58110 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi
on kokonaisuus, joka sisältää suoritukset:
582204 Kandidaatin tutkielma (6 op)
582505 Äidinkielinen viestintä (3 op)
582506 Tutkimustiedonhaku (1 op)
Kurssin hallinnolliset asiat
Kurssin asema ja tavoite
Kurssi on tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoiden pakollinen opintojakso. Kurssi on myös pakollinen niille, jotka tekevät tietojenkäsittelytieteen syventävät opinnot sivuaineenaan. Kurssin päätteeksi kirjoitetaan luonnontieteen kandidaatin (LuK) tutkintoon vaadittu kandidaatintutkielma. Kurssin taidot ja menetelmät ovat tarpeen myös filosofian maisterin (FM) pro gradu -tutkielmaa laadittaessa.
Kurssi valmentaa tieteellisen esityksen (tutkielman, raportin, julkaisun) laatimiseen, johon kuuluu lähdemateriaalin haku ja käyttö, esityksen jäsentäminen sekä kirjallinen ja suullinen esitystaito.
Tieteellisten tekstien lukutaito ja tieteellisen esityksen rakentamisen taidot ovat tarpeellisia myös tiedemaailman ulkopuolella. Näille taidoille rakentuvat mm. projektin johtamisen ja onnistuneen ohjelmistotuotteen toteuttamisen edellytykset.
Kurssin yhteydessä tehdään myös suomalaisiin yliopistotutkintoihin sisältyvä äidinkielen kypsyysnäyte.
Kurssin suorittaminen
Kurssi suoritetaan osallistumalla luentoihin, suorittamalla hyväksyttävästi kolme kirjoitusharjoitusta (erityisesti tutkielma), osallistumalla oman pienryhmän toimintaan (esitelmät, vertaiskommentointi) sekä osallistumalla kurssin lopuksi järjestettävään kirjoituskokeeseen.
Kurssisuorituksesta saatua arvosanaa ei voi myöhemmin enää korottaa, koska se on määräytynyt (pääosin) LuK-tutkielman perusteella, eikä kertaalleen hyväksyttyjä tutkielmia voi enää uusia. Jos siis tarvitset välttämättä jonkin tietyn arvosanatason, niin sinun on tähdättävä sen saavuttamiseen heti tutkielmaprosessin alusta alkaen.
Kurssin kieli
Kurssin kieli riippuu koulutaustastasi seuraavasti:
- Tavallinen suomalainen ylioppilastutkinto:
- Kirjoitat tämän kurssin harjoitukset samalla kielellä kuin äidinkielen ylioppilaskokeesikin, eli joko suomeksi tai ruotsiksi. Tutkintoosi kuuluu sekä äidinkielen että toisen kotimaisen kielen opintoja, ja tämä kurssi kattaa niistä äidinkielen osuuden. Tällainen tutkinto antaa suomalaiselta virkamieheltä vaaditun molempien kotimaisten kielten taidon.
- Suomessa suoritettu International Baccalaureate (IB) -tutkinto:
-
Jos tutkintoosi kuuluu laajimman tason koe kummastakin
kotimaisesta kielestä, niin saat itse valita, kumpi niistä on
äidinkielesi ja kumpi toinen kotimainen kielesi. Sen jälkeen
toimitaan kuten edellisessä kohdassa.
- Jos tutkintoosi kuuluu laajimman tason koe vain yhdestä kotimaisesta kielestä, niin se katsotaan äidinkieleksesi. Silloin olet toisaalta vapautettu toisen kotimaisen kielen vaatimuksesta, mutta et toisaalta myöskään saa virkamieheltä vaadittua toisen kotimaisen kielen taitoa.
- Ulkomailla suoritettu vastaavan tasoinen tutkinto (kuten ulkomailla suoritettu IB tai saksalainen reifeprüfung):
- Saat itse valita kieleksesi suomen, ruotsin tai englannin. Ilmoita valinnastasi jo ilmoittautuessasi kurssille. Et saa virkamieheltä vaadittua kummankaan kielen taitoa.
- Suomalainen peruskoulu mutta ei ylioppilastutkintoa:
- Kuten suomalainen ylioppilastutkinto yllä, mutta äidinkieli ja toinen kotimainen kieli katsotaankin peruskoulun päästötodistuksesta.
Muissa ja epäselvissä tapauksissa ota yhteyttä kurssin vastuuhenkilöön jo ilmoittautuessasi kurssille. Ota mukaasi (epäviralliset) jäljennökset tutkintotodistuksistasi.
Kurssin luennot pidetään suomeksi. Pienryhmäohjausta annetaan niillä kielillä, joilla kurssin harjoituksia kirjoitetaan.
