsittelytieteestä, tietojenkäsittelytieteen kurssisuunnitelmia ja tutkintovaatimuksia eri kouluasteilla, ohjelmoinnin opettamisen erityisongelmia ja tietokoneavusteisia tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan opetusmenetelmiä.

4 Opettajan pedagogiset opinnot ja opetusharjoittelu

(Arvioikaa aineenopettajan pedagogisten opintojen asemaa, järjestämistä ja onnistumista.)

Aineenopettajan pedagogisten opintojen asemaa, järjestämistä ja onnistumista on vaikea arvioida, koska asiasta ei ole tehty laitoksella kartoitusta. Epävirallisten opiskelijakontaktien valossa aineenopettajien pedagogisiin opintoihin ei vaikuttaisi liittyvän erityisiä ongelmia.

Tietojenkäsittelytieteen aineopinnot pyrkivät antamaan yleisiä tietoja ja valmiuksia. Ne eivät siten suoraan liity opettajan pedagogisiin opintoihin.

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella ei ole erityisiä aineenopettajien kouluttajia. Opettajan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijat suorittavat samoja tietojenkäsittelytieteen aineopintoja kuin muutkin tietojenkäsittelytieteeen pääaineopiskelijat.

5 Tutkimustoiminta

(Arvioikaa laitoksessanne suoritettavan aineen opettamiseen ja opettajankoulutukseen liittyvän tutkimuksen osuutta ja relevanssia.)

Tietotekniikan opetukseen ja tietotekniikan opetuskäyttöön liittyvä tutkimus laitoksella on suhteellisen vähäistä verrattuna laitoksen muuten laajaan ja voimakkaaseen tutkimustoimintaan. Vuonna 1997 oli käynnissä opetusministeriön rahoittama hanke "Animaatio ongelmanratkaisun tukena", jonka vastuullisena johtajana toimi dosentti Jorma Tarhio. Vuonna 1997 laitoksen tutkijat julkaisivat 14 tietotekniikan opetuskäyttöön liittyvää tutkimusjulkaisua tai raporttia (Laitoksen toimintakertomus vuodelta 1997, Reijo Siven (toim.), C-1998-30).

6 Kansainvälinen yhteistyö

(Miten laitoksenne kansainväliset yhteydet tutkimuksessa ja opetuksessa tukevat aineenopettajankoulutusta?)

Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kansainväliset yhteydet tutkimuksessa ja opetuksessa tukevat aineenopettajankoulutusta. Kansainväliset tutkijavieraat ovat pitäneet laitoksella tietojenkäsittelyn pedagogiikkaa sivuavia esitelmiä.

7 Tukitoimet

(Arvioikaan laitoksenne tukitoimintojen kuten tietotekniikan, tutoroinnin, opintoneuvonnan ja kirjastopalvelujen toimivuutta ja riittävyyttä.)

Tietojenkäsittelytieteen laitoksella on erittäin hyvät ja hyvin ylläpidetyt tietotekniset perusrakenteet (ns. infrastruktuuri). Myös opiskelija- ja opettajatutorointi, opintoneuvonta ja kirjastopalvelut ovat kattavia ja toimivia. Erityisesti opettajan suuntautumisvaihtoehtoa silmälläpitäen laitoskirjaston lehtikantaa suunnitellaan laajennettavan tietojenkäsittelyn opettamista käsittelevillä kansainvälisillä lehdillä.

8 Koulu, koulutus ja opettajankoulutus tulevaisuudessa

(Kysymykset liitteltä 1)

Kyselyn liitteenä toimitetussa asiantuntijaraadin kokoamassa tulevaisuusvisiossa esitetyt skenaariot tuntuvat pääosin uskottavilta. Kommentoimme vain eräitä kohtia, joissa käsityksemme eroaa tai jotka jäivät meille epäselviksi.

Uskomme, että kohdassa 1 (Minkälaisessa ympäristössä oppiminen tapahtuu vuonna 2005-2010) esitetty väite koulun säilymisestä yhteiskunnallista koheesioa tuottavana instituutiona pitää paikkansa. Koulun monopoliaseman väistyessä oppimisen paikkana ja yhteiskunnan edelleen monimuotoistuessa emme kuitenkaan näe, miksi olisi luultavaa että koulun institutionaalinen rooli vahvistuu. Edelleen meille ei ole aivan selvää, mitä on "tietoverkkojen demokratia", ts. kansanvaltainen valtiojärjestys. On luultavaa, että tietoverkkojen aseman voimistuminen voi ruokkia tiettyä syrjäytymistä. Pidämme kuitenkin selvänä, että tasa-arvoisen yhteiskunnan keskeisiä palveluja (esim. opetus) tai vaikuttamisen muotoja (esim. äänestäminen) ei voida perustaa yksinomaan tietoverkkojen varaan ellei kaikille kansalaisille myös tarjota niihin pääsyä. Varsinaisia "suojaverkkoja tietoverkkojen ulkopuolelle jääneille" emme pidä sen todennäköisempinä kuin suojaverkkoja vaikkapa puhelin- tai televisioverkkojen ulkopuolelle jääville.

Kohdassa 4 ehdotetaan koulujen "innovatiivisen tieto- ja viestintätekniikan etuaseman" käyttämistä niiden julkisuuskuvan nostamiseen. Emme usko, että tällaisen luomiseen kouluille on tarkastellussa tulevaisuudessakaan edellytyksiä. Innovatiivisen tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen vaatii pätevää henkilöstöä, jota ei tahdo riittää teollisuuden tutkimus- ja kehityskeskuksiinkaan. Tällaisen henkilöstön saatavuutta ei voimakkaasta koulutuksen lisäämisestä huolimatta pystytä parantamaan kuin tietyissä rajoissa, koska ala edellyttää matemaattis-teknillisiä taipumuksia, joita on vain osalla väestöä.

Kohdassa 6 esitetään opetusharjoittelun lisäämistä kaikilla kouluasteilla. Tietotekniikan aineopettajien koulutuksen osalta pidämme esikoulu- tai ala-asteella tapahtuvaa opetusharjoittelua ylemmillä kouluasteilla suoritettavaa harjoittelua hyödyttömämpänä. Meille ei myöskään ole aivan selvää, mitä erilaisten oppimiseen liittyvien yhteistyötahojen kanssa tehtävä harjoittelu olisi ja miten se tukisi aineenopettajien pätevöitymistä opetustyöhön. Parempien tutkimusmahdollisuuksien turvaaminen opettajankouluttajille epäilemättä tukee pedagogiikan tutkimusta ja sen arvostuksen kohottamista. Ehdotettuun kontaktiopetuksen vähentämiseen opettajankoulutuksessa on kuitenkin suhtauduttava harkiten. Mielestämme keskeisiä opettajantaitoja ei voi hankkia itse- tai etäopiskelun kautta.

9 Muuta

(Mitä näkökohtia tulisi ottaa esille ensi kevätkaudella tapahtuvan ulkoisen arvioinnin yhteydessä keskusteltaessa opettajankoulutuksen kehittämisestä?)