53 Tiedostoon kirjoittaminen

Luvussa 1546 opimme, että tekstitiedostojen lukeminen onnistuu Scanner- ja File-luokkien avulla. Luokka FileWriter tarjoaa toiminnallisuuden tiedostoon kirjoittamiseen. Luokan FileWriter konstruktorille annetaan parametrina kohdetiedoston sijaintia kuvaava merkkijono.

FileWriter kirjoittaja = new FileWriter("tiedosto.txt");
kirjoittaja.write("Hei tiedosto!\n"); // rivinvaihto tulee myös kirjoittaa tiedostoon!
kirjoittaja.write("Lisää tekstiä\n");
kirjoittaja.write("Ja vielä lisää");
kirjoittaja.close(); // sulkemiskutsu sulkee tiedoston ja varmistaa että kirjoitettu teksti menee tiedostoon

Esimerkissä kirjoitetaan tiedostoon "tiedosto.txt" merkkijono "Hei tiedosto!", jota seuraa rivinvaihto, ja vielä hieman lisää tekstiä. Huomaa että tiedostoon kirjoitettaessa metodi write ei lisää rivinvaihtoja, vaan ne tulee lisätä itse.

Sekä FileWriter-luokan konstruktori että write-metodi heittää mahdollisesti poikkeuksen, joka tulee joko käsitellä tai siirtää kutsuvan metodin vastuulle. Metodi, jolle annetaan parametrina kirjoitettavan tiedoston nimi ja kirjoitettava sisältö voisi näyttää seuraavalta.

public class Tallentaja {

    public void kirjoitaTiedostoon(String tiedostonNimi, String teksti) throws Exception {
        FileWriter kirjoittaja = new FileWriter(tiedostonNimi);
        kirjoittaja.write(teksti);
        kirjoittaja.close();
    }
}

Yllä olevassa kirjoitaTiedostoon-metodissa luodaan ensin FileWriter-olio, joka kirjoittaa parametrina annetussa sijainnissa sijaitsevaan tiedostoon tiedostonNimi. Tämän jälkeen kirjoitetaan tiedostoon write-metodilla. Konstruktorin ja write-metodin mahdollisesti heittämä poikkeus tulee käsitellä joko try-catch-lohkolla tai siirtämällä poikkeuksen käsittelyvastuuta eteenpäin. Metodissa kirjoitaTiedostoon käsittelyvastuu on siirretty eteenpäin.

Luodaan main-metodi jossa kutsutaan Tallentaja-olion kirjoitaTiedostoon-metodia. Poikkeusta ei ole pakko käsitellä main-metodissakaan, vaan se voi ilmoittaa heittävänsä mahdollisesti poikkeuksen määrittelyllä throws Exception.

public static void main(String[] args) throws Exception {
    Tallentaja tallentaja = new Tallentaja();
    tallentaja.kirjoitaTiedostoon("paivakirja.txt", "Rakas päiväkirja, tänään oli kiva päivä.");
}

Yllä olevaa metodia kutsuttaessa luodaan tiedosto "paivakirja.txt" johon kirjoitetaan teksti "Rakas päiväkirja, tänään oli kiva päivä.". Jos tiedosto on jo olemassa, pyyhkiytyy vanhan tiedoston sisältö uutta kirjoittaessa. Metodilla append() voidaan lisätä olemassaolevan tiedoston perään tekstiä, jolloin olemassaolevaa tekstiä ei poisteta. Lisätään Tallentaja-luokalle metodi lisaaTiedostoon(), joka lisää parametrina annetun tekstin tiedoston loppuun.

public class Tallentaja {
    public void kirjoitaTiedostoon(String tiedostonNimi, String teksti) throws Exception {
        FileWriter kirjoittaja = new FileWriter(tiedostonNimi);
        kirjoittaja.write(teksti);
        kirjoittaja.close();
    }

    public void lisaaTiedostoon(String tiedostonNimi, String teksti) throws Exception {
        FileWriter kirjoittaja = new FileWriter(tiedostonNimi);
        kirjoittaja.append(teksti);
        kirjoittaja.close();
    }
}

Useimmiten tiedoston perään metodilla append kirjoittamisen sijasta on helpompi kirjoittaa koko tiedosto uudelleen.

public static void main(String[] args) throws FileNotFoundException, IOException {
    TiedostonKasittelija t = new TiedostonKasittelija();

    for (String rivi : t.lue("src/koesyote1.txt")) {
        System.out.println(rivi);
    }
}

eka
toka

MuistavaSanakirja sanakirja = new MuistavaSanakirja();
sanakirja.lisaa("apina", "monkey");
sanakirja.lisaa("banaani", "banana");
sanakirja.lisaa("apina", "apfe");

System.out.println( sanakirja.kaanna("apina") );
System.out.println( sanakirja.kaanna("monkey") );
System.out.println( sanakirja.kaanna("ohjelmointi") );
System.out.println( sanakirja.kaanna("banana") );

monkey
apina
null
banaani

MuistavaSanakirja sanakirja = new MuistavaSanakirja();
sanakirja.lisaa("apina", "monkey");
sanakirja.lisaa("banaani", "banana");
sanakirja.lisaa("ohjelmointi", "programming");
sanakirja.poista("apina");
sanakirja.poista("banana");

System.out.println( sanakirja.kaanna("apina") );
System.out.println( sanakirja.kaanna("monkey") );
System.out.println( sanakirja.kaanna("banana") );
System.out.println( sanakirja.kaanna("banaani") );
System.out.println( sanakirja.kaanna("ohjelmointi") );

null
null
null
null
programming

apina:monkey
alla oleva:below
olut:beer

Scanner tiedostonLukija = new ...
while ( tiedostonLukija.hasNextLine() ){
    String rivi = tiedostonLukija.nextLine();
    String[] osat = rivi.split(":");   // pilkotaan rivi :-merkkien kohdalta

    System.out.println( osat[0] );     // ennen :-merkkiä ollut osa rivistä
    System.out.println( osat[1] );     // :-merkin jälkeen ollut osa rivistä
}

MuistavaSanakirja sanakirja = new MuistavaSanakirja("src/sanat.txt");
boolean onnistui = sanakirja.lataa();

if ( onnistui ) {
  System.out.println("sanakirjan lataaminen onnistui");
}

System.out.println( sanakirja.kaanna("apina") );
System.out.println( sanakirja.kaanna("ohjelmointi") );
System.out.println( sanakirja.kaanna("alla oleva") );

sanakirjan lataaminen onnistui
monkey
null
below

tietokone:computer

computer:tietokone

MuistavaSanakirja sanakirja = new MuistavaSanakirja("src/sanat.txt");
sanakirja.lataa();

// käytä sanakirjaa

sanakirja.tallenna();

54 Käyttöliittymät

Huom! Osa käyttöliittymätehtävien testeistä avaa käyttöliittymän ja käyttää hiirtäsi käyttöliittymäkomponenttien klikkailuun. Kun suoritat käyttöliittymätehtävien testejä, älä käytä hiirtäsi!

