Laakeri

 

Ohjelmistotuotantoprojektisuunnitelma (syksy 1999)

Tausta

Asiakkaana toimii Yrittäjäin Fennian (YF) tietohallinto. Tarkoituksena on toteuttaa järjestelmä, jolla hallitaan YF:n tietokone- ja oheislaitteita: kuka käyttää, mitä koneita ne ovat, missä ne sijaitsevat, mitä ohjelmia niissä on jne.

Tavoitteet ja rajaukset

Tavoitteena on toteuttaa järjestelmä, jolla voidaan hallita laitteita, niiden ohjelmia ja liittää niille käyttäjä. Ensisijaisen tärkeitä tietoja ovat itse tietokoneeseen liittyvät tiedot: mitä se pitää sisällään, missä se sijaitsee, kuka sitä käyttää ja on tällä hetkellä siitä vastuussa. Ilman näitä ominaisuuksia asiakas ei voi hyväksyä järjestelmän käyttöönottoa. Tietoja käytetään myös sisäisessä laskutuksessa. Järjestelmä sisältää myös näytöt ja tulostimet.

Dokumentointi

Projektin dokumentit tehdään suomeksi. Dokumentit talletetaan WWW:hen osoitteeseen http://www.cs.helsinki.fi/~laakeri. Kokouspöytäkirjat ym. tarpeeksi pienet ja yksinkertaiset dokumentit kirjoitetaan yleensä suoraan HTML-muodossa, isommat dokumentit Word 97:lla luettavuuden, muokattavuuden ja tulostamisen helpottamiseksi.

Ympäristö

Järjestelmä toteutetaan Windows NT käyttöjärjestelmäympäristössä. Käyttäjiä koskevat tiedot saadaan IBM MVS -järjestelmästä käyttäen MQ-Series-sanomanvälitysjärjestelmää. Tietokantajärjestelmänä toimii IBM:n DB2, jonka päälle rakennetaan käyttöliittymä Lotus Approachilla ODBC-rajapinnan kautta. Alunperin oli ajatuksena käyttää Lotus Notesia, mutta Approachin pitäisi antaa mahdollisuus tehdä tarkoitukseen paremmin soveltuva käyttöliittymä.

Ohjelmaa tulee käyttämään n. 15 ihmistä, jotka ovat koneiden asentajia, mikrotukihenkilöitä, järjestelmäasiantuntijoita, tietoliikenneasiantuntijoita yms. Lisäksi muutama henkilö tekee yhteenvetoja mm. laskutuksen perusteeksi, lisenssien määrän kartoittamiseksi jne. Kaikki tulevat olemaan kuitenkin järjestelmän käytössä asiantuntijoita.

Organisaatio

Projektipäällikkönä toimii Antti Harkola, muut toteuttajat ovat Tuomas Pohjanpalo ja Samuli Lindén. Lindén toimii myös projektin kokouksissa sihteerinä.

Projektin etenemistä valvovat Anne Suursalmi ja Pia Mantere. Mantere avustaa teknisissä kysymyksissä.

Toimintasuunnitelma

Projektissa edetään ohjelmistotuotannon spiraalimallia noudattaen. Alkuvaiheessa on toteutukseen verrattuna pitkäkestoisemmat määrittely- ja suunnitteluvaiheet. Tarkoitus on tehdä 3 kierrosta, minkä jälkeen järjestelmä otetaan käyttöön. Aluksi tärkeintä on ottaa käyttöön DB2-palvelin, MQ-palvelin ja MQ-jonot. Kun tiedot saadaan tallentumaan oikein voidaan rakentaa käyttöliittymää muita toimintoja varten. Tärkeintä on saada järjestelmään tiedot käyttäjistä, laitteista ja ohjelmista. Ilman jotain näistä kolmesta ei järjestelmä ole käyttökelpoinen.

Aikataulu on kiireinen, koska tavoitteena on saada järjestelmä valmiiksi hyvissä ajoin ennen joulua. Tavoite on viikolla 48, mutta joustovaraa on 2 viikkoa. Käyttöönotto jätetään projektin ulkopuolelle, mutta koska nykyinen järjestelmä ei luultavasti ole v2000-yhteensopiva, ei käyttöönottoa voi siirtää kovin kauas tulevaisuuteen. Aikataulu jakaantuu spiraalimallia noudattaen kolmeen kierrokseen, joista ensimmäinen päättyy viikolla 41 (arvio 13.10.), toinen viikolla 44 (arvio 1.11.) ja kolmas viikolla 48. Takarajana valmistumiselle on 5.12.

Tarkistuspisteitä on kolme, ma 11.10., ma 1.11. ja pe 19.11.

Järjestelmän kriittinen polku muodostuu kahdesta haarasta, joista ensimmäisessä on ohjelmalle MQ-seriesin kautta välitettävä data ja toisessa tietokannan ja ohjelman välinen kommunikointi. Ensin on saatava DB2-palvelin toimimaan ja sinne syötettävä testidataa. Tämän jälkeen pitää ko. dataa voida operoida Approachilla näkymien luomiseksi. Näkymien avulla muodostuu käyttöliittymä ja lopulta järjestelmän varsinainen ohjelmaosa.

Kriittiset pisteet ovat siis:

  1. DB2-palvelin toimii ja siellä on testidataa - valmis 13.10.
  2. Yhteydet Approachilla kantaan toimivat - valmis 24.10.
  3. Käyttöliittymä toimii ja MQ-Seriesiltä saadaan oikeaa tietoa - valmis 28.11.
Järjestelmä tehdään toimintavalmiiksi käyttämällä oikeankaltasta testimateriaalia. Käyttöönoton yhteydessä tuodaan järjestelmään oikeat tiedot testimateriaalin tilalle. Käyttäjätiedot ovat oikeita heti siitä alkaen, kun MQ-Series toimii.

Tiedonvälitystä MQ-seriesillä voi muokata koko projektin ajan ja sen tulee olla valmiina vasta projektin lopussa. Jos MQ:ta ei saada toimimaan, voidaan käyttäjien hallinta toteuttaa kuten laitteiden ja ohjelmistojen, mutta se ei ole toivottavaa koska silloin samaa tietoa ylläpidetään useissa järjestelmissä.

Työnjako tarkentuu sitä mukaa kun projekti etenee. Alustavasti kaikki ovat vastuussa kannasta ja käyttöliittymästä, tarkempia jakoja tehdään heti kun ne osoittautuvat tarpeellisiksi. Käytettävistä laitteista ja SQL-palvelimesta vastaa Pohjanpalo ja hän kantanee myös päävastuun MQ-jonojen määrittelystä ja toteutuksesta MVS:n ja SQL-palvelimen välille. Lindén hoitaa suurimman osan projektin aikana kirjoitettavasta lyhyestä materiaalista (pöytäkirjat yms.), mutta dokumenteista vastaavat kaikki yhdessä.

Kokouksia ja palavereja pidetään tarpeen mukaan. Seurantakokoukset pidetään kerran viikossa siten että ensimmäisen ajankohdan määrää Harkola ja seuraavien ajankohta päätetään aina edeltävässä seurantakokouksessa.

Menetelmät ja standardit

Käytetään Yrittäjäin Fennian omia standardeja soveltuvin osin, dokumentoinnissa otetaan huomioon myös Harri Laineen ohjelmistotuotanto-kurssilla syksyllä 1998 esittämät suositukset ja nykyinen projektityöohje.