Esitiedot ja sijoittaminen opintoihin
Tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoiden muut aineopintotason pakolliset kurssit ja harjoitustyöt lukuunottamatta kursseja Ohjelmistotuotanto (581259) ja Ohjelmistotuotantoprojekti (581260).
Tätä kurssia ei suositella suoritettavaksi yhtä aikaa Ohjelmistotuotantoprojektin kanssa, koska molemmissa on tiukkoja määräaikoja, jotka lisäksi sattuvat usein päällekkäin.
Ilmoittautuminen
Kurssille ilmoittaudutaan jo edellisen lukukauden puolella (syksyn kurssille touko- ja kevään marraskuussa). Ilmoittautuminen tapahtuu toisin kuin kursseille yleensä, ja siitä on annettu erillinen ohje.
Kurssin korvaaminen
- 1.8.2005 tai myöhemmin voimaan tullut tutkintosääntö koskee nykyisin kaikki opiskelijoita.
- Et voi korvata kurssia aikaisemmilla opinnoilla, koska LuK-tutkinto on sinulle pakollinen, ja siihen kuuluvat tutkielma, kypsyysnäyte sekä äidinkielen ja tutkimustiedonhaun opinnot suoritetaan osana tätä kurssia.
Luennot
Kurssilla on kuusi luento- ja keskustelukertaa.
Teemat
- tapaaminen: Orientointi
- Järjestäytyminen: Kurssin tavoite ja työmuodot, työskentelyn välineistä (mm. kirjaston käyttö ja lainausoikeuksien myöntö)
- Miten kurssi tukee minua ammattitaitoni kehittämisessä?
- Kotitehtäväksi itsearviointi
- Ensimmäinen luentokerta on ehdottoman pakollinen kaikille, koska siellä muodostetaan lopullinen ryhmäjako!
- tapaaminen: Tiedonhaku
- Tiedonhaun prosessi
- Tietojenkäsittelytieteen tietokannat
- tapaaminen: Miten teksti syntyy
- Kuinka tieteellistä tekstiä käytetään?
- Kuinka luen tieteellistä tekstiä?
- Minä tieteellisen tekstin tuottajana?
- Mitä sanon?
- Miten organisoin työni?
- Diagnostiikan alkeet: passiivitauti, pakonomainen piilottelu, attribuuttiripuli, substantiivitauti, sanaliittoriidat, ...
- tapaaminen: Kirjoittajan kahleet?
- Tutkielman rakenne ja esitystapa
- Tekstinkäsittelyjärjestelmistä ja viitekantojen hallinnasta
- tapaaminen: Esitystekniikan rutiineita
- Kuinka esitän luettelot, lainaukset, kuvat, taulukot, algoritmit, kaavat, ...
- Milloin tarvitaan lähdeviite?
- tapaaminen: Suullinen esittäminen
- Puhutun ja kirjallisen esityksen erot, valmistelu, tekniikkaa, yleisiä ongelmia
Luentokalvot lukukausikohtaisilla sivuilla.
Harjoitukset
Kurssilaiset jaetaan opiskelijoiden kiinnostusten mukaan 6 hengen työryhmiin. Ryhmät kokontuvat läpi lukukauden yhdeksän kertaa eli lähes joka viikko. Jokaisen opiskelijan edellytetään toki jatkavan omaa työtään itsenäisesti myös silloin, kun ryhmätoimintaa ei ole, erityisesti myös periodien välisellä viikolla.
Ensimmäiseen ryhmäkokoontumiseen osallistuminen on pakollista!
Ryhmissä jokainen tekee (ainakin) seuraavat harjoitukset:
- REFERAATTI
- Tieteellisen artikkelin keskeisen sisällön kokoaminen ja esittäminen omin sanoin. Voi perustua useampaankin keskeiseen lähteeseen. Referaatti on noin 2-4 sivun mittainen.
- AINE
- Aine on noin 10 sivun mittainen kirjoitelma, jolla on tutkielman ulkoinen rakenne ja joka noudattaa kirjallisen esitystavan sääntöjä.
- ESITELMÄ
- Huolellisesti valmisteltu esitelmä oman tutkielman aihealueesta pidetään muille ryhmäläisille. Kiinnitetään huomiota aihepiirin jäsentämiseen tutkielmaa varten sekä suullisen esityksen muotoon. Esityksen mitta on 20-25 minuuttia. Esityksen tukena käytetään useimmiten kalvoja annettujen ohjeiden mukaisesti.
- TUTKIELMA
- Tutkielmassa pyritään esitettävän asian syvempään ja monipuolisempaan ymmärtämiseen. Huomiota kiinnitetään tutkielmalle tyypilliseen aiheen jäsentelyyn ja sisällön kokoonpanotapaan. Tutkielman pituus on noin 20 sivua.
