Sisällys

• Äskettäin tapahtunutta
• Lähiaikoina tapahtuvaa
• Kehityshankkeita
• Ongelmia aiheuttavia asioita
• Syksyn suuret Linux- ja Windows-uudistukset

• Atk-järjestelmien etusivulle
• Käyttöohjeita
• Ylläpidon henkilökunta

TKTL:n langattomassa lähiverkossa vaihtuu radiotien liikenteen paketointimenetelmä 1.12. klo 9.00 - 9.15. Uusi meneltelmä on standardi uudemmissa wlan-verkoissa ja laiteajureissa, ja siihen on pakko siirtyä, koska tuki vanhalle menetelmälle on poistumassa. Uusi ja vanha menetelmä eivät ole keskenään yhteensopivia. Toisaalta uuteen paketointimenetelmään siirtyminen tuo lähemmäksi mahdollisuutta käyttää laitoksen kannettavia koneita myös vieraissa langattomissa lähiverkoissa, jotka tukevat samoja standardeja.

Kannettavien koneiden toimivuus uuden standardin mukaisessa langattomassa verkossa riippuu käytettävästä verkkokortin ajurista ja sen asetuksista. Kaikkiin laitoksen kannettaviin koneisiin tarvitaan muutoksia, jotta ne toimisivat langattomassa verkossa 1.12. jälkeen.

• CS Linux 1 -kannettavien päivityksessä #1.084 on tehty tarvittavat muutokset. Tarkista login-kehotteesta, että koneesi on vähintään tällä päivitystasolla ja tarvittaessa päivitä kone www-sivun http://csl1update.cs.Helsinki.FI:8087/index.fi.html avulla.
• CS Linux 2 -kannettavissa tarvittavat muutokset tehdään päivityksessä #2.024, joka käynnistyy tänään 30.11.
• Kaikkien kannettavien koneiden Windows vaatii asetusten muuttamista käsin. Tarvittava muutos tehdään seuraavasti:
  1. Valitse "Start" -valikosta kohdasta "Settings" "Control Panel".
  2. Käynnistä "Network" asianomaisesta kuvakkeesta.
  3. Valitse listasta "BayStack 660 Wireless LAN in 802.11 Mode".
  4. Paina nappia "Properties".
  5. Valitse välilehti "Advanced" (vanhemmissa versioissa nappi).
  6. Muuta "Translation Mode" arvoon "802.1h + NTI STT".
  7. Kuittaa pari kertaa "Ok" ja käynnistä kone uudelleen.
  Jos operaatio ei onnistu tai ilmenee muita ongemia, apua saa ylläpidolta. Windowsia koskeva muutos poistaa vanhan paketointistandardin tuen. Siis jos muutoksen tekee aiemmin kuin 1.12., kone ei pääse verkkoon ennen kuin vasta 1.12.

Jos Linux-kone ei ole 1.12. klo 9.00 mennessä tarvittavalla päivitystasolla, sitä ei enää voi päivittää langattoman verkon kautta. Tässä tapauksessa tai muun ongelman sattuessa koneen voi tuoda ylläpidolle hoitoon.

CS Linux 1 -päivityksessä #1.084 päivitettiin pine-postiohjelma versioon 4.30 ja valmisteltiin kannettavia koneita langattoman verkon uuteen pakettikäytäntöön (oma kohta näissä uutisissa). Tätä vanhemmalla päivitystasolla olevat kannettavat koneet lakkaavat pääsemästä verkkoon 1. joulukuuta.

Tarkempia tietoja tästä päivityksestä on osoitteessa http://www.cs.Helsinki.FI/compfac/updates/csl1/linux84.html.

CS Linux 2 -päivityksessä #2.023 (laitoksen uusi, RedHat-pohjainen Linux-asennus) muun muassa

• päivitettiin pine-postiohjelma ja OpenSSH
• asennettiin sawmill-ikkunamanageri ja enlightenment-conf -paketti lähinnä Gnome-käyttäjien iloksi
• asetettiin käyttäjille ympäristömuuttujat TMPDIR ja TMP, jotka osoittavat hakemistoon /tmp/käyttäjätunnus

Tarkempia tietoja tästä päivityksestä on osoitteessa http://www.cs.Helsinki.FI/compfac/updates/csl2/linux023.html.

