Koti Yhteystiedot Laitos lyhyesti Henkilöt Palvelut Opiskelu Tutkimus Uutiset ja tapahtumat

581360-3 Ohjelmistoprojektien johtaminen (3 ov), kevät 2001

• Ajankohtaista
• Yleistä
• Suoritustapa
• Arvostelu
• Kouluttajat
• Kurssin sisältö
• Luennot
• Harjoitukset
• Aikataulu
• Luentomoniste
• Kirjallisuutta
• IT2000-sopimusehdot
• Harjoitusten ryhmäjako

Kurssilla kehitetään taitoja, joita tarvitaan ohjelmistokehityshankkeiden projektipäällikön tehtävissä. Tällaiset tehtävät eivät vaadi niinkään ohjelmistoteknistä osaamista, vaan tärkeintä ovat sosiaaliset valmiudet, yleinen johtamistaito, kommunikointikyky ja säntillisyys. Kurssilla pyritään antamaan laaja yleiskuva erilaisista projektityypeistä, niiden asettamista vaatimuksista projektien onnistuneelle läpiviennille, projektien tyypillisistä vaiheista sopimuksineen ja suunnitelmineen sekä näihin kaikkiin liittyvistä projektipäällikön tehtävistä. Luennoilla käsiteltyjä teemoja harjoitellaan kurssin aikana tehtävässä harjoitustyössä.

Kurssin suorittaneet opiskelijat eivät automaattisesti ja välittömästi ole ammattimaisia projektipäälliköitä, vaan ammattimaisuus syntyy vasta työelämässä kokemuksen kautta. Kurssi pyrkii kuitenkin antamaan valmiudet ymmärtää teollisissa projekteissa vastaantulevia ongelmia, varautua niihin ja suoriutua niistä kunnialla.

Suoritustapa

• Professori Jukka Paakki, HY/TKTL (e-mail: jukka.paakki@cs.helsinki.fi, puh. 0500-852368).
• Toimitusjohtaja Osmo Wilska, Vital Few (e-mail: osmo.wilska@vitalfew.fi, puh. 0400-483567).
• Yrittäjä Markku Pispa, Laatutaidot (tiimiytyminen, ryhmätyötaidot).

Kurssille varattu aika jakaantuu luentoihin ja ohjattuihin harjoituksiin aikataulussa ilmoitetulla tavalla.

Harjoitukset

Harjoitustyön eri vaiheet limittyvät luentojen kanssa siten, että jokainen vaihe suoritetaan välittömästi sen jälkeen kun vastaava osuus on käsitelty luennoilla. Harjoitustyön vaiheisiin liittyy myös itsenäistä kotitehtäviksi annettua valmistelua. Harjoitustyötä käydään läpi ja arvioidaan ryhmittäin kurssille varattuna aikana (maanantait 10-14) kurssin aikataulun mukaisesti.

Harjoitustyö simuloi todellista yritysprojektia. Siihen kuuluvat seuraavat vaiheet:

1. Tarjouskilpailun julistaminen ja tarjouksen laatiminen annetun vaatimusmäärittelyn pohjalta
2. Projektisuunnitelman tarkentaminen tarjouksen pohjalta ja tarvittavien sopimusten laatiminen
3. Tiimiytyminen: projektiryhmän sisäinen työnjako ja hengen luonti, ongelmatilanteiden ratkominen
4. Projektin seurantakokous ja raportointi
5. Projektin päätöskokous yhdessä sen johtoryhmän kanssa: tuotteen luovutus

Osaharjoitus 1: Tarjouskilpailu

Asiakas

Ohjelmiston tulee vastata ominaisuuksiltaan mahdollisimman täydellisesti sen toiminnallisessa määrityksessä kuvattuja tuoteominaisuuksia; kts. dokumentti Helsingin Veden asiakaspalvelujärjestelmä - Toiminnallinen määritys. Ohjelmisto toteuttaa määrittelyn liitteenä olevan kuvan Asiakaspalvelujärjestelmä ja liittymät muihin järjestelmiin keskellä olevan kokonaisuuden (liittymisasiat, mittareiden käsittely, laskutus/sopimukset, talousveden kuljetus, maksutarkkailu ja perintä) ja sisältää rajapinnat / liittymät muihin ko. kuvassa oleviin järjestelmiin (MAHTI, rakennusvalvontavirasto, ...).

