Laitoksella on oma verkko-opetuksen strategia: Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen virtuaalilaitosstrategia 2002-2006, 26.3.2002

Verkko-opetusta ei ole mitenkään erikseen organisoitu, vaan se on osana normaalia opetusta.

Verkko-opetuksen kehittämisestä vastaa erikseen nimetty laitoksen verkko-opetuksen tukiryhmä.

Verkko-opetus tukee perinteistä opetusta ja se tuo vain pieniä, luontevia muutoksia olemassa oleviin käytäntöihin. Toisaalta uusia, verkko-opiskelumenetelmiä ja
-työkaluja voidaan ottaa käyttöön vähitellen, jolloin laitos elää jatkuvan
kokeilun vaiheessa kuten tähänkin saakka.

Tiedekunnan yhteishankkeiden lisäksi laitos kehittää määrätietoisesti opetustaan tavoitteena menestyä kansallisessa opetuksen laatuyksikkövalinnassa vuonna 2006. Tämä tavoite myös saavutettiin.

Kehittämiskohteet valitaan laitoksen henkilö- ja rahoitusresurssien puitteissa.

Opettajilla on teknistä tietämystä ja valmiuksia riittävästi, mutta pedagogisia taitoja ehkä puuttuu.

Opiskelijoilla on riittävät tekniset taidot uusien menetelmien käyttöön ja kokeiluun.

Opettajat tarvitsevat pedagogista koulutusta lisää. Nykyisten teknisten taitojen lisäksi he tarvitsevat myös runsaasti käytännön kokemusta uusien verkko-opetustyökalujen (esim. wikit ja blogit) käytöstä.

Opiskelijoiden osalta uusien verkko-oppimistyökalujen käytön oppiminen voi olla myös tärkeä osatavoite kurssilla itse opetettavan asian lisäksi.

Uusien opetusmenetelmien käyttömuotoja iteroidaan jatkuvasti ohjaaja- ja opiskelijapalautteen mukaisesti.

Opettajat ja opiskelijat molemmat lisäävät tietämystään uusista opetusmenetelmistä niitä käyttäessään.

Opettajille on järjestetty jonkin verran pedagogista koulutusta uusien menetelmien käytöstä. Tällaista koulutusta tarvitaan lisää.

Laite- ja ohjelmistoresurssit ovat kunnossa tällä hetkellä.

Henkilöresursseissa tukipalveluja on muutaman vuoden hoidettu erityisrahoituksella, mutta nyt ollaan siirtymässä perusrahoitukseen.

Laite- ja ohjelmistoresursseja voidaan tarvittaessa lisätä.

Verkko-opetuksen tukipalvelujen hoitaminen perusrahoituksella tulisi turvata.

Opettajille tulee antaa riittävästi aikaa uusien opetusmenetelmien kokeiluihin.

Jatkossa kehitetään lähinnä niitä kehittämiskohteita, joiden käytöstä on saatu hyviä kokemuksia. Uusien opetusmuotojen kustannukset pitää suhteuttaa niistä saatuun hyötyyn.

Valitaan sellaiset kehittämiskohteet, joihin löytyy tukea joko laitoksen tai yliopiston tukipalveluista.

Erilaisia työkaluja/opetusmenetelmiä kokeillaan ottamalla paljon riskejä ja suurilla resursseilla.

Hankkeen prosessi on kuvattu omassa prosessinkuvauksessaan.

Hankkeessa on keskitytty opetusmenetelmien erilaisten kustannusten arviointiin. Korkeatasoisen opetuksen rinnalla on välttämätöntä rajata kustannuksia laitostasolla.

Vertaillaan käytettyjä menetelmiä niiden kustannuksiin ja tämän perusteella tehdään päätöksiä uusien menetelmien laajemmasta käytöstä.

Arviointi perustuu (koe)tuloksiin ja järjestelmälliseen opiskelijapalautteeseen sekä opettajian näkemykseen.

Hanke on maanläheinen ja mittarit valitaan sellaisiksi, että (a) niistä saadaan käytännössä hyödyllistä tietoa ja (b) ne on helppo mitata.

Mittauksia tehdään aina uusia opetusmenetelmiä harkittaessa ja varsinkin käytännön kokeilujen jälkeen.

Hankkeen tarkoituksena on juuri kehittää erilaisia käytännöllisiä arviointimittareita. Mittarit ovat lähinnä kustannuksia mittaavia.

Valittuja mittareita kehitetään hankkeen prosessikuvauksen mukaisesti.