Heikki Korva-Rautell toimii atk-järjestelmien ylläpidossa harjoittelijana 20.11.2000 - 16.2.2001. Petri Kerola on 20.11.2000 - 1.12.2000 ylläpidossa työelämään tutustumassa.

Uusimpaan videotykkiluokkaan A216 asennetaan 1024x768-näyttötilaa tukeva Sharp XG-NV3XE dataprojektori, joka on aiemmin ollut vanhassa multimediakärryssä (vahtimestareilta lainattava, kärryssä siirrettävä esityslaitteisto).

Tästä on se etu, että A216:n kiinteässä asennuksessa voidaan paremmin hyödyntää Sharpin projektorin tukemaa 1024x768-näyttötilaa. Multimediakärryssä olevalle Toshiban kannettavalle koneelle parempi resoluutio on 800x600, ja siihen asennetaankin Sharpin tilalle Hitachi CP-L850E -projektori.

Klikkaa tarkempia tietoja multimediakärryistä tästä tai tästä linkistä. Kiinteiden videotykkiluokkien kokoonpanot ovat www-sivulla http://www.cs.Helsinki.FI/compfac/ohjeet/Kokoonpanot/videoluokat.html.

Polttavalla CD-asemalla varustettu kone tulee käyttöön jossain kolmannen kerroksen mikroluokassa.

Sparc Solaris -palvelin hydran käyttöjärjestelmä päivitetään Solariksen versioon 8. Päivitys aiotaan tehdä asentamalla hydra kokonaan uudelleen ja asennukseen saattaa kulua useita päiviä. Mikäli käytät hydraa johonkin tehtävään, jota ei voi suorittaa missään muualla, ota yhteyttä ylläpitoon.

Hydrassa sijaitseva nimipalvelu siirretään päivityksen takia Linux-palvelimeen, joka perii hydran nimen ja IP-osoitteen. Tämän vuoksi TKTL:n Solaris-palvelimelle tulee uusi nimi perinteisen hydran sijaan.

Mikroluokkien A213 ja A214 Linux-asennukset päivitetään CSL 2:een. Myös A215 päivitettäneen opetuksen päätyttyä.

Laitokselle hankitaan erityinen dataturvakaappi, jotta levypalvelinten datan säilyvyys olisi taattu pahoissakin olosuhteissa. Kaapissa säilytettynä varmuuskopiovälineet kestävät tulta, nestettä, kaasuja, räjähdyksen ja ulkoisia magneettikenttiä.

Monella TKTL:n atk-järjestelmien käyttäjällä on sama kotihakemisto TKTL:lla ja Atk-osaston Unix-järjestelmässä (kruuna, kontti, sirppi, vesuri jne.). Käytännössä tällainen kotihakemisto voi olla vain sellaisella käyttäjällä, joka on ollut useita vuosia TKTL:n henkilökuntaa.

Näistä Atk-osaston ja TKTL:n yhteisistä kotihakemistoista luovutaan tammikuussa 2001. Nykyiset kotihakemistot jäävät vain TKTL:n kotihakemistoiksi, ja asianomaisille käyttäjille luodaan uudet kotihakemistot Atk-osaston Unix-järjestelmään. TKTL:n levypalvelimet näkyvät kyllä jatkossakin myös Atk-osaston Unixissa. Tästä asiasta tiedotetaan enemmän myöhemmin.

F-Secure Anti-Virus 5 -virussuoja tulee vähitellen käyttöön laitoksen Windows-koneissa. Automaattisesti verkon kautta virustietokantansa päivittävä FSAV 5 on nyt jo asennettuna kaikissa TKTL:n 2. kerroksen mikroluokissa. Anti-Viruksen aiemmassa versiossa virustietokannan automaattipäivitys NT-koneissa tuotti ongelmia, jolloin mikroluokkien Windowsien virussuoja ei aina ollut aivan tuoreinta tasoa.

