Ryhmätyö      [ Page in English]

Ryhmätyö: kertauskysymysten tekeminen

Tämä tehdään kurssilla käytössä olevissa ryhmissä (opintopiiriryhmät, erikseen nimetyt ryhmät, jne). Kunkin ryhmän jäsenet ja kertaustehtävien aihepiirit julkaistaan ryhmittäin tai määritellään jollain muulla tavoin kurssikohtaisesti.

Jos teillä tulee ongelmia ryhmän kanssa (esimerkiksi ryhmän jäseneen ei saa yhteyttä 2-3 päivään), niin kertokaa asiasta heti luennoitsijalle. Älkää jättäkö ryhmätyön tekemistä viime tinkaan, koska tällöin teillä ei ole aikaa ratkoa pieniäkään yllättäviä ongelmia.

Ryhmä organisoi toimintansa itse haluamallaan tavalla. Henkilökohtaisia tapaamisia voi tehdä esimerkiksi kurssin harjoitustilaisuuksien yhteydessä. On myös mahdollista, että (lähes) kaikki kommunikointi tapahtuu verkon, esimerkiksi sähköpostin avulla.

Tutustukaa oman kurssinne eri aihepiirien kertaustehtäviin, jotka on linkitetty kurssin verkkosivulle.

Tehtävänänne on suunnitella annettu määrä kertaustehtäviä vastausselityksineen, kukin tehtävä eri aihepiiristä. Kukin kertaustehtävä toteutetaan omana xml skriptinään. Kussakin kertaustehtävässä tekijöiden nimet ovat author-kentässä, kurssin nimi on course-kentässä, aihepiiri on topic-kentässä. Kertaustehtävien ulkoasu ja toiminta tulee olla mallina annetun esimerkkikertaustehtävän (esim_fi.xml) mukainen. Esimerkissä olevat turhat kommenttikentät (<!--...-->) voi poistaa - niitä ei tarvita varsinaisissa palautettavissa kertaustehtävissä.

Tehkää kysymyksistä kuvaavia ja omintakeisia, jotta ne erottuisivat muista kysymyslistassa. Välttäkää tyyppikysymystä "Mitkä seuraavista pitävät paikkansa?" ja sen triviaaleja muunnelmia.

Jos kertaustehtävä selityksineen on oikein hyvä, niin se voidaan liittää kurssin kertaustehtävävalikoimaan. Kurssin vastuuhenkilöillä on oikeus editoida kertaustehtäviä tai niiden selityksiä. Jos ette halua omaa tehtäväänne näin julkaistavaksi, niin kertokaa asiasta ryhmätyön palautuksen yhteydessä.

Harjoitustyön Xml-tiedostojen nimeäminen

Xml-tiedostot nimeämisessä tulisi noudattaa seuraavia periaatteita, jonka mukaan tiedostojen käyttö on helpompaa jatkokäsittelyssä. Tiedoston nimien tulee olla omaperäisiä ja pituudeltaan mielellään 15-30 merkkiä. Kunkin tiedoston lopussa on koodattuna ensin lukukausi (k03, s03 jne.) ja sitten kieli (fi, en tai sw). Esimerkiksi tiedostonimi suoritin_toteutuspiirteet_s03_fi.xml tarkoittaa syksyn 2003 kurssilla tuotettua suomenkielistä kertauskysymystä.

Nimetkää tehtävän luokka (topic) samaksi englanninkieliseksi nimeksi kuin mitä on käytössä aikaisemmissa tehtävissä. Esim. "Ch 3, Bus"

Xml skriptien käyttö

Jatkossa on oletettu esimerkin vuoksi, että ryhmätyö tehdään Tietokoneen toiminta (tito) kurssille, joten erilaisissa polkunimissä esiintyy komponentti "tito". Muiden kurssien yhteydessä tämä komponentti tulee tietenkin vaihtaa kyseiselle kurssille sopivaksi.

Kertauskysymykset kannattaa sijoittaa laitoksen tiedostopalvelimelle (fs.cs.helsinki.fi) esimerkiksi hakemistoonne public_html/kertaus siten, että kaikilla on niihin lukuoikeudet ("chmod a+r esim_fi.xml"). Kaikkiin polulla oleviin hakemistoihin (kotihakemisto, public_html ja kertaus) tulee kaikilla olla läpikulkuoikeus ("chmod a+x ."). Kertauskysymykset esitetään xml-tiedostoina, jotka suoritetaan tietokantapalvelimella db.cs.helsinki.fi php-skriptin practice.php avulla.