Ohjelmamme ovat tähän mennessä koostuneet lähinnä sovelluslogiikasta ja sovelluslogiikkaa käyttävästä tekstikäyttöliittymästä. Muutamissa tehtävissä on ollut myös graafinen käyttöliittymä, mutta ne on yleensä luotu puolestamme. Tutustutaan seuraavaksi graafisten käyttöliittymien luomiseen Javalla.

Käyttöliittymät ovat ikkunoita, jotka sisältävät erilaisia osia kuten nappeja, tekstikenttiä ja valikkoja. Käyttöliittymien ohjelmoinnissa käytetään Javan Swing-komponenttikirjastoa, joka tarjoaa luokkia käyttöliittymäkomponenttien luomiseen ja käsittelyyn.

Käyttöliittymien peruselementti on luokka JFrame, jonka sisältämään komponenttiosioon käyttöliittymäkomponentit luodaan. Oikeaoppisesti luodut käyttöliittymät toteuttavat rajapinnan Runnable, ja ne käynnistetään pääohjelmasta. Käytämme kurssilla seuraavanlaista käyttöliittymärunkoa:

import java.awt.Container;
import java.awt.Dimension;
import javax.swing.JFrame;
import javax.swing.WindowConstants;

public class Kayttoliittyma implements Runnable {

    private JFrame frame;

    public Kayttoliittyma() {
    }

    @Override
    public void run() {
        frame = new JFrame("Otsikko");
        frame.setPreferredSize(new Dimension(200, 100));

        frame.setDefaultCloseOperation(WindowConstants.EXIT_ON_CLOSE);

        luoKomponentit(frame.getContentPane());

        frame.pack();
        frame.setVisible(true);
    }

    private void luoKomponentit(Container container) {
    }

    public JFrame getFrame() {
        return frame;
    }
}

Tarkastellaan ylläolevan käyttöliittymäluokan koodia hieman tarkemmin.

public class Kayttoliittyma implements Runnable {

Luokka Kayttoliittyma toteuttaa Javan rajapinnan Runnable, joka tarjoaa mahdollisuuden säikeistettyyn ohjelman suorittamiseen. Säikeistetyllä suorittamisella voidaan suorittaa useita ohjelman osia rinnakkain. Emme tutustu säikeisiin tarkemmin, lisää tietoa säikeistä tulee muunmuassa toisen vuoden kurssilla Käyttöjärjestelmät.

private JFrame frame;

Käyttöliittymä sisältää oliomuuttujana JFrame-olion, joka on näkyvän käyttöliittymän pohjaelementti. Kaikki käyttöliittymäkomponentit lisätään JFrame-olion sisältämään komponenttialueeseen. Huomaa että oliomuuttujia ei saa alustaa metodien ulkopuolella. Esimerkiksi oliomuuttujan JFrame alustus luokkamäärittelyssä "private JFrame frame = new JFrame()" kiertää käyttöliittymäsäikeiden suoritusjärjestyksen, ja voi johtaa ydintuhoon. Tai ohjelmasi kaatumiseen.

@Override
public void run() {
    frame = new JFrame("Otsikko");
    frame.setPreferredSize(new Dimension(200, 100));

    frame.setDefaultCloseOperation(WindowConstants.EXIT_ON_CLOSE);

    luoKomponentit(frame.getContentPane());

    frame.pack();
    frame.setVisible(true);
}

Rajapinta Runnable määrittelee metodin public void run(), joka jokaisen Runnable-rajapinnan toteuttajan tulee toteuttaa. Metodissa public void run() luodaan ensin uusi JFrame-ikkuna, jonka otsikoksi asetetaan "Otsikko". Tämän jälkeen asetetaan ikkunan toivotuksi kooksi 200, 100 eli ikkunan leveydeksi tulee 200 pikseliä, korkeudeksi 100 pikseliä. Komento frame.setDefaultCloseOperation(WindowConstants.EXIT_ON_CLOSE); kertoo JFrame-oliolle, että käyttöliittymän käynnistäneen ohjelman suoritus tulee lopettaa, kun käyttäjä painaa käyttöliittymässä olevaa ruksia.

Tämän jälkeen kutsutaan luokassa myöhemmin määriteltyä metodia luoKomponentit. Metodille annetaan parametrina JFrame-olion Container-olio, johon voi lisätä käyttöliittymäkomponentteja.

Lopuksi kutsutaan metodia frame.pack(), joka asettaa JFrame-olion aiemmin määritellyn kokoiseksi ja järjestää JFrame-olion sisältämän Container-olion sisällä olevat käyttöliittymäkomponentit. Lopuksi kutsutaan metodia frame.setVisible(true), joka näyttää käyttöliittymän käyttäjälle.

private void luoKomponentit(Container container) {
}

Metodissa luoKomponentit lisätään JFrame-olion sisältämään komponenttialueeseen käyttöliittymäkomponentteja. Esimerkissämme ei ole yhtäkään käyttöliittymäkomponenttia JFrame-ikkunan lisäksi. Luokalla Kayttoliittyma on myös sen käyttöä helpottava metodi getFrame, jolla päästään käsiksi luokan kapseloimaan JFrame-olioon.

Swing-käyttöliittymät käynnistetään SwingUtilities-luokan tarjoaman invokeLater-metodin avulla. Metodi invokeLater saa parametrinaan Runnable-rajapinnan toteuttavan olion. Metodi asettaa Runnable-olion suoritusjonoon, ja kutsuu sitä kun ehtii. Luokan SwingUtilities avulla voimme käynnistää uusia säikeitä tarvittaessa.

import javax.swing.SwingUtilities;

public class Main {

    public static void main(String[] args) {
        Kayttoliittyma kayttoliittyma = new Kayttoliittyma();
        SwingUtilities.invokeLater(kayttoliittyma);
    }
}

Kun ylläoleva pääohjelmametodi suoritetaan, näemme luokassa Kayttoliittyma määrittellyn käyttöliittymän.

54.1 Käyttöliittymäkomponentit

Käyttöliittymä koostuu taustaikkunan (JFrame) sisältämästä komponenttipohjasta (Container), ja siihen asetetuista käyttöliittymäkomponenteista. Käyttöliittymäkomponentteja ovat erilaiset painikkeet, tekstit ym. Jokaiselle komponentille on oma luokka. Kannattaa tutustua Oraclen kuvasarjaan erilaisista komponenteista osoitteessa http://docs.oracle.com/javase/tutorial/ui/features/components.html.

Teksti

Tekstin näyttäminen tapahtuu JLabel-luokan avulla. Luokka JLabel tarjoaa käyttöliittymäkomponentin, jolle voi asettaa tekstiä ja jonka sisältämää tekstiä voi muokata. Teksti asetetaan joko konstruktorissa tai erillisellä setText-metodilla.