Harjoitusten aiheet pyritään ketjuttamaan toisiaan tukeviksi: yleiskatsaus, tarkempi fokusointi osa-alueeseen, käsittelyn monipuolistaminen varsinaiseksi tutkielmaksi. Enemmän harjoitusten tekemisestä kertoo Anni Rytkösen kuvaus.
Harjoituksille on ryhmässä varattu suunnilleen seuraavasti: referaatti 3 viikkoa, aine 5 viikkoa ja tutkielma 6 viikkoa. Tutkielmakin pyritään saamaan valmiiksi kurssin aikana. Jatkoaikaa myönnetään poikkeustapauksissa hakemuksen perusteella.
Harjoitusten ja tutkielman tulee noudattaa muodoiltaan annettuja ohjeita (kts. kurssikansiota alempana tällä sivulla).
Kypsyysnäyte
Kurssin lopuksi suoritettava kypsyysnäyte kirjoitetaan kurssilla tehdyn tutkielman pohjalta.
Tutkielmien arviointi
Tutkielman tarkastuksessa kiinnitetään huomiota asiakokonaisuuden hallintaan, tekstin luettavuuteen, eettisten sääntöjen noudattamiseen ja esitystekniikkaan.
Asiakokonaisuuden hallinta edellyttää, että tekstissä on tuotu esiin käsiteltävälle asialle olennaiset piirteet ja vain ne. Tutkielman jäsentelyn on syytä noudattaa esitettävän asian rakennetta luontevalla tavalla. Tekstiä voi arvoida myös tarkastelemalla onko sen tiedonkäyttötapa yksinomaan toteava ja kuvaileva vai kehittelevä, jolloin mukana on lisäksi analyysiä, synteesiä ja arvointia.
Tekstin luettavuus muodostuu mm. itsenäisestä käsiteltävän asian kuvaamisesta ja lukijan ohjaamisesta. Lähteitä käytetään tehtyjen väitteiden tukena, ei sellaisenaan toisiinsa niveltymättöminä palasina. Samoin on syytä kiinnittää huomiota tekstin yksikäsitteisyyteen ja täsmällisyyteen.
Eettiset säännöt määrittävät esimerkiksi korrektin viittaus- ja lainaustekniikan ja plagioinnin välistä eroa. Hyvään kirjoitustapaan kuuluu myös, ettei tuloksia tai väitteitä jätetä ilman todisteita tai perusteluja.
Esitystekniikkaan kuuluvat sanonnan täsmällisyys, kirjoitusteknisten välineiden käyttö (kuvat ja taulukot teksteineen, vaatimukset täyttävä lähdeluettelo ja viitetekniikka) sekä kieliopillinen ja oikeinkirjoituksellinen virheettömyys.
Tutkielmien arvioinnissa käytetään normaaleja kurssiarvosanoja. Arvosanaan vaikuttavia tekijöitä on koottu taulukkoon (PDF). Liian kauas vaatimuksista jäävä tutkielma hylätään. Silloin voidaan vaatia koko kurssin suorittamista uudelleen.
Plagiointi ja muu vilppi johtavat tutkielman hylkäämiseen.
Tieteellisen kirjoittamisen kurssin tutkielmalta ei vaadita omaa tutkimuksellista panosta. Kurssilla harjoitellaan ensisijaisesti tiedon hankkimisen ja tieteellisen kirjoittamisen teknisiä keinoja. Tutkimusprosessin muita osia harjoitellaan pro gradu -tutkielmassa.
Kurssimateriaali
Tutkielmaa koskevat vaatimukset
- Opinnäytetyön ulkoasun malli ainetta ja tutkielmaa varten
Työskentelyn välineitä
LaTexin ja muiden välineiden käytöstä tutkielman teossa
- Opinnäytetyön mallin tuottavat Latex- ja Bibtex-tyylit
- Opinnäytetyön pohja OpenOffice (odt) -formaatissa (ensimmäinen pohja Time New Roman ja toinen Century Schoolbook L -fonteilla; kiitokset pohjasta M. Pervilälle)
- Tiivistelmälomake rtf-muodossa
- Elämää helpottavia viilailuja laitoksen latex- ja bibtex-tyylien puutteisiin löytyy Jukka Suomelan latex-sivuilta
Tiedon hakeminen
- Tiedonhaun opas
- Kumpulan tiedekirjastossa on lainattavissa (4 kpl) Tiedonhakijan teho-opas, 6. uud. painos, Docendo 2005. Kirja on suunnattu korkeakouluopiskelijoille ja tutkijoille.