Esimerkki: tiedostopalvelimen (fs) hakemistossa /home/fs/kerola/public_html/kertauskys (tämä hakemisto) oleva xml-tiedosto esim_fi.xml suoritetaan selainkomennolla http://db.cs.helsinki.fi/~kerola/php/practice.php?file=/home/fs/kerola/public_html/kertauskys/esim_fi.xml. Huomatkaa, että sekä php-skriptin että xml-tiedostojen yhteydessä tulee käyttää täydellisiä polkunimiä ja että ainakin toistaiseksi php-skriptin yhteydessä Kerolan kotihakemisto on parasta kirjoittaa muodossa "~kerola". Suomenkielisten kertauskysymysten tiedostonimet tulee päättyä esimerkin mukaisesti "_fi.xml".

Kertauskysymyksissä (xml-tiedostoissa) voi olla myös tavallisia html-määreitä, mutta niissä täytyy aina olla mukana sekä alku- että loppumääreet (esim. <pre> ja </pre>, tai <p> ja </p>).

Kertauskysymyksissä voi käyttää kuvakkeita, mutta niiden käyttö voi vaatia harjoittelua. Tehtävän <question>-kentässä kuvakkeet (<img>) tulee sijoittaa tekstuaalisen kysymyksen jälkeen, jolloin kuvake ei tule näkyviin skriptin mkpract tekemässä kysymysluettelossa. Hyvä esimerkki kuvakkeiden käytöstä on Tietokoneen rakenne -kurssin kertauskysymys totuustaulu_s03_fi.xml (src).

Kertauskysymyksissä ei voi käyttää monivalintaa (Multiselection). Kukin vastausvaihtoehto arvioidaan sellaisenaan.

Jos xml tai php kiinnostaa enemmän, niin lisätietoja löytyy esimerkiksi kursseiltamme XML-metakieli tai  Digitaalisen median tekniikat. Tämän ryhmätyön tekemiseen noita tietoja ei kuitenkaan tarvita. Kertauskysymysten määrittelyt löytyvät myös dtd-tiedostosta kertaus.dtd (vähän vielä vajavainen versio 0.6).

Skripti mkpract

Selainkomentoja ei tarvitse itse kirjoittaa suoraan html-tiedostoihin, vaan ne voidaan generoida automaattisesti. Komento ~kerola/bin/mkpract generoi nykyhakemistoon (~/public_html/kertauskys) tiedoston pract.html (saman tyyppinen kuin tällä skriptillä tähän hakemistoon luotu pract.html, jossa on valmiiksi linkitettynä kaikki hakemistossa olevat kertauskysymykset, aihealueena aakkosissa ensimmäisen kertauskysymyksen aihealue.

> cd ~/public_html/kertauskys
> ~kerola/bin/mkpract

Tätä skriptiä käytettäessä nykyhakemistoon (ja sen alihakemistoihin) täytyy olla myös lukuoikeus maailmalle (chmod a+r kertaus), koska skriptin mkpract täytyy pystyä lukemaan kyseisen hakemiston tiedostonimet. Skripti mkpract tunnistaa kertauskysymysten kielen ainoastaan tiedoston loppuliitteestä (_fi.xml tai _en.xml)

Hyvä kertaustehtävän piirteet

Hyvässä kertaustehtävässä on seuraavanlaisia piirteitä

• Siinä vaaditaan aihepiirin keskeisen asian ymmärtämistä. Ymmärtämisen taso voi vaihdella: (1) tietää, (2) ymmärtää, (3) osaa soveltaa, (4) osaa analysoida eli löytämään olennaiset asiat, (5) osaa syntetisoida eli luomaan ajatuksia ja kokonaisuuksia ja (6) osaa arvioida ideoita, tietoa, menettelyjä ja ratkaisuja [Bloom]. Cl-tasolla riittänee kolme ensimmäistä tasoa ja sitten l-tasolla voidaan jo vaatia enemmän.
• Tehtävänasettelu on helppo ymmärtää ensi lukemalla.
• Kustakin vastausvaihtoehdosta on asiaa ymmärtävän helppo heti päätellä, onko se oikein vai väärin.
• Väärien vastauksen selitykset opastavat sopivalla tasolla henkilöä, joka ei siis ymmärrä tätä keskeistä asiaa vielä kunnolla.
• Oikeiden vastauksien selitykset antavat myös jotain sellaiselle opiskelijalle, joka jo osasi tämän asian.
• Vastausvaihtoehdot ovat yleisesti ottaen järkeviä.
• Mitä muuta? Kertokaa allekirjoittaneelle?

