Sisällys

• Äskettäin tapahtunutta
• Pian ajankohtaista
• Kehityshankkeita
• Ongelma-asioita

• Atk-järjestelmien etusivulle
• Käyttöohjeita
• Ylläpidon henkilökunta

Omien tulostustöiden poistaminen tulostinjonoista on helpottunut tulostuspalvelimella tehtyjen muutosten takia. Oman työn pystyy nyt poistamaan miltä tahansa koneelta ja myös Windowsista, kun aiemmin työ on pitänyt poistaa samalta koneelta kuin mistä se tulostettu. Aiemmin töiden poistaminen on ollut joiltakin koneilta kokonaan mahdotonta, mutta nämä ongelmat on nyt ratkaistu.

Noutamatta jääneet tulostustyöt ovat todellinen ongelma, joka lisää järkevän tulostamisen kustannuksia. Siksi työt pitääkin poistaa jonosta esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jos on tulostettu vahingossa väärälle tulostimelle tai jos jonossa on niin paljon töitä, että tulostumista ei voi odottaa.

Kaikki omat työt voi Linuxissa poistaa esimerkiksi komennolla lprm -Pps4 -, jossa ps4 on tulostinjonon nimi. Jos kyseisen työn numero on tiedossa (näkee komennolla lpq -Pps4), niin työn voi poistaa komennolla lprm -Pps4 id, jossa id on työn numero. Windowsissa jonoja pääsee katsomaan ja töitä poistamaan valitsemalla Start-menusta settings -> printers.

Lisätietoja tulostamisesta on TKTL:n tulostimien ohjesivulla.

Matlab-matematiikkaohjelman versio 6 on asennettu Linux-järjestelmään. Uusi Matlab käynnistyy CS Linux 2 -koneissa komennolla /opt/matlab6/bin/matlab. CS Linux 1 -koneissa se ei toimi. Matlabin käyttäjien kannattaa tutustua tähän uuteen versioon, koska vanhan viitosversion käyttö joudutaan lisenssiteknisten asioiden takia todennäköisesti jossain vaiheessa lopettamaan.

Matlabin ajaminen ei ole lisenssirajoitusten takia mahdollista kaikissa TKTL:n Linux-koneissa. Sallittuja koneita ovat muun muassa kaikki mikroluokkien A213, A215, D326, D327 ja D423 koneet sekä erikseen määritellyt henkilökunnan koneet ja melkinpaasi-palvelin.

Ylläpidon lainattavista dataprojektoreista toinen on vaihdettu uuteen, paremmin myös matkakäyttöön soveltuvaan malliin. Tuhdon videotykkinä tunnettu laite on nyt pieni ja kevyt Infocus LP335. Uudella laitteella saadaan parempilaatuinen kuva ja päästään aitoon 1024x768-tarkkuuteen, jos käytettävä tietokone tukee sitä.

Ylläpidon dataprojektorien varaustilannetta voi tarkastella Linuxissa ical-ohjelmalla laitoksen henkilökuntasivuilla olevan ohjeen mukaan. Opetuksessa kannattaa ensisijaisesti käyttää alakerran vahtimestareilta varattavia multimediakärryjä, joissa on kärryssä liikuteltava dataprojektori ja kannettava tietokone.

Laitoksen langattoman lähiverkon päivittäminen IEEE 802.11b -standardin mukaiseksi on aloitettu vaihtamalla aluksi kolme neljännen kerroksen tukiasemaa. Uusilla tukiasemilla verkon teoreettinen maksiminopeus nousee entisestä 2Mbit/s nopeuteen 11Mbit/s ja useammat langattoman verkkokortit (mm. Compaq) saadaan verkon kanssa yhteensopiviksi. Baystackin korttien teoreettinen maksiminopeus on kuitenkin edelleen 2Mbit/s.

Tukiasemien vaihtuminen ei aiheuta tavalliselle käyttäjälle toimenpiteitä.