Käytännössä kaikissa henkilökunnan Windows-asennuksissa on F-Secure Anti-Virus 4 -asennus, joista osa on automaattisesti päivittyviä, osa ei. Jos FSAV näyttää kovin vanhalta, kannattaa pyytää ylläpitoa korjaamaan asennus vähintään sellaiseksi, että se päivittyy automaattisesti.

Yliopisto on hankkinut F-Secure Anti-Viruksen myös henkilökunnan ja opiskelijoiden kotikoneisiin. Tätä ja muutamia muita kotikäyttöön tarkoitettuja ohjelmia voi hakea Atk-osaston ohjelmajakelusta (http://www.helsinki.fi/atk/ohjelmajakelu).

Laitokselle ollaan perustamassa tietoliikenteen ja käyttöjärjestelmien opetuksen erityisluokkaa, jolla pyritään lisäämään opiskelijoiden kokemusperäistä taitoa tietoliikenteen, laiteajurien, käyttöjärjestelmien ja reaaliaikajärjestelmien osalta. Tietoturvallisuuden vuoksi käytännön harjoituksia ei voi järjestää laitoksen normaalissa verkossa, sillä opiskelijoille tullaan myöntämään ns. pääkäyttäjän oikeudet, jotta hyödyllisten harjoitusten luominen olisi mahdollista. Tästä syystä perustettava tietoliikenneverkko on eristetty laitoksen muusta verkosta.

Luokan tavoitekoko on 25 työasemaa, palvelin ja tietoliikenneverkko. Ensi vaiheessa hankitaan kuitenkin kokemuksia pienemmällä konemäärällä, varsinkin kun luokan kokoa rajoittavat myös käytettävissä olevat tilat. Luokan rakentaminen aloitetaan tänä syksynä ja sen olisi tarkoitus olla opiskelijoiden käytössä ensi vuoden alkupuolella.

Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja ehkä myös opiskelijoille tullaan tulevaisuudessa tarjoamaan mahdollisuus oman kannettavan koneen kytkemiseen laitoksen verkkoon, joko langattomasti tai langallisesti.

Solid-tietokannasta luovutaan tammikuun loppuun mennessä (jolloin laitoksen Solid-lisenssi umpeutuu). Solidin tilalle otetaan käytöön IBM:n db2.

Laitoksen atk-järjestelmien ohjeistusta pyritään parantamaan, vaikka kyseessä onkin ikuisuusprojekti, joka ei lopullisesti valmistu koskaan.

Mikroluokkien koneissa tehtävistä tausta-ajoista kysellään toisinaan, joten ylläpito haluaa muistuttaa muutamia niihin liittyviä asioita.

1. Mikroluokkien koneissa saa tehdä järkeviä tausta-ajoja, mutta kaikki tausta-ajot vaativat luvan kysymisen ylläpidolta.
2. Hyväksyttyjä tausta-ajoja on ainoastaan sellaisissa koneissa, joissa on pelkkä Linux (ei Windowsia). Dualboot-koneissa olevista tausta-ajoista voi kertoa ylläpidolla tai koneen voi bootata tausta-ajojen tappamiseksi näppäinyhdistelmällä control+alt+del (mikäli se onnistuu).
3. Tausta-ajon tekijän tulee pudottaa työnsä prioriteettia esimerkiksi komennolla nice.
4. Tausta-ajossa olevan koneen konsolikäyttäjä joutuu sopeutumaan siihen, että hänen käyttöönsä jää vähemmän resursseja.
5. Linuxiin saattaa eri ohjelmien jäljiltä jäädä loopissa olevia prosesseja, jotka kuluttavat turhaan kaiken prosessoriajan. Nämä näkyvät top-komennon listauken alkupäässä. Varsinkin jos näitä on tausta-ajokoneissa tai interaktiivissa palvelimissa, on niistä hyvä ilmoittaa ylläpidolle. Ylläpidon huoleksi jää erottaa toisistaan todelliset tausta-ajot ja epäterveessä tilassa olevat prosessit.