Muokataan käyttöliittymäpohjaamme siten, että siinä näkyy tekstiä. Luodaan uusi JLabel-tekstikomponentti metodissa luoKomponentit. Tämän jälkeen lisätään se JFrame-oliolta saatuun Container-olioon add-metodia käyttäen.

private void luoKomponentit(Container container) {
    JLabel teksti = new JLabel("Tekstikenttä!");
    container.add(teksti);
}

Kuten yllä olevasta lähdekoodista näemme, JLabel-käyttöliittymäkomponentti tulee näyttämään tekstin "Tekstikenttä!". Kun suoritamme käyttöliittymän, näemme seuraavanlaisen ikkunan.

Painikkeet

Käyttöliittymään saa painikkeita JButton-luokan avulla. JButton-olion lisääminen käyttöliittymään tapahtuu aivan kuin JLabel-olion lisääminen.

private void luoKomponentit(Container container) {
    JButton nappi = new JButton("Click!");
    container.add(nappi);
}

Yritetään seuraavaksi lisätä käyttöliittymään sekä tekstiä, että nappi.

private void luoKomponentit(Container container) {
    JButton nappi = new JButton("Click!");
    container.add(nappi);
    JLabel teksti = new JLabel("Tekstiä.");
    container.add(teksti);
}

Ohjelmaa suorittaessa näemme seuraavanlaisen käyttöliittymän.

Vain viimeiseksi lisätty käyttöliittymäkomponentti on näkyvillä, eikä ohjelma toimi toivotusti. Mistä tässä oikein on kyse?

54.2 Käyttöliittymäkomponenttien asettelu

Jokaisella käyttöliittymäkomponentilla on oma sijainti käyttöliittymässä. Komponentin sijainnin määrää käytössä oleva käyttöliittymän asettelija (Layout Manager). Yrittäessämme aiemmin lisätä useampia käyttöliittymäkomponentteja Container-olioon käyttöliittymässä oli vain yksi komponentti näkyvillä. Jokaisessa Container-oliossa on oletuksena käyttöliittymäasettelija BorderLayout.

BorderLayout asettelee käyttöliittymäkomponentit viiteen alueeseen: käyttöliittymän keskikohdan lisäksi käytössä ovat ilmansuunnat. Voimme antaa Container-olion add-metodille ylimääräisenä parametrina lisätoiveen kohdasta, johon haluamme asettaa käyttöliittymäkomponentin. BorderLayout-luokassa on käytössä luokkamuuttujat BorderLayout.NORTH, BorderLayout.EAST, BorderLayout.SOUTH, BorderLayout.WEST, ja BorderLayout.CENTER.

Käytettävä käyttöliittymäasettelija asetetaan Container-oliolle metodin setLayout-parametrina. Metodille add voidaan antaa käyttöliittymäkomponentin lisäksi paikka, johon komponentti lisätään. Alla on esimerkki, jossa jokaiseen BorderLayoutin tarjoamaan paikkaan asetetaan käyttöliittymäkomponentti.

private void luoKomponentit(Container container) {
    // seuraava rivi siis ei tässä tilanteessa pakollinen, sillä BorderLayout on JFramessa joka tapauksessa oletuksena
    container.setLayout(new BorderLayout());

    container.add(new JButton("Pohjoinen (North)"), BorderLayout.NORTH);
    container.add(new JButton("Itä (East)"), BorderLayout.EAST);
    container.add(new JButton("Etelä (South)"), BorderLayout.SOUTH);
    container.add(new JButton("Länsi (West)"), BorderLayout.WEST);
    container.add(new JButton("Keski (Center)"), BorderLayout.CENTER);

    container.add(new JButton("Oletuspaikka (Center)"));
}

Huomaa, että nappi "Keski (Center)" ei tule näkymään käyttöliittymässä, sillä nappi "Oletuspaikka (Center)" asetetaan oletuksena sen paikalle. Käyttöliittymässäpohjassa yllä oleva koodi näyttää seuraavalta.

Kuten käyttöliittymäkomponentteja, myös käyttöliittymän asettelijoita on useita. Oraclella on käyttöliittymäasettelijoihin visuaalinen opas osoitteessa http://docs.oracle.com/javase/tutorial/uiswing/layout/visual.html. Tutustutaan seuraavaksi käyttöliittymäasettelijaan BoxLayout.

BoxLayout

BoxLayoutia käytettäessä käyttöliittymäkomponentit asetetaan käyttöliittymään joko vaakasuunnassa tai pystysuunnassa. BoxLayoutin konstruktorille annetaan parametrina Container-olio, johon käyttöliittymäkomponentteja ollaan asettamassa, ja käyttöliittymäkomponenttien asettelusuunta. Asettelusuunta on joko BoxLayout.X_AXIS, eli komponentit vaakasuunnassa, tai BoxLayout.Y_AXIS, eli komponentit pystysuunnassa. Toisin kuin BorderLayout-asettelijaa käytettäessä, BoxLayoutilla ei ole rajattua määrää paikkoja. Container-olioon voi siis lisätä niin monta käyttöliittymäkomponenttia kuin haluaa.

Käyttöliittymän asettelu BoxLayout-asettelijaa käyttäen toimii kuten BorderLayout-asettelijan käyttö. Luomme ensin asettelijan, jonka asetamme Container-oliolle sen metodilla setLayout. Tämän jälkeen voimme lisätä käyttöliittymäkomponentteja Container-olion add-metodilla. Emme tarvitse erillistä sijaintia ilmaisevaa parametria. Alla esimerkki vaakasuunnassa asetetuista käyttöliittymäkomponenteista.

private void luoKomponentit(Container container) {
    BoxLayout layout = new BoxLayout(container, BoxLayout.X_AXIS);
    container.setLayout(layout);

    container.add(new JLabel("Eka!"));
    container.add(new JLabel("Toka!"));
    container.add(new JLabel("Kolmas!"));
}

Käyttöliittymäkomponenttien asettelu pystysuunnassa ei vaadi suurta muutosta. Vaihdamme BoxLayout-olion konstruktorille annettavaksi suuntaparametriksi BoxLayout.Y_AXIS.

private void luoKomponentit(Container container) {
    BoxLayout layout = new BoxLayout(container, BoxLayout.Y_AXIS);
    container.setLayout(layout);

    container.add(new JLabel("Eka!"));
    container.add(new JLabel("Toka!"));
    container.add(new JLabel("Kolmas!"));
}

Käyttöliittymäasettelijoita käyttämällä voimme luoda käyttöliittymiä, joissa käyttöliittymäkomponentit ovat aseteltu sopivasti. Alla on esimerkkikäyttöliittymä, jossa komponentit asetetaan pystysuuntaan. Ensin teksti, ja sitten vaihtoehtoinen valinta. Vaihtoehtoisen valinnan, eli valinnan jossa vain yksi vaihtoehto on aina voimassa, voi tehdä käyttämällä ButtonGroup-ryhmittelijää ja JRadioButton-painikkeita.

private void luoKomponentit(Container container) {
    BoxLayout layout = new BoxLayout(container, BoxLayout.Y_AXIS);
    container.setLayout(layout);

    container.add(new JLabel("Valitse ruokavalio:"));

    JRadioButton liha = new JRadioButton("Liha");
    JRadioButton kala = new JRadioButton("Kala");

    ButtonGroup buttonGroup = new ButtonGroup();
    buttonGroup.add(liha);
    buttonGroup.add(kala);

    container.add(liha);
    container.add(kala);
}

54.3 Tapahtumien käsittely

Tähänastiset graafiset käyttöliittymämme ovat, vaikkakin hienoja, hieman tylsiä: ne eivät reagoi millään tavalla käyttöliittymässä tehtyihin tapahtumiin. Reagoimattomuus ei johdu käyttöliittymäkomponenteista, vaan siitä että emme ole lisänneet käyttöliittymäkomponentteihin tapahtumia käsitteleviä kuuntelijoita.