Tukiasemapäivityksen valmistuttua toteutetaan käytettävien kanavien uudeelleenjako. Syynä tähän on siirtyminen käyttämään 11 kanavaa, koska nykyisen 13 kanavan valikoiman tuntevat vain eurooppalaisten normien mukaan valmistetut laitteet. Myöskään tästä ei pitäisi aiheutua käyttäjille häiriöitä.

CD-levyjen kirjoitus on nyt mahdollista TKTL:lla sekä Windowsissa että Linuxissa. CDRW-asema on käytössä koneissa hanakari (B437) ja hylkykari (D325).

Polttavalla CD-asemalla varustettuihin koneisiin on asennettu Windowsiin Adaptec Easy CD Creator -ohjelmisto. Ohjelman käyttöoikeutta on jouduttu rajoittamaan niin, että guest-käyttäjä ei pysty käyttämään sitä. Kaikki TKTL:n Linux-järjestelmän käyttäjät saavat kuitenkin tunnuksen myös Windows NT -domainiin viimeistään vaihtamalla Linux-järjestelmän salasanan.

Linuxissa CD-levyn tekoon tarvitaan ohjelmia mkisofs ja cdrecord. Ensimmäisellä luodaan imagetiedosto kirjoitettavasta datasta, ja jälkimmäisellä se kirjoitetaan fyysisesti CD-aihiolle. Asennettuna on myös Xcdroast-niminen graafinen käyttöliittymä näihin ohjelmiin, tosin se ei ole ihan helppokäyttöinen. Xcdroast käynnistyy komennolla /opt/xcdroast/bin/xcdroast.

Polttavien CD-asemien käyttöön on myös ohjesivu http://www.cs.Helsinki.FI/compfac/ohjeet/cd-poltto.html, johon kannattaa tutustua.

Sparc Solaris -palvelin hydran käyttöjärjestelmä päivitetään Solariksen versioon 8. Päivitys tehdään asentamalla hydra kokonaan uudelleen, ja asennukseen saattaa kulua useita päiviä. Mikäli käytät hydraa johonkin tehtävään, jota ei voi suorittaa missään muualla, ota välittömästi yhteyttä ylläpitoon. Operaatio suoritettaneen ensi viikolla. Käyttökatkon tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan ainakin uutisryhmässä hy.tktl.tiedotukset.

Mikroluokkaan D325 asennetaan yksittäisiä CS Linux 2 -koneita, jotta opiskelijat pystyvät käyttämään niitä iltaisin ja viikonloppuisin.

Laitokselle perustetaan tietoliikenteen ja käyttöjärjestelmien opetuksen erityisluokkaa, jolla pyritään lisäämään opiskelijoiden kokemusperäistä taitoa tietoliikenteen, laiteajurien, käyttöjärjestelmien ja reaaliaikajärjestelmien osalta. Tietoturvallisuuden vuoksi käytännön harjoituksia ei voi järjestää laitoksen normaalissa verkossa, sillä opiskelijoille tullaan myöntämään ns. pääkäyttäjän oikeudet, jotta hyödyllisten harjoitusten luominen olisi mahdollista. Tästä syystä perustettava tietoliikenneverkko on eristetty laitoksen muusta verkosta.

Tietoliikenneluokkaan tulee aluksi 12 työasemaa, palvelin ja eristetty tietoliikenneverkko. Laitteet asennetaan mikroluokkaan D425.

F-Secure Anti-Virus 5 -virussuoja tulee vähitellen käyttöön laitoksen Windows-koneissa. Automaattisesti verkon kautta virustietokantansa päivittävä FSAV 5 on nyt jo asennettuna kaikissa TKTL:n 2. kerroksen mikroluokissa. Anti-Viruksen aiemmassa versiossa virustietokannan automaattipäivitys NT-koneissa tuotti ongelmia, jolloin mikroluokkien Windowsien virussuoja ei aina ollut aivan tuoreinta tasoa.

