TAVOITESOPIMUSASIOITA KAUDELLE 1998-2001
(tarkistettu elokuussa 1998)
1 LAITOKSEN TOIMINTA
1.1 YLEISTÄ
Tietojenkäsittelytiede on suosittu oppiaine ja painetta koulutuksen lisäämiseen on edelleen olemassa. Uusien opiskelijoiden sisäänotto on pidetty viime vuosina erityisrahoituksella perustasoa (180-200) korkeammalla. Vuoden 1998 virallinen sisäänotto oli 240, mikä ylitettiin suunnitteilla olevan v. 1999 alkavan lisärahoituksen takia (uusia kirjoittautuneita 276 opiskelijaa). Aineesta valmistuneiden opiskelijoiden työllisyystilanne on tätä nykyä erittäin hyvä. Työnantajina on elektroniikkateollisuus, elinkeinoelämä yleensä samoinkuin julkinen hallinto. Aineessa on viisi suuntautumisvaihtoehtoa: (1)yleinen, (2) ohjelmistot, (3) informaatiojärjestelmät, (4) sovelluspainotteinen ja (5) tietotekniikan opettaja. Tietojenkäsittelytiede on myös erittäin suosittu sivuaine. Vuonna 1997 laitoksella valmistui 62 FM-tutkintoa ja suoritettiin kaikkiaan 17494 opintoviikkoa.
Laitoksella työskentelee 3 professoria (A28) (Heikki Mannila, Martti Tienari, Esko Ukkonen; lisäksi yksi vakituinen virka on asiantuntijavaiheessa ja yksi määräaikainen virka on nimitysvaiheessa), 4 professoria (A26) (Matti Mäkelä, Jukka Paakki, Kimmo Raatikainen, Seppo Sippu), 6 yliassistenttia (lisäksi 3 virkaa on avoinna), 14 lehtoria ja 14 assistenttia eli yhteensä 41 vakinaista opettajaa. Lisäksi laitoksella työskentelee 11 päätoimista tuntiopettajaa, n. 30 sivutoimista tuntiopettajaa sekä n. 50 tutkijaa tai tutkimusavustajaa. Laitoshenkilökunnan määrä on 12. Laitoksen käytössä on omia tiloja 2961,5 m2. Lisäksi jaetussa käytössä olevia tiloja on 79,5 m2. Vuonna 1997 laitoksen käytössä oli (palkkauksiin ja muihin menoihin tilakustannukset poisluettuina) 16.5 milj. mk budjettirahoitusta sekä lisäksi 11 milj. mk ulkopuolista projektirahoitusta tutkimushankkeisiin.
Laitoksen tutkimustyö on monipuolista käsittäen sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. Eräät tutkimusryhmät edustavat alansa kansainvälistä kärkeä. Yhteistyötä teollisuuden kanssa on runsaasti. Laitos on mukana viidessä eurooppalaisessa tutkimusyhteistyöhankkeessa. Tutkimuksesta kerrotaan lisää kohdassa 2.4 sekä liitteenä olevassa laitoksen toimintakertomuksessa.
Ongelmana on tällä hetkellä se, että pääosa opiskelijoista menee jo toisena tai kolmantena opiskeluvuotenaan työhön. Tämä hidastaa heidän opintojaan tai jopa keskeyttää ne ja näkyy näin toivottua pienempinä valmistuneiden määrinä. Tätä on vaikeaa välttää alan ylikuumentuneiden työmarkkinoiden takia. Teollisuuden voimakas imu vaikeuttaa myös jatko-opiskelijoiden ja opettajien rekrytointia.
Laitokselle on tiedekunnan vuoden 1995 tulossopimuksen perusteella kohdennettu opetusministeriön hankerahoitusta (kansallinen tietotekniikkaohjelma) 1.5 milj. mk vuosina 1996 ja 1997 ja 1.4 milj. mk vuonna 1998. Tämän rahoituksen on todettu jatkuvan vuoteen 2000 saakka. Laitoksen uusien opiskelijoiden sisäänotto nostettiin tämän rahoituksen turvin 260 opiskelijaan vuodessa v. 1996. Vuoden 1998 hankemäärärahalla (1.4 milj. mk) on laajennettu kurssiopetusta (kuusi päätoimista tuntiopettajaa) ja uusittu yhden tietokoneluokan laitteistot. Hankerahoitukseen sisältyvillä määräaikaisilla viroilla (professori, yliassistentuuri, laboratorioinsinööri ja vanhempi suunnittelija) on väliaikaiset hoitajat. Rahoituksen turvin on lisätty opetusta tietoliikennejärjestelmien ja -ohjelmistojen alalla.
