Pyrkiminen 2008

Keväällä 2008 yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle tiedeyhteistyön puitteissa pyrkivät lukiolaiset joko

• kirjoittavat esseen eli "aineen" jostakin alla luetelluista aiheista tai
• tulevat haastatteluun, johon liittyy myös prima vista -ohjelmointitehtäviä. Kyseessä on siis oikeastaan "suullinen kuulustelu".

Haastatteluvaihtoehto: Haastatteluajasta tietojenkäsittelytieteen laitoksella sovitaan Arto Wiklan kanssa joko sähköpostitse (tiedeope at cs helsinki fi (korjaa osoite kuntoon!)) tai puhelimitse (191 51316). Haastattelun ajankohdasta on sovittava viimeistään 19. toukokuuta. Haastatteluun on tuotava oman lukion tiedeopetuksen yhteyshenkilön allekirjoittama hakulomake (doc-tiedosto)! Tieto hyväksymisestä tai hylkäämisestä ilmoitetaan pyrkijälle ja lukion yhteyshenkilölle kesäkuun aikana.

Esseevaihtoehto:
Esseen pituuden A4-arkkeina mitaten tulee olla olla 2-5 sivua. Tyylilaji voi olla tekninen, analysoiva, pohtiva, ..., jopa pakinatyyli on sallittu. Tyylilajista riippumatta oleellista on, että kirjoitus välittää tietoa sekä osoittaa tekijänsä ymmärrystä ja "kypsyyttä" - mitä se sitten tarkoittaakaan. Jos ja kun kirjoitus perustuu lähteisiin, lähteet on ehdottomasti lueteltava kirjoituksen lopussa. Esseen alussa on kirjoittajan nimen lisäksi mainittava kirjoittajan lukio. Kirjoitus toimitetaan tietojenkäsittelytieteen laitokselle Arto Wiklalle joko sähköpostitse (tiedeope at cs helsinki fi (korjaa osoite kuntoon!)) tai paperilla. Yhteystiedot löytyvät tiedeyhteistyön pääsivulta. Sähköisen version tiedostomuoto voi olla txt, pdf, rtf, ps, doc, html, ... Pyrkijän on lisäksi toimitettava laitokselle (Arto Wiklalle) oman lukion tiedeopetuksen yhteyshenkilön allekirjoittama hakulomake (doc-tiedosto)! Sekä essee että hakulomake on toimitettava laitokselle viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Tieto hyväksymisestä tai hylkäämisestä ilmoitetaan pyrkijälle ja lukion yhteyshenkilölle kesäkuun aikana.

Aihepiirit

1. Viime aikoina reaaliaikaiset keskustelujärjestelmät ("Mese", IRC, ...) ovat nousseet varsinkin nuorison suosimiksi viestintä- ja seurusteluvälineiksi. Pohdi tällaisen viestintätavan hyviä ja huonoja seurauksia sekä sen vaikutuksia ihmisten elämäntapaan. Anna esseelle kuvaava nimi.

2. Perinteisesti tietokoneohjelmat on saatu käyttöön pelkästään konekielisinä versiona. 1990-luvulla yleistyi kuitenkin käytäntö julkistaa myös ohjelmien ns. lähdekieliset versiot. Mm. Linux-käyttöjärjestelmän synty liittyy tähän. Pohdi avoimen lähdekoodin (open source) ideaa, sen hyötyjä ja mahdollisia haittoja. Anna esseelle kuvaava nimi.

3. Yhä useammat tietokonepelit sisältävät internetissä pelaamisen mahdollisuuden ja jotkin pelit perustuvat nimenomaan verkossa pelaamiseen. Millaista on tämän päivän verkkopelaaminen? Millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia näet tällaisten pelien kehittämiselle? Millaisia sosiaalisia seurauksia näet verkkopelaamisella olevan? Anna esseelle kuvaava nimi.

4. Tietokoneiden varhaishistoria on suurten (suurikokoisten!) koneiden historiaa: keskitetty kone palveli monia käyttäjiä. Sitten tulivat mikrotietokoneet - henkilökohtaiset tietokoneet - ja vähitellen ne yleistyivät lähes jokaiselle työpöydälle. Internet toi mukanaan oman mullistuksensa. Langattomuus vie muutosta taas uusiin suuntiin. Alussa siis yksi tietokone palveli monia ihmisiä. Henkilökohtaiset tietokoneet muunsivat suhteen muotoon yksi kone - yksi ihminen. Jo nyt vaikkapa verkossa surffaillessaan yksi ihminen käyttää monien tietokoneiden palveluita. Toisaalta koneiden pienennyttyä ja pienennyttyä niitä on alettu käyttää yhä uusissa tehtävissä; mitä monenmoisimmat laitteet, välineet, ehkä jopa vaatteet, alkavat sisältää "laskentakapasiteettia", tietokoneita. Uusi kehityssuunta on ollut, että tietokoneet "katoavat näkyvistä" (Ubiquitous Computing, "ubiikki laskenta"). Esittele ja pohdi tätä uutta kehitystä. Anna esseelle kuvaava nimi. [Lähdevinkki: http://www.ubiq.com/ubicomp/]

5. Tietokoneohjelmissa on usein virheitä; usein ne toimivat odottamattomalla tai kiusallisella tavalla. Ohjelmien ja ohjelmistojen laatiminen, ohjelmistotuotanto, on ihan oikeasti monimutkaista ja vaikeaa. Perehdy Richard E. Fairleyn ja Mary Jane Willshiren artikkeliin "Why the Vasa Sank" (http://www.cse.ogi.edu/~dfairley/The_Vasa.pdf, pdf-tiedosto). Artikkelissa pohditaan syitä Vasa-laivan uppoamiseen heti vesillelaskun jälkeen vuonna 1628 Tukholman satamassa. Kirjoittajat esittelevät laivan suunnittelun ja rakentamisen aikana sattuneita virheitä ja erehdyksiä sekä rinnastavat prosessin ohjelmistotuotannon ongelmiin. Mitä ohjelmistojen laatijat voivat oppia Vasa-laivan kohtalosta? Anna esseelle kuvaava nimi.

6. Nykyään esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen laitokselle tulevasta sähköpostista reilusti yli 90 prosenttia on niin selvää roskapostia, että postipalvelimen voidaan antaa suodattaa se pois ennen viestien viemistä vastaanottajien omiin sähköisiin postilokeroihin. Valtava määrä internetin postiliikenteestä on siis roskaa ja roskan määrä vain kasvaa kasvamistaan. Ovatko netin päivät luetut? Voidaanko internet pelastaa. Pohdi ongelmaa ja sen mahdollisia ratkaisuja. Anna esseelle kuvaava nimi.

Takaisin Käytännön tietoja ja neuvoja -sivulle