Huonossa kertaustehtävässä on seuraavanlaisia piirteitä

• Siinä on suuria tai monimutkaisia lukuja, joiden käsittely ei nopea päässälasku riitä.
• Ratkaisuun tarvitaan laskinta tai tietokonetta.
• Siinä vaaditaan aihepiirin ulkopuolista tietämystä. (Kurssin esitietojen vaatiminen on kuitenkin OK.)
• Siinä tehdään pilkkaa opiskelijan tietämättömyydestä. (Kertaustehtävien tavoite on edistää oppimista, joten asenteen tulee aina olla positiivinen ja oppimista kehittävä. Huumori ei silti haittaa.)
• Kysymys käsittelee oikeastaan montaa eri kysymystä eli on tyyppiä "Mikä/mitkä seuraavista kysymyksistä/väitteistä on oikein?". (Toisaalta, jos väitteet liittyvät hyvin selkeästi samaan käsitteeseen, niin tämä voi olla OK.)
• Tehtävässä annetaan jossakin kohtaa tietoa, mikä ei pidä paikkansa. (Normaali, pedagogisista syistä tehty asian yksinkertaistaminen ei sisälly tähän.)
• Mitä muuta? Kertokaa allekirjoittaneelle?

Työ palautus

Kertaustehtävät palautetaan luennoitsijalle sekä paperikopiona että sähköpostitse. Paperikopion voi palauttaa joko henkilökohtaisesti tai luennoijan nimellä varustettuna vahtimestareille. Sähköpostitse palautettavassa työssä kertaustehtävien tulee olla tavallisina liitteinä (ilman pakkausta), jotta ne ovat sieltä mahdollisimman helposti talteen otettavissa. Siellä tulee olla myös mukana valmis tiedosto (esim. index.html), josta käsin kertaustehtävät ovat suoraan kokeiltavissa klikkaamalla.

Palautettavassa työssä on oltava ainakin seuraavat osiot:

1. Tekijät
2. Ryhmän arvio siitä, kuinka suuri osuus (%) kullakin ryhmän jäsenellä oli työn tulokseen. Tasaosuudet (50% ja 50%) eivät kuulosta uskottavilta.
3. Arvio ryhmätyöhän käytetystä kokonaisajasta, per henkilö (henkilötunteja)
4. Lyhyt katsaus (max 4 riviä) ryhmän yhteistoiminnasta kurssin muiden osioiden kuin ryhmätyön yhteydessä
5. Suostumus/kielto siihen, että yliopisto saa käyttää kertaustehtäviä haluamallaan tavalla jatkossa.
   (Mahdollinen kielto ei vaikuta mitenkään arvosteluun!)
6. Kustakin kertaustehtävästä sen aihealue, kysymys ja vastausvaihtoehdot selityksineen.
7. Tiedosto (.../pract.html tai .../index.html), jossa kertaustehtävät ovat valmiiksi käytettävissä ja kokeiltavissa (tai jossa on linkki sivulle, jossa kertaustehtävät ovat valmiiksi kokeiltavissa).
8. Kertaustehtävät xml-liitetiedostoina ja tulostettuina liitteinä

Arvostelu

Ryhmätyö arvioidaaan ottaen huomioon ainakin seuraavat piirteet:

• Kertaustehtävien kysymysten/vastausvaihtoehtojen omintakeisuus ja keskeisyys aihepiirien suhteen
• Kertaustehtävien vastausselitysten oikeellisuus ja ymmärrettävyys
• Kertaustehtävien toimivuus (täytyy toimia normaalilla selaimella klikkaamalla)

Ryhmän jäsenet voivat tietenkin käyttää ryhmää myös muuten kurssin opiskelun tukena. Esimerkiksi, ryhmän jäsenet voisivat auttaa toisiaan myös muissa kurssin osioissa kuin tämän ryhmätyön yhteydessä. On iso etu, jos voi kysyä neuvoa toiselta. Toisaalta, vastaava osapuoli yleensä oppii asiasta enemmän kuin kysyjä, eli etu on molemminpuolinen. Sitäpaitsi, yhdessä opiskelu on mukavampaa ja tehokkaampaa kuin yksin.

Perusvaatimukset täyttävästä toimivasta ryhmätyöstä saa 3/5 (2/3) pisteistä. Erinomaisesta enemmän ja välttävästä vähemmän. Jos tehtäviä tehdään useampia kerrallaan, yksi erinomainen kertaustehtävä voi olla parempi kuin monta keskinkertaista kertaustehtävää.

Lopuksi

Jos näyttää ilmeiseltä, että joku ryhmän jäsenistä on keskeyttänyt kurssin tai ei halua osallistua ryhmän toimintaan, ottakaa yhteys luennoitsijaan heti paikalla. Tarvittaessa ryhmien kokoonpanoa voidaan muutella.

Käytännön ongelmien kanssa kannattaa ensin katsoa Usein Kysyttyjen Kysymysten listaa. Jos apua ei löydy, niin ottakaa yhteys luennoitsijaan.

---

Teemu Kerola