Niin ikään laitokselle on tiedekunnan vuoden 1996 tulossopimuksen perusteella kohdennettu opetusministeriön hankerahoitusta tietojenkäsittelytieteen luonnontieteellisten sovellusten opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen 1.3 milj. mk vuonna 1997 ja 1.05 milj. mk vuonna 1998. Tämän rahoituksen toivotaan jatkuvan vuoteen 2001 saakka. Tietojenkäsittelymenetelmien luonnontieteelliset sovellukset -hanke on tietojenkäsittelytieteen, ekologian ja systematiikan, biotieteiden ja maantieteen laitoksen yhteishanke, jossa laajennetaan luonnontieteiden tarvitsemien laskentamenetelmien koulutusta. Hankkeen rahoituksen turvin on palkattu assistentit ekologian ja systematiikan, biotieteiden ja maantieteen laitoksille sekä yliassistentti, assistentti ja 5 kk:ksi professori tietojenkäsittelytieteen laitokselle. Hankkeeseen liittyen tietojenkäsittelytieteen laitokselle on perustettu uusi suuntautumisvaihtoehto (sovelluspainotteinen suuntautumisvaihtoehto). Rahoitus on vuonna 1998 jakautunut suhteessa: tietojenkäsittelytieteen laitos 750 000 mk, muut laitokset 300 000 mk.
Laitoksen kahden keskeisen professuurin (M. Tienari, H. Mannila) lähiaikoina tapahtuva vapautuminen vaikuttanee huomattavasti laitoksen toimintaan ja voi heikentää tulosta. Erityisesti tämä koskee tutkimusta.
1.2 LAITOKSEN RAHOITUSTILANNE
Laitoksen rahoitustilannetta kokonaisuudessaan leimaa se, että budjettirahoituksesta suuri osa (n. 3.5 milj. mk) on tilapäistä hankerahoitusta. Perusrahoitus (toimintamenomääräraha n. 13 milj. mk) riittää juuri kattamaan vakinaisen henkilökunnan palkkamenot, mutta ei toiminnan ylläpitämiseen kokonaisuudessaan. Tilanteesta selvitään toistaiseksi vain koulutuksen laajentamiseen tarkoitettujen hankerahojen avulla ja pitämällä suuri osa vakinaisista viroista ilman hoitajaa (n. 15 virkaa eli noin viidennes viroista läpi vuoden 1998). Tällaisena tilanne on kestämätön, kun oppilasmäärää on jouduttu pitämään jatkuvasti korkealla tasolla. Kun hankerahoja on toistaiseksi saatu, laitos ei vakavasta tilanteesta huolimatta ole vielä tehnyt varsinaista suunnitelmaa siitä, kuinka toiminta sopeutettaisiin pelkästään perusmäärärahan varassa hoidettavaksi.
Laitos ei kuulu koko yliopiston rahoituksessa käytetyn laskennallisen mallin perusteella ‘suuriin häviäjiin’. Laitoksen määrärahaosuus v. 1998 tiedekunnan sisällä jäi kuitenkin pienemmäksi kuin olisi pitänyt. Ns. Rakennerahastomäärärahaa tiedekunnalle jakaessaan rehtori kiinnitti tähän huomiota, ja laitos sai rakennerahastosta 750.000 mk. Valtaosa määrärahasta kohdistuu kesällä 1998 toteutetun oppilasmäärän lisäyksen aiheuttamiin kuluihin, joihin on luvassa uutta hankerahoitusta vasta vuonna 1999. Oppilasmäärän lisäyksiin tarkoitettujen hankerahojen käyttöön liittyvä eräs ongelma on, että lisäysohjelmien loppuvaiheet näyttävät siirtyvän perusrahoituksella hoidettaviksi. Näin on osaltaan käymässä nyt, kun vuosina 1993-94 saatu ns. Relander-raha (n.1.000.000 mk vuodessa) näyttää loppuvan ennenkuin sen turvin aloittaneet opiskelijat ovat ehtineet tutkintoon asti (v. 1994 aloittaneiden rahoitetuksi opiskeluajaksi jää 4.5 vuotta).