Fs-levypalvelin on edelleen melko täynnä, ja käyttäjiä pyydetään kiinnittämään huomiota levytilan kulutukseen. Ylläpito kiittää levytilaa jo vapauttaneita käyttäjiä.

Lisätietoja levypalvelimen käytöstä on edellisissä atk-uutisissa.

Monia Linux-järjestelmän käyttäjiä vaivaa sähköpostin lähetyksessä sitkeästi esiintyvä virheilmoitus: (porttinumero vaihtelee)

	[Connection failed to localhost,56648: Connection refused]

CSL 2 -koneissa X-istunto saattaa hyytyä ulos kirjauduttaessa. Tähän todennäköinen syy on Netscapen ja KDE:n istuntomanagerien yhteensopimattomuus. Käynnissä olevan Netscapen tappaminen toiselta koneelta käsin saattaa auttaa, mutta parasta on sulkea koko Netscape ennen uloskirjautumista. Hyytyneen X-istunnon pystyy tappamaan näppäinyhdistelmällä ctrl+alt+backspace, jos näppäimistö toimii. Katso myös TKTL FAQ.

CSL 2 -koneissa ei voi perua tulostustöitä lprm-komennolla.

Linux

Laitoksella on joissakin palvelinkoneissa, osassa henkilökohtaisista työasemista ja 2. kerroksen mikroluokkien koneissa tankar-1 -- tankar-5 otettu käyttöön uusi, RedHat-pohjainen Linux-distribuutio. Koska kokemukset ovat enimmäkseen olleet hyviä, lisää CSL 2 -mikroluokkakoneita ja -työasemia asennetaan tarpeen mukaan. Mikäli haluat CSL 2 -käyttöjärjestelmän henkilökohtaiseen työasemaasi, tarvitaan juuripartitiolla vähintään 1 GB kovalevytilaa ja 64 MB keskusmuistia. Halukkaat voivat ottaa yhteyttä Mikael Jokelaan tai Jani Jaakkolaan. CSL 2 voidaan asentaa myös laitoksen kannettavaan koneeseen, jos edellä mainitut rajoitukset eivät sitä estä.

Laitoksen tutusta ja turvallisesta Linux-distribuutiosta ei kuitenkaan vielä luovuta. Laitoksella on paljon koneita, joihin RedHat-pohjainen, raskaampi Linux-distribuutio ei edes suosiolla asentuisi.

Windows

Windows-käyttäjätunnus luodaan sinulle automaattisesti, kun vaihdat salasanasi jossain laitoksen Linux-koneessa passwd-komennolla. Jos haluat vain Windows-tunnuksen, sinun ei tarvitse vaihtaa aidosti uutta salasanaa, vaan riittää, että annat vanhan salasanasi uudelleen (mutta teknisistä syistä passwd-komento on suoritettava saadaksesi Windows-tunnuksen!)

Uuteen järjestelmään siirtymistä varten on jokaiselle käyttäjälle luotu fs:n kotihakemistoon uusi alihakemisto Windows, jonne Windows ja Windows-ohjelmat tallettavat asetus- ja dokumentti-tiedostojaan. Lisää asiaa aiheesta on Windows-sivuilla.

Uuden järjestelmän myötä luovutaan vähitellen myös \\SAMBA\USER-levy- ja kirjoitinjaosta ja siirrytään käyttämään seuraavia levyjakoja:

• \\FS\[käyttäjä]\
  - Käyttäjän oma kotihakemisto
• \\GROUP\[ryhmä]\
  - Ryhmähakemistot
• \\PRINTER\[kirjoitin]\
  - Kirjoittimet
• \\DB\[käyttäjä]\
  - db.cs.helsinki.fi-koneen kotihakemisto