58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi
Kurssin asema ja tavoite
Kurssi on tietojenkäsittelytieteen pääaine- ja sivulaudaturopiskelijoiden pakollinen cum laude approbatur -tason opintojakso.Kurssi valmentaa tieteellisen esityksen (tutkielman, raportin, julkaisun) laatimiseen, johon kuuluu lähdemateriaalin haku ja käyttö, esityksen jäsentäminen sekä kirjallinen ja suullinen esitystaito. (Enemmän kurssin sisällöstä kertoo Anni Rytkösen mainio kuvaus.)
Kurssin päätteeksi kirjoitetaan luonnontieteen kandidaatin (LuK) tutkintoon vaadittu tutkielma. Kurssin taidot ja menetelmät ovat tarpeen myös filosofian maisterin (FM) pro gradu -tutkielmaa laadittaessa. Kurssin yhteydessä tehdään myös suomalaisiin yliopistotutkintoihin sisältyvä äidinkielen kypsyyskoe.
Jos olet jo suorittanut jonkin sellaisen (tiede-, taide- tai ammatti)korkeakoulututkinnon, johon kuului osana kirjallinen tutkielma tai lopputyö, niin voit anoa tämän kurssin korvaamista sen perusteella. Tällöin korvaushakemuksen liitteenä on toimitettava yksi (1) kappale ko. kirjallista työtä. Päätös tehdään sen perusteella, kuinka samanlainen se on kurssilla tehtävien LuK-tutkielmien kanssa (eikä siis esimerkiksi arvosanan perusteella).
Jos taas olet jo suorittanut kypsyyskokeen jossakin muussa Helsingin yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan pääaineessa, ei sinun tarvitse suorittaa sitä uudelleen tietojenkäsittelytieteessä. Sen korvaamisesta muiden tiedekuntien tai korkeakoulujen kypsyysnäytteillä on kysyttävä erikseen kurssin vastuuhenkilöltä.
Kurssisuorituksesta saatua arvosanaa ei voi myöhemmin enää korottaa, koska se on määräytynyt (pääosin) LuK-tutkielman perusteella, eikä kertaalleen hyväksyttyjä tutkielmia voi enää uusia. Jos siis tarvitset välttämättä jonkin tietyn arvosanatason, niin sinun on tähdättävä sen saavuttamiseen heti tutkielmaprosessin alusta alkaen.
Esitiedot
Tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoiden muut cum laude approbatur -tason pakolliset kurssit ja harjoitustyöt lukuunottamatta kursseja Ohjelmistotuotanto (581259-4) ja Ohjelmistotuotantoprojekti (581260-4).Tätä kurssia ei suositella suoritettavaksi yhtä aikaa Ohjelmistotuotantoprojektin kanssa, koska molemmissa on tiukkoja määräaikoja, jotka lisäksi sattuvat usein päällekkäin.
Ilmoittautuminen
Kurssille ilmoittaudutaan jo edellisen lukukauden puolella (syksyn kurssille huhti- ja kevään marraskuussa). Ilmoittautuminen tapahtuu toisin kuin kursseille yleensä, ja siitä on annettu erillinen ohje.You must register to this course already during the previous semester (in April for autumn and in November for spring). The registration procedure is different from other courses, so read the instructions.
Luennot
Kurssin luento-osuus käsittää seuraavat seitsemän luentoa, jotka pohjautuvat Pekka Kilpeläisen luentoihin kevätlukukaudelta 2000:- Yleistä kurssista; tiedonhaku.Tälle luentokerralle osallistuminen on pakollista! (Jos et millään pääse paikalle, niin ota etukäteen yhteys vastuuhenkilöön!)
- Kalvolla 9 esitelty alan julkaisujen oma kirjastoluokitus ACM Computing Classification System.
- Luennolla mainostettu tiedonhaun opas.
- ResearchIndex (eli CiteSeer).
- Antti Valmarilla (TTKK) on hyödyllinen linkkisivu jossa on paljon muutakin kuin hakupalveluita (esimerkiksi edellämainitun ResearchIndex-palvelun "lähdekritiikkiä").