2 TAVOITTEET
2.1 PERUSKOULUTUS
Laitoksen tutkintotavoitteet ovat:
FM:
|
Ka 1994-96 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | |
|
Tavoitteet |
- | 46 | 52 | 54 | 56 | 58 | 60 |
|
Tulokset |
47 | 51 | 62 | - | - | - | - |
LuK:
|
Ka 1994-96 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | |
|
Tavoitteet |
- | - | 62 | 64 | 66 | 68 | 70 |
|
Tulokset |
11 | 20 | 69 | - | - | - | - |
Alussa mainitun mukaisesti sisäänottoa on vuodesta 1995 alkaen nostettu 200:sta aina tämän vuoden noin 270:een. Tämän ansiosta vuoden 2001 jälkeen perustutkintojen määrä noussee yli 60:en. Myös syksyllä 1996 käynnistyneen opettajatutoroinnin uskotaan vaikuttavan positiivisesti valmistuneiden määrään.
2.1.1 Työhönsijoittuminen
Tietojenkäsittelytieteen opiskelijat sijoittuvat työelämään erittäin hyvin (sekä valmistuttuaan että jo opintojen aikana) eikä heillä ole yleensä tarvetta käyttää erityisiä rekrytointipalveluja.
2.2 AIKUISKOULUTUS
Laitos järjestää aikuiskoulutusta yhdessä Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kanssa. Avoimen yliopiston kurssitarjontaa kesälle 1997 monipuolistettiin. Kesällä 1998 kurssitarjonta oli sama kuin vuonna 1997.
2.3 JATKOKOULUTUS
Laitoksen tutkintotavoitteet ovat:
FL:
|
Ka 1994-96 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | |
|
Tavoitteet |
- | 4 | 5 | 5 | 5 | 5 | 5 |
|
Tulokset |
2 | 3 | 2 | - | - | - | - |
FT:
|
Ka 1994-96 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | |
|
Tavoitteet |
- | 4 | 3 | 4 | 3 | 4 | 3 |
|
Tulokset |
2 | 4 | 3 | - | - | - | - |
Laitoksemme ylläpitää yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun (vastuukorkeakoulu) kanssa Helsingin tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan tutkijakoulua (engl.
Helsinki Graduate School in Computer Science and Engineering, HeCSE). Meillä on siinä 10 tutkijanpaikkaa.Laitoksemme toimii myös vastuulaitoksena 1988 alussa käynnistyneessä Laskennallisen biologian, bioinformatiikan ja biometrian tutkijakoulussa (Graduate School in Computational Biology, Bioinformatics and Biometry, ComBi). Koulussa ovat mukana mm. Tieteellisen laskennan palvelu Oy, Turun ja Tampereen yliopistot ja Helsingin yliopistosta Rolf Nevanlinna instituutti. ComBi-tutkijakoulussa meillä on 5 paikkaa.
2.4 TUTKIMUS
2.4.1 Tutkimusalat
Laitoksella harjoitettavan tutkimuksen pääalat
suuntautumisvaihtoehdoittain ovat:
Yleinen suuntautumisvaihtoehto: algoritmitutkimus (merkkijonomenetelmät), algoritminen geometria, tietorakenteet, koneoppiminen ja tekoäly, älykkäät järjestelmät, graafinen ja matemaattinen tietojenkäsittely, animointi
Ohjelmistojen suuntautumisvaihtoehto: ohjelmointikielet ja kääntäjät, formaali spesifiointi ja verifiointi, ohjelmistomenetelmät, hajautetut järjestelmät, liikkuva tietojenkäsittely, tietoliikennejärjestelmät, suorituskykyanalyysi
Informaatiojärjestelmien suuntautumisvaihtoehto: tietämyksen muodostaminen, tietokantasuunnittelu, teksti- ja oliotietokannat, tietokantarakenteet ja -algoritmit, transaktionhallinta, käyttöliittymät, tietokoneavusteinen yhteistyö, systeemityön menetelmät
Sovelluspainotteinen suuntautumisvaihtoehto: bioinformatiikka ja laskennallinen biologia, geoinformatiikka
Laitoksella toimii joitakin alansa kansainvälistä kärkeä edustavia tutkimusryhmiä: merkkijonoalgoritmit (Ukkonen, Tarhio), tietämyksen muodostaminen (Mannila), liikkuva tietojenkäsittely (Alanko, Raatikainen, Tienari).