- HYn kirjastojen NELLI-tiedonhakuportaali
- FinElib-konsortio, jossa Helsingin yliopisto on mukana. Laitoksen koneilta on pääsy elektronisiin versioihin merkittävistä lehti- ja konferenssijulkaisuista. FinElib-palvelujen kautta ovat saatavissa mm. IEEE:n ja ACM:n useat julkaisut.
- Helsingin yliopiston elektroniset lehdet
- ACM Computing Classification System, tietojenkäsittelytieteen kirjastoluokitus
-
Viitetietoihin erikoistuneet tietokannat, hakukoneet ja
kokoelmat ovat hyödyllisiä tieteellisen tiedon
haussa.
- CiteSeer.
- Google Scholar
- Digital Bibliography & Library Project (DBLP).
- Tietojenkäsittelyalan lähdeluetteloiden kokoelma (BibTeX-muodossa).
- Bibliographies of the Hypertext Bibliography Project (HBP) lehtiartikkeleille.
- Digitaalisia kirjastoja
- ACM
- IEEE Xplore
- LNCS/LNAI (Springer-Verlag)
- IFIP
- ScienceDirect joka sisältää Elsevier-kustantamon lehdet.
- Jos haluat etäkäyttää aineistoja yliopistoverkon ulkopuolelta, seuraa näitä ohjeita:
Sanakirjoja ja sanastoja
- NetMOT-sanakirjasto, myös ATK-sanakirja
- OneLook dictionaries - useiden eri sanastojen metahakukone.
- Merriam-Webster Collegiate Dictionary and Thesaurus.
- Tietotekniikan liiton kotisivun kautta löytää 3000 yleisen termin suomi-englanti-suomi-vastineet.
- Tekniikan sanastokeskuksen termitalkoot antavat termejä selityksineen. Sivulta löytyvät suositukset suomenkielisille termeille.
- Forskningscentralen för de inhemska språken (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) finsk-engelsk-svensk informatikordlista.
- whatis?com - the IT-specific encyclopedia.
- Helsingin yliopiston kirjaston verkkosanasto VESA
Kielenhuoltoasioita
- Kielijelppi - yliopistolaisen kieli- ja viestintäapuri
- Jukka Korpelan suomen kielen aineistosivut, erityisesti Nykyajan kieliopas
- It-viikon sanastopakinat
- Aristoteleen kantapää
Tutkielman rakentaminen ja työprosessi
- Matti Mäkelä: Kirjoitelman laatiminen.
- J.-P. Santanen: Opinnäytetöiden kirjoittaminen, lyhyt oppimäärä.
- Tampereen yliopiston Hyvä kirjoittaja -opas
- Time management for University Students - ajankäyttöopas
Viimeistelystä
- Ennen kuin palautat harjoituksesi tai tutkielmasi kommentoitavaksi tai arvosteltavaksi, käytä tarkastuslistaa oman tekstisi viimeistelyyn. Henkilökohtainen tarkastuslista voi sisältää "omia helmasyntejäsi", mutta kirjallisuudesta löytyvistä esimerkinomaisista peruslistoista on hyvä aloittaa.
Suullinen esitys
- Parberry,I., How to Present a Paper in Theoretical Computer Science: A Speaker's Guide for Students. ACM SIGACT News 31,1, sivut 77-86, 2000
- Tiina Niklanderin laatima suullisen esityksen arviointilomake.
Kurssitiimi
Kulloinkin vuorossa oleva kurssin henkilökunta (vastuuhenkilö, ryhmien valvojat ja ohjaajat) löytyvät lukukausikohtaiselta sivulta. Ko. sivun kautta pääsee myös kunkin ryhmän omalle sivulle. Tiimin roolijako on seuraava:
- Koko kurssin vastuuhenkilö:
- Käytännön järjestelyt, luennot, suoritusmerkinnät, pulmallisten tilanteiden ratkaisu.
- Ryhmän valvoja:
- Laatii yhdessä ohjaajan kanssa aiheet, tarkastaa vähintään tutkielmat, antaa ohjaajalle tukea muidenkin harjoitusten arvioinneissa, määrää kypsyysnäyteotsikot, myöntää mahdolliset jatkoajat
- Ryhmän ohjaaja:
- Laatii ryhmälleen aikataulun, koordinoi ryhmän työskentelyä, ohjaa sisällöllisesti ja rakenteellisesti harjoituksia, koordinoi aihevalintoja ryhmässään, arvioi harjoitukset, hankkii ryhmän tarvitsemat palvelut (salit, lupien allekirjoitukset).
Kurssimateriaalin tuottajista
Kurssia ovat pitäneet mm. Seppo Sippu, Antti Leino, Jaakko Kurhila, Lea Kutvonen, Matti Nykänen, Pekka Kilpeläinen ja Matti Mäkelä.
Sivua ylläpitää Jaakko Kurhila
Last modified: Fri Nov 27 13:29 2009