Asiakaspalvelujärjestelmässä on laskutettavia liittyjäkiinteistöjä noin 25.000. Laskujen viikottainen lukumäärä on 1000 - 3000 kappaletta. Vesimittareita on asennettuna 30.000 kappaletta, ja vuosittain niistä vaihdetaan noin 5500 mittaria. Vesimittarilukemien ilmoittamista varten postitetaan asiakkaille noin 50.000 - 60.000 kirjettä vuodessa. Koska järjestelmä on elimellinen osa Helsingin kaupungin teknistä infrastruktuuria, sen on oltava luotettava ja riittävän tehokas.

Järjestelmällä on parikymmentä (yhtäaikaista) käyttäjää: asiakaspalveluhenkilöitä, sopimusten kirjaajia, laskuttajia, vesiliittymien asentajia ja taloussihteereitä.

Asiakkaan esittämä toive toteutusprojektin kestolle on 8-12 kk. Sen jälkeen on varauduttu noin 4 kuukauden pituiseen tuotantokäyttöönottovaiheeseen ja useamman vuoden käyttö- ja ylläpitovaiheeseen.

Koko ohjelmiston arvioitu koko on noin 800.000 riviä ohjelmakoodia. Tähän sisältyvät sekä projektissa tuotettava uusi koodi että mahdolliset uudelleenkäytettävät ja projektissa räätälöitävät ohjelmistokomponentit.

Tarjouksen sisältö

• Yleiskuvaus toimittajasta ja sen läpiviemistä merkittävimmistä projekteista.
• Kuvaus toimittajan nykyisestä tuotteesta ja sen roolista toimitettavassa järjestelmässä, mikäli asiakaspalvelujärjestelmä tulee perustumaan jo olemassa olevaan ratkaisuun.
• Tuotettavan järjestelmän yleiskuvaus (arkkitehtuuri).
• Projektin läpiviennin resurssointi (ilman henkilönimiä), päävaiheet ja aikatauluehdotus.
• Projektissa tuotettavat dokumentit.
• Projektin laadunvarmistustapa.
• Yhteistyö tilaajan ja toimittajan kesken projektin aikana.
• Projektin johtoryhmän vastuualue, kokoonpanoehdotus (lukumäärä organisaatiotasolla, ilman henkilönimiä) ja kokoontumistiheys.
• Projektin raportointitapa.
• Projektipäällikön tehtävät ja hänen nimensä (jos tiedossa).
• Projektin henkilövaihdosten hyväksymismekanismi.
• Projektin päättymiskriteeri ja järjestelmän hyväksymismekanismi.
• Projektin hinta jaoteltuna työkustannuksiin, laite- ja ohjelmistokustannuksiin, matkoihin, alihankintaan ja muihin (mihin).
• Projektin tekninen kehitysympäristö ja -välineet.
• Järjestelmän käyttöönottoprosessi ja tarvittavan käyttäjäkoulutuksen organisointi.
• Järjestelmän tuotantoonsiirtotapa.
• Järjestelmän ylläpidon, versioinnin ja tukipalveluiden organisointi käyttöönoton jälkeen sekä niiden ehdotettu hinnoitteluperiaate.

Kehitettävä ohjelmisto on useammalle mahdolliselle asiakkaalle (ei pelkästään Helsingin Vedelle) suunnattu ohjelmistotuote eli "valmisohjelmisto". Oletetaan, että tuotantolaitteet tulevat projektin käyttöön isomman talon kanssa tehtävän yhteistyön kautta, joten niiden hankinta ei kuulu tähän projektiin.

Tarjouksen laatimisessa on käytettävä COCOMO-mallin versiota II soveltuvin osin.

Tarjouksen tulee sisältää kaikki käytetyt (COCOMO-)kaavat.