Tiedonhallinta- ja algoritmitutkimukseen kuuluva ryhmä "Tiedon etsintä datasta" sijoittui hyvin tiedekunnan huippuyksikkökilvassa ja pääsi jatkoon Suomen Akatemian parhaillaan käynnissä olevassa huippuyksiköiden valinnassa. Tällä ryhmällä on laajat yhteistyösuhteet yliopiston sisällä, kansainvälisesti ja teollisuuteen. Ryhmä on mukana neljässä EU-hankkeessa ja Suomen Akatemian 'tiedontutkimusohjelmassa'. Ryhmän toiminta on viime vuosina laajentunut voimakkaasti ja lähivuodet ovat sen kehityksen kannalta erityisen kiintoisia. Ryhmä on suuntautumassa entistä selvemmin monitieteisen yhteistyön suuntaan. Ryhmän aloitteesta laitokselle on perustettu tietojenkäsittelytieteen sovelluspainotteinen suuntautumisvaihtoehto.
Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen kehitys on viime vuosina ollut erityisen nopeaa. Tällä alueella suomalainen teollisuus on kotimaiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan pohjautuen onnistunut pääsemään kansainvälisesti merkittävään asemaan. Laitoksen tutkimusryhmän projekteista näkyvimmät ovat olleet MOWGLI ja DOLMEN. MOWGLI-projektissa kehitettiin liikkuvien työasemien tietoliikennearkkitehtuuri, joka otti huomioon langattoman tietoliikenteen, erityisesti GSM-tiedonsiirron, erityispiirteet. EU:n ACTS-ohjelmaan kuuluvassa DOLMEN-projektissa täydennettiin teletoiminnan palveluarkkitehtuuria tukemaan liikkuvuuta.
2.4.2 Rahoitus
Laitoksemme tekee yhteistyötä yhä enenevässä määrin teollisuuden ja TEKESin sekä muun Euroopan kanssa (EU:n ESPRIT- ja ACTS-ohjelmat). Perustutkimus saa ulkopuolista rahoitusta lähinnä Suomen Akatemialta.
Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä (mk) on kehittynyt seuraavasti:
| 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 31.8.1998 | arvio 1998 | ||
| Suomen Akatemia | 1 190 056 | 740 280 | 1 464 000 | ||||
| OPM | 2 488 474 | 1 133 399 | 2 000 000 | ||||
| TEKES | 3 272 183 | 1 732 137 | 4 163 000 | ||||
| Yritykset | 1 083 729 | 1 305 008 | 1 925 000 | ||||
| EU | 1 761 679 | 917 134 | 1 586 000 | ||||
| Muu | 281 161 | 200 000 | |||||
| Yhteensä | 3 674 692 | 5 279 909 | 7 176 426 | 10 079 279 | 5 827 958 | 11 338 000 | |
Vuoden 1997 ja 1998 summassa on mukana TEKESin ja teollisuusprojektien osalta laskutetut määrärahat, Suomen Akatemian ja EU:n osalta mainittuna aikana käytetyt. Vuoden 1997 ja 1998 summissa on mukana tutkijakoulujen rahoitus: 1997 (HeCSE), 1998 (HeCSE, ComBi).
2.4.3 Julkaisutoiminta
Laitoksen henkilökunnan vuonna 1997 julkaisemista julkaisuista 3 on toimitettuja kansainvälisiä proceedings-monografioita, 16 on ilmestynyt referoiduissa kansainvälisissä lehdissä ja 51 keskeisissä referoiduissa kansainvälisissä konferensseissa tai kokoomateoksissa (, jotka on painanut arvostettu kansainvälisesti markkinoiva kustantaja) ja 19 muissa referoiduissa kansainvälisissä konferensseissa.