- Digital Bibliography & Library Project (DBLP).
- Tietojenkäsittelyalan lähdeluetteloiden kokoelma (BibTeX-muodossa).
- Computer Science Research Paper Search Engine (CORA) - tietojenkäsittelytieteen julkaisujen hakukone.
- Networked Computer Science Technical Report Library (NCSTRL) teknisille raporteille.
- Hypertext Bibliography Project (HBP) lehtiartikkeleille.
- ACM Digital Library ACM:n omista julkaisuista (ei kuitenkaan kaikista Special Interest Group eli SIG -lehdistä).
- Helsingin yliopisto on mukana FinElib-konsortiossa. Sitä voi käyttää sellaisista yliopiston omista koneista (tarkemmin sanoen, niistä joiden IP-tunnus alkaa 124.214...) joissa on Adobe Acrobat (versio 3 tai uudempi).
- JSTOR jota voi käyttää yliopiston koneista. Meitä kiinnostanee lähinnä matematiikka ja tilastotiede.
- Tieteellisen kirjoittamisen ominaispiirteitä; lähteiden käsittely ja luettelointi
- Pekka Kilpeläisen ohje WWW-lähteisiin viittaamisesta.
- Kirjoittamisen taito; kirjoitelman jäsentely
- Tieteellisen kirjoitelman rakenne
- Esitystekniikan erityiskysymyksiä.
- Asiatyylin kieliasu
- Savolainen,E., Asiakirjoittaminen ja kielenhuolto. Internetix, 1998.
- Tietotekniikan liiton kotisivun kautta löytää 3000 yleisen termin suomi-englanti-suomi-vastineet.
- Tekniikan sanastokeskuksen termitalkoot antavat termejä selityksineen.
- Forskningscentralen för de inhemska språken (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) finsk-engelsk-svensk informatikordlista.
- whatis?com - the IT-specific encyclopedia.
- OneLook dictionaries - useiden eri sanastojen metahakukone.
- Merriam-Webster Collegiate Dictionary and Thesaurus.
- Helsingin yliopiston kirjaston verkkosanasto VESA.
- Suullisen esityksen perusteet
- Parberry,I., How to Present a Paper in Theoretical Computer Science: A Speaker's Guide for Students. ACM SIGACT News 31,1, sivut 77-86, 2000
- Tiina Niklanderin laatima suullisen esityksen arviointilomake.
Tieteellisen tiedon haussa hyödyllisiä WWW-palveluita ovat esimerkiksi seuraavat.
Harjoitukset
Kurssilaiset jaetaan opiskelijoiden kiinnostusten mukaan 4-6 hengen työryhmiin. Ensimmäiseen ryhmäkokoontumiseen osallistuminen on pakollista! (Jos et millään pääse paikalle, niin ota etukäteen yhteys kurssin vastuuhenkilöön ja ryhmäsi ohjaajaan!) Ryhmät toimivat läpi lukukauden lähes joka viikko. Jokaisen opiskelijan edellytetään toki jatkavan omaa työtään itsenäisesti myös silloin, kun ryhmätoimintaa ei ole. Ryhmissä jokainen tekee (ainakin) seuraavat harjoitukset:- REFERAATTI
- Lyhyt 2-4 sivun kuvaus jostakin valitun aihealueen keskeisestä tieteellisestä artikkelista.
- (Joissakin ryhmissä referaatin sijasta tehdäänkin yleiskatsaus aihealueeseen muutaman keskeisen lähteen pohjalta.)
- AINE
- Noin 10 sivun mittainen kirjoitelma, jolla on luennoilla selostetut tieteellisen tutkielman rakenne ja osat. Ne selostetaan myös kurssikansion Opinnäytetyön ulkoasun mallissa.
- ESITELMÄ
- Noin 25 minuutin suullinen esitelmä muille ryhmäläisille oman tutkielman aihealueesta.
- TUTKIELMA
-
Pituus noin 20 sivua, muuten aineen kaltainen. Tutkielma pyritään
saamaan valmiiksi kurssin aikana.