Huom! Ohjelmiston arvioidun koon (800.000 riviä) perusteella laskettu COCOMO-arvio projektin kestolle on melkoisen suuri suhteutettuna asiakkaan esittämään toiveeseen (8-12 kk). Ongelman voi ratkaista ainakin kahdella tavalla, joista jälkimmäinen on huomattavasti realistisempi: (1) Tarjous laaditaan COCOMOn mukaan, jolloin siinä ehdotettu projektin pituus saattaa olla runsaastikin yli 12 kk. Aikataulu rukataan myöhemmin sopivaksi, kunhan kaikki tarjoukset on laadittu, asiakkaan edustajat (kurssin ohjaajat) ovat niihin perehtyneet ja tarjousten pohjalta ryhdytään laatimaan varsinaista tarkennettua projektisuunnitelmaa. (2) Oletetaan, että toimittajalla on jo valmiina toimivia ohjelmistokomponentteja ja tuoterunkoja, joista räätälöimällä saadaan merkittävä osa vesijärjestelmässä tarvittavasta ohjelmistosta. Tällöin uuden koodin määrä voi olla murto-osa koodin kokonaismäärästä. COCOMO-arvio projektin kestolle perustuu nyt uuden koodin määrään, ja näin saatuun perusarvioon lisätään valmiiden komponenttien/runkojen räätälöintiin tarvittava aika, jolloin saadaan arvio koko projektin kestolle.

Toimittaja

Toimittajalla on töissä muutama kokenut konkari, erityisesti suunnittelu- ja ohjelmointipuolella, mutta esimerkiksi kaikki potentiaaliset projektipäälliköt ovat varsin kokemattomia. Toimittaja ei käytä tässä projektissa alihankkijoita eikä myöskään fuusioidu toisen toimittajan kanssa.

Tarjous on laadittava yo. varsin yleisen raamin puitteissa. Tarkennuksena voi käyttää oman todellisen työpaikan profiilia, mutta muut tarvittavat tiedot on valittava realistisesti keksimällä. "Realistisista" tarkennuksista on syytä keskustella yhteisesti harjoitustyön ohjaajien kanssa.

Jokainen toimittaja (opiskelija) esittelee oman tarjouksensa pääkohdat maanantaina 2.4 klo 10 - 14 (max. 15 minuuttia). Kaikkien toimittajien on oltava paikalla koko ajan. Poikkeuksena ovat Isto Nikula ja Lasse Nordlund, jotka esittelevät omat tarjouksensa julkisesti maanantaina 9.4 (luento-osuuden jälkeen).

Osaharjoitus 2: Projektisuunnitelma ja sopimukset

Kurssille hankittua IT2000-sopimusehtojen oppilaitosversiota saa käyttää elektronisessa muodossa vain, jos on allekirjoittanut sitoumuksen, ettei luovuta ko. sopimusehtoja eteenpäin kenellekään. Muussa tapauksessa toimitussopimus on laadittava muilla keinoin. Jukka Hirvonen: ota yhteyttä Jukka Paakkiin.

Projektisuunnitelma ja toimitussopimus on palautettava viimeistään torstaina 19.4 Jukka Paakille, esimerkiksi vastaanottoaikana (klo 10:00-10:30, huone D411).

Projektin tarkennuksia projektisuunnitelman laatimista varten:

• Koko järjestelmän koko on 600.000 - 800.000 riviä, josta uudelleenkäytettäviä runkoja ja komponentteja on 85-90%.
• Näin ollen uutta koodia tuotetaan projektissa vain 10-15% järjestelmän kokonaiskoodimäärästä.
• Järjestelmän vaatimusmäärittely on pääosin jo tehty (Vital Few:n toimesta).
• Tuotantoprojektin kesto on 8-12 kk.
• Sen jälkeen suoritettava käyttöönottovaihe kestää 4-6 kk, ja (koe)käyttäjiä on 20-50.
• Toimittajalla on palveluksessaan kaiken kaikkiaan noin 200 työntekijää.
• Järjestelmän tuotantoonsiirrosta tai ylläpidosta ei laadita sopimusta.
• Projektin johtoryhmään tulee 3 asiakkaan edustajaa.
• Projektin hinta on 12-25 miljoonaa markkaa.

Projektisuunnitelman on kuvattava mahdollisimman konkreettisesti, "miten me sen teemme".

Osaharjoitus 3: Projektin seuranta ja kokoukset

Tausta

Asiakas on valmistautunut järjestelmän koulutus- ja käyttöönottovaiheeseen varaamalla tarvittavat koulutustilat ja -ajat, rakentamalla yhdessä toimittajan kanssa käyttöönottoympäristön sekä perustamalla omista asiantuntijoistaan ja järjestelmän loppukäyttäjistä koostuvan käyttöönottoryhmän. Käyttöönottoryhmä on järjestäytynyt varaamalla kalentereista tietyt koulutusajat ja laatimalla käyttöönottoaikataulun. Asiakas luopuu nykyisestä vesijärjestelmästään 1.1.2002, jolloin sen ylläpitäjät siirtyvät jo sovittuihin muihin tehtäviin. Nykyistä järjestelmää koskevat sopimukset päättyvät 31.12.2001.