Käytännössä kaikissa henkilökunnan Windows-asennuksissa on F-Secure Anti-Virus 4 -asennus, joista osa on automaattisesti päivittyviä, osa ei. Jos FSAV näyttää kovin vanhalta, kannattaa pyytää ylläpitoa korjaamaan asennus vähintään sellaiseksi, että se päivittyy automaattisesti.

Yliopiston ostama lisenssi sallii F-Secure Anti-Viruksen asentamisen myös henkilökunnan ja opiskelijoiden kotikoneisiin. Tätä ja muutamia muita kotikäyttöön tarkoitettuja ohjelmia voi hakea atk-osaston ohjelmajakelusta (http://www.helsinki.fi/atk/ohjelmajakelu).

Laitoksen langattomaan lähiverkkoon hankitaan uusia tukiasemia verkon päivittämiseksi 802.11b-standardin mukaiseksi ja teoreettiseen maksiminopeuteen 11 Mbps.

Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja ehkä myös opiskelijoille tullaan tulevaisuudessa tarjoamaan mahdollisuus oman kannettavan koneen kytkemiseen laitoksen verkkoon, joko langattomasti tai langallisesti.

TKTL:n Linux- ja Windows-järjestelmien kotihakemistot ovat levypalvelimella fs (paitsi henkilökunnan koneiden paikalliset kotihakemistot). Fs on tällä hetkellä 95-prosenttisen täynnä.

Vapaan levytilan vähyyden takia ylläpito pyytää kaikkia käyttäjiä tarkistamaan oman fs:n kotihakemiston ja poistamaan tarpettomasti paljon tilaa vievät tiedostot, kuten unohtuneet CD-imaget, ohjelmien asennuspaketit, väliaikaistiedostot jne. Siivous on tarpeen, jotta nykyisellä kapasiteetilla selvitään lukukauden loppuun.

Linux-järjestelmässä fs:n kotihakemiston polku on /home/fs/käyttäjätunnus. Windows NT-järjestelmässä fs:n kotihakemisto kytkeytyy H-asemaksi (jos on kirjauduttu TKTL-domainiin).

Ylläpito palaa tähän asiaan tarvittaessa henkilökohtaisten muistutusten muodossa.

Yleisesti fs:lla (tai group-palvelimella) kannattaa säilyttää vain luotettavaa varmuuskopiointia vaativaa tai jaettua dataa. Muiden tiedostojen säilytykseen paras paikka on työaseman paikallisella levyllä sijaitseva kotihakemisto.

Vain fs:n kotihakemiston omistavat käyttäjät (esimerkiksi useimmat opiskelijat) voivat luoda itselleen henkilökohtaisen väliaikaishakemiston suurten tiedostojen säilytykseen jonkun palvelinkoneen /tmp-hakemistoon tai fs:lle hakemistoon /fs/tmp. Tmp-hakemistossa ei kuitenkaan pidä säilyttää mitään korvaamatonta, koska hakemistot saatetaan varoittamatta tyhjentää ja vanhoja tiedostoja myös siivotaan automaattisesti. Automaattinen siivous tapahtuu tavallisesti joko 10 päivän käyttämättä olon tai koneen uudelleenkäynnistyksen jälkeen. Tavoitteena on, että melkinpaasi-koneen /tmp-hakemistossa ja /fs/tmp-hakemistossa tiedostot saisivat olla 30 päivää käyttämättä, ennen kuin automaatti poistaa ne. Nämäkin hakemistot saatetaan tyhjentää aiemmin, mitään takeita tiedostojen säilyvyydestä tmp-hakemistoissa ei siis anneta.

TFT-näyttöjä saattaa joutua säätämään CSL 2 -päivityksen #2.025 jäljiltä. Näyttötila vaihtui päivityksessä, ja ilman tämän jälkeen tehtävää säätöä kuvassa saattaa esiintyä värinäilmiöitä. Kaikki mikroluokkien näytöt on säädetty ylläpidon puolesta, mutta henkilökunnalla saattaa edelleen olla säädön tarpeessa olevia näyttöjä. Säätöohjeita on esimerkiksi 2. kerroksen mikroluokkien seinillä. Jos näytössä on auto-nappula, niin käytännössä useimmiten riittää painaa sitä sopivalla taustalla. Sopivan taustan saa Linuxissa komennolla xsetroot.