Tapahtumankuuntelijat kuuntelevat käyttöliittymäkomponentteja joihin ne on liitetty. Aina kun käyttöliittymäkomponentille tehdään joku toiminto, esimerkiksi napille napin painaminen, käyttöliittymäkomponentti kutsuu jokaisen siihen liitetyn tapahtumakuuntelijan tiettyä metodia. Käytännössä tapahtumankuuntelijat ovat tietyn rajapinnan toteuttavia luokkia, joiden ilmentymiä käyttöliittymäkomponentille voi lisätä. Tapahtuman tapahtuessa käyttöliittymäkomponentti käy jokaisen siihen liitetyn tapahtumankuuntelijan läpi, ja kutsuu rajapinnassa määriteltyä metodia.

Swing-käyttöliittymissä eniten käytetty tapahtumankuuntelurajapinta on ActionListener. Rajapinta ActionListener määrittelee metodin void actionPerformed(ActionEvent e), joka saa parametrinaan tapahtumasta kertovan ActionEvent-olion.

Toteutetaan ensimmäinen oma tapahtumankuuntelija, jonka tarkoituksena on vain tulostaa viesti standarditulostusvirtaan nappia painettaessa. Luokka ViestiKuuntelija toteuttaa rajapinnan ActionListener ja tulostaa viestin "Viesti vastaanotettu!" kun metodia actionPerformed kutsutaan.

import java.awt.event.ActionEvent;
import java.awt.event.ActionListener;

public class ViestiKuuntelija implements ActionListener {

    @Override
    public void actionPerformed(ActionEvent ae) {
        System.out.println("Viesti vastaanotettu!");
    }
}

Luodaan seuraavaksi käyttöliittymään JButton-tyyppinen nappi, ja lisätään siihen ViestiKuuntelija-luokan ilmentymä. Luokalle JButton voi lisätä tapahtumankuuntelijan käyttämällä sen yläluokassa AbstractButton määriteltyä metodia public void addActionListener(ActionListener actionListener).

private void luoKomponentit(Container container) {
    JButton nappi = new JButton("Viestitä!");
    nappi.addActionListener(new ViestiKuuntelija());

    container.add(nappi);
}

Käyttöliittymässä olevaa nappia painettaessa näemme standarditulostusvirrassa seuraavan viestin.

Viesti vastaanotettu!

Olioiden käsittely tapahtumankuuntelijoissa

Haluamme usein että tapahtumankuuntelija muokkaa jonkun olion tilaa. Päästäksemme olioon käsiksi tapahtumankuuntelijassa, tulee meidän antaa viite käsiteltävään olioon tapahtumankuuntelijalle sen konstruktorissa. Tapahtumankuuntelijat ovat täysin samanlaisia luokkia kuin muutkin Javan luokat, eli pääsemme ohjelmoimaan kaiken haluamamme toiminnallisuuden.

Pohditaan seuraavaa käyttöliittymää jossa on kaksi JTextArea-tyyppistä tekstikenttää, eli tekstikenttää johon käyttäjä voi syöttää tekstiä, ja JButton-tyyppinen nappi. Käyttöliittymä käyttää GridLayout-asettelijaa, jonka avulla käyttöliittymän voi rakentaa taulukkomaiseksi. GridLayout-luokan konstruktorille määriteltiin yksi rivi ja kolme saraketta.

private void luoKomponentit(Container container) {
    GridLayout layout = new GridLayout(1, 3);
    container.setLayout(layout);

    JTextArea textAreaVasen = new JTextArea("Le Kopioija");
    JTextArea textAreaOikea = new JTextArea();
    JButton kopioiNappi = new JButton("Kopioi!");

    container.add(textAreaVasen);
    container.add(kopioiNappi);
    container.add(textAreaOikea);
}

Haluamme lisätä käyttöliittymään toiminnallisuuden, jossa JButton-nappia painettaessa vasemman tekstikentän sisältö kopioituu oikeaan tekstikenttään. Tämä onnistuu toteuttamalla tapahtumankuuntelija. Luodaan rajapinnan ActionListener toteuttava luokka KenttienKopioija, joka kopioi JTextArean sisällön kentästä toiseen.

import java.awt.event.ActionEvent;
import java.awt.event.ActionListener;
import javax.swing.JTextArea;

public class KenttienKopioija implements ActionListener {

    private JTextArea lahde;
    private JTextArea kohde;

    public KenttienKopioija(JTextArea lahde, JTextArea kohde) {
        this.lahde = lahde;
        this.kohde = kohde;
    }

    @Override
    public void actionPerformed(ActionEvent ae) {
        this.kohde.setText(this.lahde.getText());
    }
}

Tapahtumankuuntelijan rekisteröinti JButton-oliolle onnistuu metodilla addActionListener.

private void luoKomponentit(Container container) {
    GridLayout layout = new GridLayout(1, 3);
    container.setLayout(layout);

    JTextArea textAreaVasen = new JTextArea("Le Kopioija");
    JTextArea textAreaOikea = new JTextArea();
    JButton kopioiNappi = new JButton("Kopioi!");

    KenttienKopioija kopioija = new KenttienKopioija(textAreaVasen, textAreaOikea);
    kopioiNappi.addActionListener(kopioija);

    container.add(textAreaVasen);
    container.add(kopioiNappi);
    container.add(textAreaOikea);
}

Nappia painettaessa vasemman tekstikentän sisältö kopioituu oikealla olevaan tekstikenttään.