Asetelma

Osaharjoitus 3.1: Projektiryhmän sisäinen seurantakokous

• projektipäällikkö (PP)
• sihteeri (S)
• ohjelmointitiimin vetäjä (OV)
• perusrungon sovitustiimin vetäjä (SV)

3.1.1. Aluksi kaikille kerrotaan HV-projektin tausta (kts. yllä).
3.1.2. Projektipäällikölle ei paljasteta projektia uhkaavaa katastrofia, vaan hän poistuu paikalta, ja sinä aikana muulle ryhmälle kuvataan projektin ongelma-asetelma (kts. yllä).
3.1.3. Vedetään PP:n johdolla seurantakokous, jossa projektiryhmä (pääasiassa OV ja SV) kertoo hänelle tilanteen. Kokouksessa on päätettävä, millä strategialla lähdetään (a) esittelemään ongelmaa asiakkaalle ja (b) neuvottelemaan tämän kanssa muutoksista projektin aikatauluun ja budjettiin. Neuvotteluihin on pakko ryhtyä, koska projektin saaminen takaisin aikatauluunsa rekrytoimalla suhteellisen varattomaan yritykseen lisää resursseja eli ohjelmoijia on lähes mahdotonta IT-alan ylikuumenneessa työmarkkinatilanteessa. Sihteeri S kirjaa strategian pääkohdat eli toimenpideluettelon kaikkien nähtäville, mutta varsinaista kokouspöytäkirjaa ei laadita.

Osaharjoitus 3.2: Projektin johtoryhmän kokous

Jokainen opiskelija projektipäällikköä PP lukuunottamatta harjoittelee sihteerinä toimimista ja laatii kokouksesta pöytäkirjan, joka liitetään opiskelijan omaan loppuraporttiin (harjoitus 5). Tämän lisäksi opiskelijat ovat kokouksessa mukana toimittajaa edustavina asiantuntijoina, ja PP on projektin vastuuhenkilönä toimittajan puhemies kokouksessa.

Osaharjoitus 3.3: Mitä tästä opittiin?

• projektin muodollinen ja epämuodollinen seuranta
• avoimuus
• ongelmista kertominen
• asiakassuhteet
• sopimusten sitovuus

Osaharjoitus 4: Työskentelytyylit, vuorovaikutustaidot

Osaharjoitus 5: Projektin loppuraportti 7.5.2001

1. Tuotteen ja asiakkaan yleiskuvaus
2. Yhteenveto projektista (organisaatio, tuotetut dokumentit ja raportit, suunnitellun aikataulun toteutuminen, yhteenveto toteutuneesta henkilötyöstä verrattuna suunnitelmaan, yhteenveto toteutuneista kustannuksista verrattuna suunnitelmaan, suurimmat projektiin tehdyt muutokset, viittaus alkuperäiseen projektisuunnitelmaan)
3. Yhteenveto tuloksista (tuotettu järjestelmä verrattuna vaatimusmäärittelyyn, projektissa tehty laadunvarmistus)
4. Yhteenveto projektin hallinnasta (johtoryhmäkokousten ja sisäisten seurantakokousten määrä ja ajankohta, ulkoisten laadunvarmistustoimien sisältö ja ajankohta)
5. Sisäinen arviointi projektista (post mortem) (mikä meni hyvin ja mikä huonosti, mitä opittiin, projektiryhmän kokemukset ja tuntemukset projektista, mitä tehtäisiin eri tavalla)
6. Liitteet (alkuperäinen projektisuunnitelma, kokouspöytäkirjat)

Loppuraporttiin on kirjattava erityisesti harjoituksessa 3 esiinnoussut ongelma sekä sen ratkaisutapa ja vaikutukset projektisuunnitelmaan. Johtoryhmäkokouksen pöytäkirja (harjoitus 3.2) on loppuraportin liite (ei koske projektipäälliköitä PP). Kaikki muut loppuraporttiin kirjattavat asiat ovat projektisuunnitelman puitteissa opiskelijoiden päätettävissä.

Aikataulu