CSL 2 -koneissa (classic fvwm -käyttöliittymässä) terminaali-ikkunan fonttikoon muuttaminen tuottaa ongelmia käyttäjille, jotka ovat tottuneet CSL 1:n näppäinyhdistelmiin. Sekä CSL 1 että CSL 2 -koneissa rxvt-terminaalin fonttikoko muuttuu lennossa näppäinyhdistelmällä shift+(-/+), jossa miinus ja plus otetaan numeronäppäimistöstä. Cslconfig-ohjelmalla fonttikoon voi asettaa pysyvästi.

CSL 2 -koneissa postinluku pinellä aiheuttaa terminaali-ikkunan tekstin sotkeentumista salasanakyselyn aikana, kun pinessä käytetään salakirjoittamatonta IMAP-yhteyttä. Tästä pääse eroon joko painamalla control+L tai asettamalla henkilökohtaiset SSH-avaimet siten, että pine pääsee suoraan postipalvelimelle ilman salasanakyselyä.

Erityisesti henkilökunnan kannattaa käyttää omissa työasemakoneissa jälkimmäistä vaihtoehtoa, jonka voi tehdä joko tietoturvasivun ohjeen mukaan tai yksinkertaisesti TKTL:n Linux-järjestelmän preauth-komennolla: preauth mail. Preauth-komento helpottaa ssh:n käyttämistä RSA-autentikoinnilla. Jos haluat, että koneesta A pääsee koneeseen B, niin anna koneessa A komento: preauth B.

SSH-yhteyden ottaminen CS Linux 1 -koneesta Atk-osaston kruuna- tai sirppi-palvelimeen saattaa aiheuttaa virheilmoituksen, joka alkaa sanoilla "WARNING: HOST IDENTIFICATION HAS CHANGED!". Tämän ilmoituksen syynä on CS Linux 1 -koneiden SSH-asiakkaan ja kruunan ja sirpin SSH-palvelinten yhteensopimattomuus, joka korjaantuu tulevassa Linux-päivityksessä. Virheilmoitusta seuraavaan kysymykseen on nyt kruunan ja sirpin tapauksessa turvallista vastata "yes".

Monia Linux-järjestelmän käyttäjiä vaivaa sähköpostin lähetyksessä sitkeästi esiintyvä virheilmoitus: (porttinumero vaihtelee)

[Connection failed to localhost,56648: Connection refused]

Vaikka ilmoitus onkin ilkeän näköinen, se on vaaraton, ja kaikki sähköposti saapuu ja lähtee normaalisti. Postiohjelma etsii parasta tapaa toimittaa lähetettävä viesti palvelimelle. Tässä prosessissa saattaa syntyä mainittu virheilmoitus, jonka ei tarvitsisi näkyä käyttäjille. Asiaa tutkitaan.

CSL 2 -koneiden Latex ei tunne laitoksen omia dokumenttityylejä. Nämä ovat toistaiseksi käytettävissä esimerkiksi CSL 1 -palvelimissa melkki ja melkinkari. Omien dokumenttityyliemme porttaus CSL 2:n uudelle Latex-versiolle ei ole ihan yksinkertainen tehtävä.

CSL 2 -koneissa X-istunto saattaa hyytyä ulos kirjauduttaessa. Tähän todennäköinen syy on Netscapen ja KDE:n istuntomanagerien yhteensopimattomuus. Käynnissä olevan Netscapen tappaminen toiselta koneelta käsin saattaa auttaa, mutta parasta on sulkea koko Netscape ennen uloskirjautumista. Hyytyneen X-istunnon pystyy tappamaan näppäinyhdistelmällä ctrl+alt+backspace, jos näppäimistö toimii. Katso myös TKTL FAQ.

CSL 2 -koneissa pico-editorissa tekstialueen merkitseminen ei toimi.