54.4 Sovelluslogiikan ja käyttöliittymälogiikan eriyttäminen

Sovelluslogiikan (esimerkiksi tallennus- tai lukutoiminnallisuuden) ja käyttöliittymän sekoittaminen samoihin luokkiin on yleisesti ottaen huono asia. Se vaikeuttaa ohjelman testaamista ja muokkaamista huomattavasti, ja tekee koodista myös paljon vaikeammin luettavaa. Single responsibility principlen sanoin "Jokaisella luokalla pitäisi olla vain yksi selkeä vastuu". Sovelluslogiikan erottaminen käyttöliittymälogiikasta onnistuu sopivan rajapintasuunnittelun kautta. Oletetaan, että käytössämme on rajapinta HenkiloVarasto, ja haluamme toteuttaa käyttöliittymän henkilöiden tallentamiseen.

public interface HenkiloVarasto {
    void talleta(Henkilo henkilo);
    Henkilo hae(String henkilotunnus);

    void poista(Henkilo henkilo);
    void poista(String henkilotunnus);
    void poistaKaikki();

    Collection<Henkilo> haeKaikki();
}

Käyttöliittymän toteutus

Käyttöliittymää toteutettaessa hyvä aloitustapa on sopivien käyttöliittymäkomponenttien lisääminen käyttöliittymään. Henkilöiden tallennuksessa tarvitsemme kentät nimelle ja henkilötunnukselle, sekä napin jolla henkilö voidaan lisätä. Käytetään Javan JTextField-luokkaa tekstin syöttämiseen, ja JButton-luokkaa napin toteuttamiseen. Luodaan käyttöliittymään lisäksi selventävät JLabel-tyyppiset selitystekstit.

Käytetään käyttöliittymän asetteluun GridLayout-asettelijaa. Rivejä käyttöliittymässä on 3, sarakkeita 2. Lisätään tapahtumankuuntelija myöhemmin. Käyttöliittymäluokan metodi luoKomponentit näyttää nyt seuraavalta.

private void luoKomponentit(Container container) {
    GridLayout layout = new GridLayout(3, 2);
    container.setLayout(layout);

    JLabel nimiTeksti = new JLabel("Nimi: ");
    JTextField nimiKentta = new JTextField();
    JLabel hetuTeksti = new JLabel("Hetu: ");
    JTextField hetuKentta = new JTextField();

    JButton lisaaNappi = new JButton("Lisää henkilö!");
    // tapahtumankuuntelija

    container.add(nimiTeksti);
    container.add(nimiKentta);
    container.add(hetuTeksti);
    container.add(hetuKentta);
    container.add(new JLabel(""));
    container.add(lisaaNappi);
}

Käyttöliittymä näyttää seuraavalta kun siihen on lisätty tietoa.

Tapahtumankuuntelijan tulee tietää tallennustoiminnallisuudesta eli HenkiloVarasto-rajapinnasta sekä kentistä, joita se käyttää. Luodaan ActionListener-rajapinnan toteuttava luokka HenkilonLisaysKuuntelija. Luokka saa konstruktorissaan parametrina HenkiloVarasto-rajapinnan toteuttavan olion sekä kaksi JTextField-oliota, jotka ovat kentät nimelle ja henkilötunnukselle. Metodissa actionPerformed luodaan uusi Henkilo-olio ja tallennetaan se HenkiloVarasto-olion tarjoamalla talleta-metodilla.

public class HenkilonLisaysKuuntelija implements ActionListener {

    private HenkiloVarasto henkiloVarasto;
    private JTextField nimiKentta;
    private JTextField hetuKentta;

    public HenkilonLisaysKuuntelija(HenkiloVarasto henkiloVarasto, JTextField nimiKentta, JTextField hetuKentta) {
        this.henkiloVarasto = henkiloVarasto;
        this.nimiKentta = nimiKentta;
        this.hetuKentta = hetuKentta;
    }

    @Override
    public void actionPerformed(ActionEvent ae) {
        Henkilo henkilo = new Henkilo(nimiKentta.getText(), hetuKentta.getText());
        this.henkiloVarasto.talleta(henkilo);
    }
}

Jotta saamme HenkiloVarasto-viitteen HenkilonLisaysKuuntelija-oliolle, tulee sen olla käyttöliittymän tiedossa. Lisätään käyttöliittymälle oliomuuttuja private HenkiloVarasto henkiloVarasto, joka asetetaan konstruktorissa. Luokan Kayttoliittyma konstruktoria muokataan siten, että sille annetaan HenkiloVarasto-rajapinnan toteuttava luokka.

public class Kayttoliittyma implements Runnable {

    private JFrame frame;
    private HenkiloVarasto henkiloVarasto;

    public Kayttoliittyma(HenkiloVarasto henkiloVarasto) {
        this.henkiloVarasto = henkiloVarasto;
    }
    // ...

Voimme nyt luoda tapahtumankuuntelijan HenkilonLisaysKuuntelija, jolle annetaan sekä HenkiloVarasto-viite, että kentät.

private void luoKomponentit(Container container) {
    GridLayout layout = new GridLayout(3, 2);
    container.setLayout(layout);

    JLabel nimiTeksti = new JLabel("Nimi: ");
    JTextField nimiKentta = new JTextField();
    JLabel hetuTeksti = new JLabel("Hetu: ");
    JTextField hetuKentta = new JTextField();

    JButton lisaaNappi = new JButton("Lisää henkilö!");
    HenkilonLisaysKuuntelija kuuntelija = new HenkilonLisaysKuuntelija(henkiloVarasto, nimiKentta, hetuKentta);
    lisaaNappi.addActionListener(kuuntelija);

    container.add(nimiTeksti);
    container.add(nimiKentta);
    container.add(hetuTeksti);
    container.add(hetuKentta);
    container.add(new JLabel(""));
    container.add(lisaaNappi);
}

Laskuri laskuri = new OmaLaskuri();
System.out.println("Arvo: " + laskuri.annaArvo());
laskuri.kasvata();
System.out.println("Arvo: " + laskuri.annaArvo());
laskuri.kasvata();
System.out.println("Arvo: " + laskuri.annaArvo());

Arvo: 0
Arvo: 1
Arvo: 2

54.5 Sisäkkäiset Container-oliot

Törmäämme silloin tällöin tilanteeseen, jossa JFrame-luokan tarjoama Container-olio ei riitä käyttöliittymän asetteluun. Saatamme tarvita erilaisia käyttöliittymänäkymiä tai mahdollisuutta käyttöliittymäkomponenttien ryhmittelyyn niiden käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi alla olevan käyttöliittymän rakentaminen ei olisi kovin helppoa vain JFrame-luokan tarjoamalla Container-oliolla.

Voimme asettaa Container-tyyppisiä olioita toistensa sisään. Luokka JPanel (katso myös How to Use Panels) mahdollistaa sisäkkäiset Container-oliot. JPanel-luokan ilmentymään voi lisätä käyttöliittymäkomponentteja samalla tavalla kuin JFrame-luokasta saatuun Container-ilmentymään. Tämän lisäksi JPanel-luokan ilmentymän voi lisätä Container-olioon. Tämä mahdollistaa useamman Container-olion käyttämisen käyttöliittymän suunnittelussa.

Yllä olevan käyttöliittymän luominen on helpompaa JPanel-luokan avulla.. Luodaan käyttöliittymä, jossa on kolme nappia "Suorita", "Testaa", ja "Lähetä", sekä tekstialue joka sisältää tekstiä. Napit ovat oma joukkonsa, joten tehdään niille erillinen JPanel-olio joka asetetaan JFrame-luokasta saadun Container-olion eteläosaan. Tekstialue tulee keskelle.

private void luoKomponentit(Container container) {
    container.add(new JTextArea());
    container.add(luoValikko(), BorderLayout.SOUTH);
}

private JPanel luoValikko() {
    JPanel panel = new JPanel(new GridLayout(1, 3));
    panel.add(new JButton("Suorita"));
    panel.add(new JButton("Testaa"));
    panel.add(new JButton("Lähetä"));
    return panel;
}

JPanel-luokalle annetaan konstruktorin parametrina käytettävä asettelutyyli. Jos asettelutyyli tarvitsee konstruktorissaan viitteen käytettyyn Container-olioon (kuten BoxLayout), on JPanel-luokalla myös metodi setLayout.

