1. YHTEENVETO

Laitokselle on myönnetty määrärahoja (ns. tietostrategiarahat mukaan lukien) 14 745 800 mk vuonna 1997 ja 15 646 513 mk vuonna 1998. Tästä kohdistuu 15 271 215 markkaa lukuvuodelle 1997-98. Lukuvuoden 1997-98 määrärahoista on vähennettävä 2 assistentuuria vastaavat palkka-kulut 295 506 mk, joka käytetään tietojenkäsittelytieteen laitoksen ulkopuolella (maantiede ja ekologia ja systematiikka, joissa tietojenkäsittelymenetelmien luonnontieteellisten sovellusten opetukseen liittyvä assistentti). Laitoksen käytössä olevaksi määrärahaksi jää 14 975 709 mk. Laitoksen laskennallinen osuus atk-osaston kuluista on 1 283 000 mk. Tätä ei ole sisällytetty laskelmiin. Samoin on jätetty pois se huomattava osa laitoksen laitteistokustannuksista (n. 800 000 mk), joka on katettu tuloylijäämällä.

Eri oppimäärien hinnat on esitetty taulukossa 2. Lähtötiedot on esitetty liitteissä 4 ja 5.

Taulukko 2 Oppimäärien hinnat. Lopulliset hinnat, joissa mukana oppimäärän sisältämä alempi oppimäärä, on annettu sarakkeissa "kumuloitu hinta".

Hinnat on saatu jakamalla kunkin oppimäärän opetukseen lkv 1997-98 käytetty rahamäärä samana aikana valmistuneiden oppimäärien lukumäärällä. Oppimäärien hintaan on siis vyörytetty niidenkin opintoviikkojen kustannukset, joita ei sisällytetä oppimääriin. Tämä tuntuu realistiselta laskentatavalta laitoksellamme. Muiden kuin matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta olevien sivuaineopiskelijoiden osalta jakolasku on kuitenkin jätetty tekemättä, koska oppimääriä suoritetaan hyvin vähän. Epätarkkuutta aiheutuu siitä, että oppimääräsuoritusten opintoviikot on pääosin suoritettu tarkasteluvuotta aikaisemmin. Koska opintoviikkotuotoksemme on kaikkiaan kasvussa, ovat menneiden vuosien opintoviikot todennäköisesti keskimäärin nykyisiä kalliimpia.

Taulukosta 3 selviää opintoviikkojen jakautuminen eri opintotasoille ja pää- ja sivuaineopiskeluun sekä opintoviikkojen keskimääräiset hinnat eri tapauksissa. Opintoviikon keskihinnan perusteella saataisiin esimerkiksi pääaineapprobaturin tuottamisen marginaalihinnaksi 7 615 mk (17.75 * 429 mk), koska pääaineapprobaturin keskimääräinen laajuus taulukon 4 mukaan on 17.75 ov ja opintoviikon keskihinta 429 mk. Tarkempaa analyysiä varten liitteessä 4 on opintoviikkojen hinnat opintojaksoittain.

Taulukko 3 Suoritetut opintoviikot. Prosenttiosuudet opintoviikkojen jakautumisesta pääaine- ja sivuaineopiskelijoille perustuvat kurssikirjanpitojärjestelmästämme saatuihin tietoihin. Approbatur- ja cum laude-tasolla tiedot on saatu lähes kaikista kursseista, mutta laudatur-opintojaksoista tiedot perustuvat muutaman kurssin tietoihin.

Laitos on opetusvaltainen ja tuottaa runsaasti opintoviikkoja sekä kokonaismäärältään (16 665) että opettajaa kohti (333 ov/opettaja). Opetuksen osuus laitoksen resurssien käytöstä oli 71 %. Sivuaineopetus on merkittävää; se vei laitoksen kokonaisresursseista 22 % ja opetukseen käytetyistä resursseista 31 %. Suuri osa rahoituksesta on viime vuosina ollut erilaista tietojenkäsittelyalan koulutuksen hankerahoitusta. Ilman sitä laitos joutuisi välittömästi leikkaamaan voimakkaasti toimintaansa. Laitoksen tutkimustoiminta perustuu lähes kokonaan ulkopuoliseen rahoitukseen.

Laitoksen tuottamien FM-tutkintojen määrä on huomattavasti pienempi kuin opintoviikkotuotoksen perusteella voitaisiin olettaa. Opintojen viivästymistä tai keskeytymistä esiintyy melko yleisesti. Tämä johtuu opintoalan vaihdoista ensimmäisen opiskeluvuoden kuluessa ja alalle jäävien osalta erinomaisesta työllisyystilanteesta. Monilla muilla aloilla valmiit maisterit sijoittuvat koulutusta vastaamattomiin tehtäviin. Tietojenkäsittelytieteessä jo opiskelijat työllistyvät erinomaisesti omalle alalleen. Valmistuminen lykkääntyy, koska kuumentuneilla työmarkkinoilla läheskään kaikki työnantajat eivät edellytä tutkintoa eivätkä riittävästi kannusta tutkinnon loppuunviemiseen esimerkiksi palkkauksellisin houkuttimin.

Vain tutkintoihin perustuva tuloksen mittaaminen ei ota asianmukaisesti huomioon tietojenkäsittelytieteen laitoksen antamaa koulutusta. Huomattava osuus myös niistä opintoviikoistamme, joita ei liitetä tutkintoon, antaa opiskelijalle työllistymiseen riittävän ammattitaidon. Opintoviikkoja tulisikin käyttää tuloskriteerinä.

Tietojenkäsittelytieteen nykyinen kustannuskerroin rehtorin mallissa on 1.7. Malli antoi ensimmäisellä laskentakerralla tuloksen, jossa tietojenkäsittelytieteen määräraha alitti laitoksen virkapalkkoihin tarvittavan summan. Malli ohittaa täysin tietojenkäsittelyalan yleisesti tunnustetut koulutuksen ja tutkimuksen laajentamistarpeet. Tietojenkäsittelytieteen luonteen ja kehittämistarpeet huomioon ottaen kustannuskertoimen pitäisi olla ainakin 1.9.

Liite 1: Opetus

Liite 2: Valtakunnalliset velvoitteet

Liite 3: Opettajien tuntipalkat

Liite 4: Opetuksen kustannukset kursseittain

Liite 5: Oppimäärien kustannukset

Liite 6: Kokonaiskustannukset

Liite 7: Opettajien ajankäyttö