(Tutkielmalle voi poikkeustapauksissa anoa jatkoaikaa ryhmän valvojalta. Anomiseen tarvitaan- selitys alkuperäisen aikataulun pettämiselle
- sellainen tutkielman esiversio, josta käy ilmi
- mitä lopulliseen tutkielmaan suunnitellaan sisältyvän
- missä aikataulussa tämä uusi suunnitelma aiotaan toteuttaa.
Kurssin lopuksi järjestetään myös kypsyysnäyte tehdyn tutkielman pohjalta.
Kurssikansio
Löytyy salista A412 ja sisältää seuraavat dokumentit:- Opinnäytetyön ulkoasun malli ainetta ja tutkielmaa varten (täällä myös LaTeX-muodossa joka tarvitsee oman tyylitiedoston "tktltiki.sty"). [Viimeisin päivitys 01.03.2001 / Matti Nykänen.]
- Frantzblau,D.S., Teaching Students to Read Papers. ACM SIGACT News 22, 4 (1991), 35-37.
- J.T. Hakala: Graduopas (Gaudeamus, 1999), sivut 44-49.
- Esimerkkejä käsitekartoista.
- Esimerkkejä täsmällisestä mutta silti juohevasta määrittelytyylistä.
- Kysely "kirjoittamista koskevia käsityksiä".
- SFS-standardi nro 2324: Tekstivedoksen korjausluku.
- Levin,R., Redell,D.D., An Evaluation of the Ninth SOSP Submissions or How (and How Not) to Write a Good Systems Paper. ACM SIGOPS Operating Systems Review 17, 3 (1983), 35-40.
(Kansiossa kaksisivuinen versio.)
Muut laitoksen palvelut
Kurssille osallistuja voi hakea (muovi)avainta laitoksen tiloihin ja lainausoikeutta laitoksen kirjastoon. Molemmat myönnetään sen lukuvuoden ajaksi jolla kurssille osallistutaan. Lisätietoja kurssin vastuuhenkilöltä.Syyslukukauden 2002 kurssi
Kevätlukukauden 2002 kurssi
Syyslukukauden 2001 kurssi
Kevätlukukauden 2001 kurssi
Syyslukukauden 2000 kurssi
LaTeknistä tietoa
- LaTeX-ladontajärjestelmään tutustumisen voi aloittaa Pasi Porkan infosivulta jossa on tällä kurssilla hyödyllistä materiaalia ...
- ... tai yleisemmin pitkänpuoleisesta johdannosta LaTeX2e:n käyttöön eli Pasin sivulla suositellun ohjeen suomennoksesta.
- Kuvien liittäminen LaTeX-dokumentteihin on työlästä, ja siksi siihen on kehitetty monia makropakkauksia. Suositeltavin niistä lienee "graphicx".
- Toinen päänvaivaa tuottava asia on marginaalien ja paperikoon asettaminen. Siihen auttaa LaTeX-makropakkaus "geometry".
- Edistyneemmille on TeX Users Group eli TUG sekä sen ylläpitämä Comprehensive TeX Archive Network eli CTAN varastoksi julkisille (La)TeX-makropakkauksille jotka tekevät järjestelmän käytöstä helpompaa tai mielenkiintoisempaa, tilanteesta riippuen ...
- Windows-ympäristöön on saatavilla (ainakin) ilmainen LaTeX-toteutus nimeltään MiKTeX.
- Tarvitsetko funktioiden kuvaajia tai tilastollisia kuvia? Eräs ilmainen työväline on laitokseltakin löytyvä ohjelma "gnuplot".
Yhteystiedot
Kurssin nykyisen vastuuhenkilön Matti Nykäsen yhteystiedot ovat: sähköposti matti.nykanen@cs.helsinki.fi, huone C481, ja puhelin 191 44237.Aiemmin samaa kurssia ovat pitäneet mm. Pekka Kilpeläinen ja Matti Mäkelä. Heidänkin kurssisivuiltaan löytyy edelleen relevanttia informaatiota!