Jos käyttöliittymässämme on selkeät erilliset kokonaisuudet, voimme myös periä JPanel luokan. Esimerkiksi yllä olevan valikon voisi toteuttaa myös seuraavasti.

import java.awt.GridLayout;
import javax.swing.JButton;
import javax.swing.JPanel;

public class ValikkoPanel extends JPanel {

    public ValikkoPanel() {
        super(new GridLayout(1, 3));
        luoKomponentit();
    }

    private void luoKomponentit() {
        add(new JButton("Suorita"));
        add(new JButton("Testaa"));
        add(new JButton("Lähetä"));
    }
}

Nyt käyttöliittymäluokassa voidaan luoda ValikkoPanel-luokan ilmentymä.

private void luoKomponentit(Container container) {
    container.add(new JTextArea());
    container.add(new ValikkoPanel(), BorderLayout.SOUTH);
}

Huomaa, että tapahtumankäsittelyä tarvittaessa luokalle ValikkoPanel tulee antaa parametrina kaikki tarvittavat oliot.

@Override
public void actionPerformed(ActionEvent ae) {
    if (ae.getSource() == plus) {
       // käsittele plus-painike
    } else if (ae.getSource() == miinus) {
       // käsittele miinus-painike
    } else ...

55 Piirtäminen

Luokkaa JPanel käytetään Container-toiminnallisuuden lisäksi usein piirtoalustana siten, että käyttäjä perii luokan JPanel ja korvaa metodin protected void paintComponent(Graphics graphics). Käyttöliittymä kutsuu metodia paintComponent aina kun käyttöliittymäkomponentin sisältö halutaan piirtää ruudulle. Metodi paintComponent saa käyttöliittymältä parametrina abstraktin luokan Graphics toteuttavan olion. Luodaan luokan JPanel perivä luokka Piirtoalusta, joka korvaa paintComponent-metodin.

public class Piirtoalusta extends JPanel {

    public Piirtoalusta() {
        super.setBackground(Color.WHITE);
    }

    @Override
    protected void paintComponent(Graphics graphics) {
        super.paintComponent(graphics);
    }
}

Yllä oleva piirtoalusta ei sisällä konkreettista piirtämistoiminnallisuutta. Asetamme konstruktorissa piirtoalustan taustan valkoiseksi kutsumalla yläluokan metodia setBackground. Metodi setBackGround saa parametrina Color-luokan ilmentymän. Luokka Color sisältää yleisimmät värit luokkamuuttujina, esimerkiksi väri valkoinen löytyy luokkamuuttujasta Color.WHITE.

Huom: metodin paintComponent alussa tulee olla kutsu korvattuun metodiin, eli ensimmäisen rivin tulee olla super.paintComponent(g); muuten piirtäminen ei toimi halutulla tavalla.

Korvattu paintComponent metodi kutsuu yläluokan paintComponent-metodia eikä tee muuta. Lisätään piirtoalusta seuraavaksi käyttöliittymäluokan luoKomponentit-metodiin. Käytämme kappaleen 51. Käyttöliittymät alussa määriteltyä käyttöliittymäpohjaa.

private void luoKomponentit(Container container) {
    container.add(new Piirtoalusta());
}

Käynnistäessämme käyttöliittymän näemme tyhjän ruudun, jonka taustaväri on valkoinen. Alla olevan käyttöliittymän toivotuksi kooksi on asetettu setPreferredSize-metodilla 300, 300, ja sen otsikko on "Piirtoalusta".

Piirtoalustalle piirtäminen tapahtuu Graphics-olion tarjoamien metodien avulla. Muokataan Piirtoalusta-luokan metodia paintComponent siten, että siinä piirretään kaksi suorakulmiota Graphics-olion tarjoaman metodin fillRect avulla.

@Override
protected void paintComponent(Graphics graphics) {
    super.paintComponent(graphics);

    graphics.fillRect(50, 80, 100, 50);
    graphics.fillRect(200, 20, 50, 200);
}

Metodi fillRect saa parametrina suorakulmion x, ja y -koordinaatit, sekä suorakulmion leveyden ja korkeuden tässä järjestyksessä. Yllä siis piirretään ensin koordinaatista (50, 80) alkava 100 pikseliä leveä ja 50 pikseliä korkea suorakulmio. Tämän jälkeen piirretään koordinaatista (200, 20) alkava 50 pikseliä leveä ja 100 pikseliä korkea suorakulmio.

Kuten piirtotuloksesta huomaat, koordinaatisto ei toimi aivan kuten olemme tottuneet.

Javan Graphics-olio (ja useiden muiden ohjelmointikielten käyttöliittymäkirjastot) olettaa että y-akselin arvo kasvaa alaspäin mennessä. Koordinaatiston origo, eli piste (0, 0) on piirrettävän alueen vasemmassa yläkulmassa: Graphics-olio tietää aina käyttöliittymäkomponentin, johon piirretään, ja osaa sen perusteella päätellä piirtotapahtuman sijainnin. Käyttöliittymän origon sijainti selkeytyy seuraavalla ohjelmalla. Piirretään ensin pisteestä (0, 0) lähtevä 10 pikseliä leveä ja 200 pikseliä korkea vihreä suorakulmio. Tämän jälkeen piirretään pisteestä (0, 0) lähtevä 200 pikseliä leveä ja 10 pikseliä korkea musta. Seuraavana piirrettävän kuvion väri määritellään Graphics-oliolle metodilla setColor.

@Override
protected void paintComponent(Graphics graphics) {
    super.paintComponent(graphics);

    graphics.setColor(Color.GREEN);
    graphics.fillRect(0, 0, 10, 200);
    graphics.setColor(Color.BLACK);
    graphics.fillRect(0, 0, 200, 10);
}

Tämä koordinaatiston käänteisyys johtuu siitä, miten käyttöliittymien kokoa muokataan. Käyttöliittymän kokoa muutettaessa sitä pienennetään tai suurennetaan "oikeasta alakulmasta vetäen", jolloin ruudulla näkyvä piirros siirtyy kokoa muuttaessa. Kun koordinaatisto alkaa vasemmasta yläkulmasta, on piirroksen sijainti aina sama, mutta näkyvä osa muuttuu.

Laajennetaan edellistä esimerkkiä siten, että piirrämme käyttöliittymässä erillisen hahmo-olion. Luodaan hahmon edustamiseen luokka Hahmo. Hahmolla on koordinaatteina ilmaistu sijainti, ja se piirretään ympyränä jonka halkaisija on 10 pikseliä. Hahmon sijaintia voi muuttaa kutsumalla sen siirry-metodia.

import java.awt.Graphics;

public class Hahmo {

    private int x;
    private int y;

    public Hahmo(int x, int y) {
        this.x = x;
        this.y = y;
    }

    public int getX() {
        return x;
    }

    public int getY() {
        return y;
    }

    public void siirry(int xmuutos, int ymuutos) {
        this.x += xmuutos;
        this.y += ymuutos;
    }

    public void piirra(Graphics graphics) {
        graphics.fillOval(x, y, 10, 10);
    }
}

Muutetaan piirtoalustaa siten, että sille annetaan Hahmo-luokan ilmentymä konstruktorin parametrina. Luokan Piirtoalusta metodi paintComponent ei itse piirrä hahmoa, vaan delegoi piirtovastuun Hahmo-luokan ilmentymälle.

import java.awt.Color;
import java.awt.Graphics;
import javax.swing.JPanel;

public class Piirtoalusta extends JPanel {

    private Hahmo hahmo;

    public Piirtoalusta(Hahmo hahmo) {
        super.setBackground(Color.WHITE);
        this.hahmo = hahmo;
    }

    @Override
    protected void paintComponent(Graphics graphics) {
        super.paintComponent(graphics);
        hahmo.piirra(graphics);
    }
}

Annetaan hahmo myös käyttöliittymälle parametrina. Hahmo on siis käyttöliittymästä erillinen olio, joka vain halutaan piirtää käyttöliittymässä. Oleelliset muutokset käyttöliittymäluokassa ovat siis konstruktorin muuttaminen siten, että se saa parametrina Hahmo-olion. Tämän lisäksi metodissa luoKomponentit annetaan Hahmo-luokan ilmentymä parametrina luotavalle Piirtoalusta-oliolle.

public class Kayttoliittyma implements Runnable {

    private JFrame frame;
    private Hahmo hahmo;

    public Kayttoliittyma(Hahmo hahmo) {
        this.hahmo = hahmo;
    }

// ...

    private void luoKomponentit(Container container) {
        Piirtoalusta piirtoalusta = new Piirtoalusta(hahmo);
        container.add(piirtoalusta);
    }
// ...

Käyttöliittymän voi nyt käynnistää antamalla sen konstruktorille Hahmo-olion parametrina.

Kayttoliittyma kayttoliittyma = new Kayttoliittyma(new Hahmo(30, 30));
SwingUtilities.invokeLater(kayttoliittyma);

Yllä olevassa käyttöliittymässä näkyy huikea, pallonmuotoinen hahmo.

Lisätään seuraavaksi ohjelmaan hahmon siirtämistoiminnallisuus. Haluamme liikuttaa hahmoa näppäimistöllä. Kun käyttäjä painaa nuolta vasemmalle, hahmon pitäisi siirtyä vasemmalle. Oikealle osoittavaa nuolta painettaessa hahmon pitäisi siirtyä oikealle. Tarvitsemme siis tapahtumankuuntelijan, joka kuuntelee näppäimistöä. Rajapinta KeyListener määrittelee näppäimistönkuuntelijalta vaaditut toiminnallisuudet.

Rajapinta KeyListener vaatii metodien keyPressed, keyReleased, ja keyTyped toteuttamista. Olemme kiinnostuneita vain tapahtumasta, jossa näppäintä painetaan, joten jätämme metodit keyReleased ja keyTyped tyhjiksi. Luodaan luokka NappaimistonKuuntelija, joka toteuttaa rajapinnan KeyListener. Luokka saa parametrina Hahmo-olion, jota tapahtumankäsittelijän tulee liikuttaa.

import java.awt.event.KeyEvent;
import java.awt.event.KeyListener;

public class NappaimistonKuuntelija implements KeyListener {

    private Hahmo hahmo;

    public NappaimistonKuuntelija(Hahmo hahmo) {
        this.hahmo = hahmo;
    }

    @Override
    public void keyPressed(KeyEvent e) {
        if (e.getKeyCode() == KeyEvent.VK_LEFT) {
            hahmo.siirry(-5, 0);
        } else if (e.getKeyCode() == KeyEvent.VK_RIGHT) {
            hahmo.siirry(5, 0);
        }
    }

    @Override
    public void keyReleased(KeyEvent e) {
    }

    @Override
    public void keyTyped(KeyEvent ke) {
    }
}

Metodi keyPressed saa käyttöliittymältä parametrina KeyEvent-luokan ilmentymän. KeyEvent-oliolta saa tietoon painettuun nappiin liittyvän numeron sen getKeyCode()-metodilla. Eri näppäimille on luokkamuuttujat KeyEvent-luokassa, esimerkiksi nuoli vasemmalle on KeyEvent.VK_LEFT.

Haluamme kuunnella käyttöliittymään kohdistuvia näppäimen painalluksia (emme esimerkiksi ole kirjoittamassa tekstikenttään), joten lisätään näppäimistönkuuntelija JFrame-luokan ilmentymälle. Muokataan käyttöliittymäämme siten, että näppäimistönkuuntelija lisätään JFrame-oliolle.

private void luoKomponentit(Container container) {
    Piirtoalusta piirtoalusta = new Piirtoalusta(hahmo);
    container.add(piirtoalusta);

    frame.addKeyListener(new NappaimistonKuuntelija(hahmo));
}

Nyt sovelluksemme kuuntelee näppäimistöltä tulleita painalluksia, ja ohjaa ne luokan NappaimistonKuuntelija ilmentymälle.

Kokeillessamme käyttöliittymää se ei kuitenkaan toimi: hahmo ei siirry ruudulla. Mistä tässä oikein on kyse? Voimme tarkastaa että näppäimistön painallukset ohjautuvat NappaimistonKuuntelija-oliolle lisäämällä keyPressed-metodin alkuun testitulostuksen.

@Override
public void keyPressed(KeyEvent e) {
    System.out.println("Nappia " + e.getKeyCode() +  " painettu.");

    // ...

Käynnistäessämme ohjelman ja painaessamme näppäimiä näemme konsolissa tulostuksen.

Nappia 39 painettu.
Nappia 37 painettu.
Nappia 40 painettu.
Nappia 38 painettu.

Huomaamme että näppäimistön kuuntelija toimii, mutta piirtoalusta ei päivity.

55.1 Piirtoalustan uudelleenpiirtäminen

Käyttöliittymäkomponentit sisältävät yleensä toiminnallisuuden komponentin ulkoasun uudelleenpiirtämiseen tarvittaessa. Esimerkiksi nappia painettaessa JButton-luokan ilmentymä osaa piirtää napin "painettuna", jonka jälkeen nappi piirretään taas normaalina. Toteuttamassamme piirtoalustassa ei ole valmista päivitystoiminnallisuutta, vaan meidän tulee pyytää sitä piirtämään itsensä uudelleen tarvittaessa.

Jokaisella Component-luokan aliluokalla on metodi public void repaint(), jonka kutsuminen pakottaa komponentin uudelleenpiirtämisen. Haluamme että Piirtoalusta-olio piirretään uudestaan aina kun hahmoa siirretään. Hahmon siirtäminen tapahtuu luokassa NappaimistonKuuntelija, joten on loogista että uudelleenpiirtokutsu tapahtuu myös näppäimistönkuuntelijassa.

Uudelleenpiirtokutsua varten näppäimistönkuuntelija tarvitsee viitteen piirtoalustaan. Muutetaan luokkaa NappaimistonKuuntelija siten, että se saa parametrinaan Hahmo-olion lisäksi uudelleenpiirrettävän Component-olion. Kutsutaan Component-olion repaint-metodia jokaisen keyPressed tapahtuman lopussa.

import java.awt.Component;
import java.awt.event.KeyEvent;
import java.awt.event.KeyListener;

public class NappaimistonKuuntelija implements KeyListener {

    private Component component;
    private Hahmo hahmo;

    public NappaimistonKuuntelija(Hahmo hahmo, Component component) {
        this.hahmo = hahmo;
        this.component = component;
    }

    @Override
    public void keyPressed(KeyEvent e) {
        if (e.getKeyCode() == KeyEvent.VK_LEFT) {
            hahmo.siirry(-5, 0);
        } else if (e.getKeyCode() == KeyEvent.VK_RIGHT) {
            hahmo.siirry(5, 0);
        }

        component.repaint();
    }

    @Override
    public void keyReleased(KeyEvent e) {
    }

    @Override
    public void keyTyped(KeyEvent ke) {
    }
}

Muutetaan myös Kayttoliittyma-luokan luoKomponentit-metodia siten, että Piirtoalusta-luokan ilmentymä annetaan parametrina näppäimistönkuuntelijalle.

private void luoKomponentit(Container container) {
    Piirtoalusta piirtoalusta = new Piirtoalusta(hahmo);
    container.add(piirtoalusta);

    frame.addKeyListener(new NappaimistonKuuntelija(hahmo, piirtoalusta));
}

Nyt hahmon liikuttaminen myös näkyy käyttöliittymässä. Aina kun käyttäjä painaa näppäimistöä, käyttöliittymään liitetty näppäimistönkuuntelija käsittelee kutsun. Jokaisen kutsun lopuksi kutsutaan piirtoalustan repaint-metodia, joka aiheuttaa piirtoalustan uudelleenpiirtämisen.

Kayttoliittyma kayttoliittyma = new Kayttoliittyma(new Ympyra(50, 50, 250));
SwingUtilities.invokeLater(kayttoliittyma);

Kayttoliittyma kayttoliittyma = new Kayttoliittyma(new Nelio(50, 50, 250));
SwingUtilities.invokeLater(kayttoliittyma);

Kayttoliittyma kayttoliittyma = new Kayttoliittyma(new Laatikko(50, 50, 100, 300));
SwingUtilities.invokeLater(kayttoliittyma);

Koostekuvio rekka = new Koostekuvio();

rekka.liita(new Laatikko(220, 110, 75, 100));
rekka.liita(new Laatikko(80, 120, 200, 100));
rekka.liita(new Ympyra(100, 200, 50));
rekka.liita(new Ympyra(220, 200, 50));

Kayttoliittyma kayttoliittyma = new Kayttoliittyma(rekka);
SwingUtilities.invokeLater(kayttoliittyma);

55.2 Valmiit sovelluskehykset

Sovelluskehys on ohjelma, joka tarjoaa lähtökohdan ja joukon palveluita jonkin erityisen sovelluksen toteuttamiseen. Yksi tapa laatia sovelluskehys on laatia valmiita palveluita tarjoava luokka, jonka päälle luokan perivät luokat rakentavat erityisen sovelluksen. Sovelluskehykset ovat yleensä hyvin laajoja, ja tarkoitettu johonkin tiettyyn tarkoitukseen, esimerkiksi pelien ohjelmointiin tai web-sovelluskehitykseen. Tutustutaan seuraavasti pikaisesti valmiin sovelluskirjaston käyttöön luomalla sovelluslogiikka Game of Life -pelille.

import gameoflife.GameOfLifeAlusta;

public class OmaAlusta extends GameOfLifeAlusta {

    public OmaAlusta(int leveys, int korkeus) {
        super(leveys, korkeus);
    }

    // ..

boolean[][] arvot = new boolean[10][10];
System.out.println(arvot[3][1]);

boolean[][] alusta = getAlusta();
System.out.println(alusta[x][y]);

boolean[][] alusta = getAlusta();
alusta[x][y] = true;

getAlusta()[x][y] = true;

package game;

public class Main {
    public static void main(String[] args) {
        OmaAlusta alusta = new OmaAlusta(7, 5);

        alusta.muutaElavaksi(2, 0);
        alusta.muutaElavaksi(4, 0);

        alusta.muutaElavaksi(3, 3);
        alusta.muutaKuolleeksi(3, 3);

        alusta.muutaElavaksi(0, 2);
        alusta.muutaElavaksi(1, 3);
        alusta.muutaElavaksi(2, 3);
        alusta.muutaElavaksi(3, 3);
        alusta.muutaElavaksi(4, 3);
        alusta.muutaElavaksi(5, 3);
        alusta.muutaElavaksi(6, 2);

        GameOfLifeTestaaja gom = new GameOfLifeTestaaja(alusta);
        gom.pelaa();
    }
}

Paina enter jatkaaksesi, muut lopettaa: <enter>

  X X

X     X
 XXXXX

Paina enter jatkaaksesi, muut lopettaa: stop
Kiitos!

OmaAlusta alusta = new OmaAlusta(3, 3);
alusta.alustaSatunnaisetPisteet(1.0);

GameOfLifeTestaaja gom = new GameOfLifeTestaaja(alusta);
gom.pelaa();

Paina enter jatkaaksesi, muut lopettaa: <enter>

XXX
XXX
XXX
Paina enter jatkaaksesi, muut lopettaa: stop
Kiitos!

OmaAlusta alusta = new OmaAlusta(7, 5);

alusta.muutaElavaksi(0, 1);
alusta.muutaElavaksi(1, 0);
alusta.muutaElavaksi(1, 2);
alusta.muutaElavaksi(2, 2);
alusta.muutaElavaksi(2, 1);

System.out.println("Elossa naapureita (0,0): " + alusta.getElossaOlevienNaapurienLukumaara(0, 0));
System.out.println("Elossa naapureita (1,1): " + alusta.getElossaOlevienNaapurienLukumaara(1, 1));

Elossa naapureita (0,0): 2
Elossa naapureita (1,1): 5

package game;

import gameoflife.Simulaattori;

public class Main {

    public static void main(String[] args) {
        OmaAlusta alusta = new OmaAlusta(100, 100);
        alusta.alustaSatunnaisetPisteet(0.7);

        Simulaattori simulaattori = new Simulaattori(alusta);
        simulaattori.simuloi();
    }
}