Tietojenkäsittelytieteen tulosten keskeisenä julkaisukanavana toimivat alan kansainväliset konferenssijulkaisut. Päinvastoin kuin useimmilla muilla aloilla, näissä julkaistaan arviointimenettelyn läpikäyneitä täysimittaisia artikkeleita. Tästä syystä julkaistujen artikkelien määrässä on välttämätöntä huomioida kansainvälisten, arviointimenettelyä käyttävien aikakauslehtien ohella myös vastaavat referoidut konferenssijulkaisut.
2.5 YHTEISKUNNALLISET PALVELUT
2.5.1 Kotimaiset
Laitoksemme tärkein yhteiskunnallinen palvelu on kotimaisen elektroniikkateollisuuden ja atk-yritysten kipeästi kaipaaman asiantuntijavoiman kouluttaminen. Yritysten kanssa tehtävä tutkimusyhteistyö on myös merkittävää.
Laitoksemme henkilökunta osallistuu Tietojenkäsittelytieteen Seuran jäsenlehden toimittamiseen, Tietotekniikan Liiton sanastotyöryhmän toimintaan ja standardointiin.
2.5.2 Kansainväliset
Laitoksemme henkilökunta osallistuu useiden kansainvälisten konferenssien ohjelmatoimikuntiin, kansainvälisiin standardointitoimikuntiin, j.n.e. Laitoksemme henkilökunta referoi vuosittain kymmeniä lehti- ja konferenssiartikkeleita.
Laitoksellamme toimitetaan kahta kansainvälistä tieteellistä lehteä: Nordic Journal of Computing (päätoimittajana Esko Ukkonen) ja Data Mining and Knowledge Discovery (päätoimittajana Heikki Mannila).
2.6 RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN
SWOT-ANALYYSI 8.9.1997 (päivitetty 1.9.1998)
Tutkimus
VahvuudetKoulutus
Vahvuudet
2.7 KEHITTÄMISHANKKEET TÄRKEYSJÄRJESTYKSESSÄ
Laitos panostaa erityisesti tietoliikennejärjestelmien ja -ohjelmistojen sekä luonnontieteellisten sovellusten opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Hankkeet toimivat opetusministeriön tietostrategiaohjelmasta saadulla erityisrahoituksella. Tähän liittyen on oppilasmääriä myös lisätty voimakkaasti, joten hankkeiden (kohta 1 alla) jatkumisen turvaaminen on välttämätöntä. Hankkeet 2 ja 3 liittyvät opetusministeriön uuteen tietoteollisuuden koulutuksen lisätoimenpideohjelmaan.
Tarkemmat esitykset hankkeista on liitteen 2 osissa 2.1-2.10.
1. Tietostrategiaohjelmaan liittyvien aikaisemmin aloitettujen hankkeiden jatkaminen vuonna 1999 (2 500 000)
2. Uusien opiskelijoiden sisäänoton lisääminen tietoteollisuuden koulutuksen ja tutkimuksen lisätoimenpideohjelman perusteella (2 100 000 mk)
3. Muuntokoulutus (1 800 000)
4. Laitoksen opetus- ja tutkimuslaitteistojen ajanmukaistaminen vuonna 1999 (1 000 000 mk)
5. Teollisuusprofessori (217 000 mk, vuosittain 1999-2003)
6. Tutkijalinja (350 000)
7. Oppiviin ja älykkäisiin järjestelmiin liittyvän tietojenkäsittelytieteen opetuksen kehittäminen (425 000 mk)
8. Opettajatutorointi (200 000 mk)
9. Ryhmäkokojen pienentäminen (300 000 mk)
Lisäksi kehitetään opettajakoulutuksen (virkamuutoksena perustettu professuuri) opetusta ja tutkimusta.
3 RAPORTOINTI
Laitos antaa vuosittain toimintaansa kuvaavat tiedot tiedekunnan ja hallintoviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi laitos julkaisee vuosittain toimintakertomuksen, johon sisältyy toiminnan analyysiä sekä tutkimustoiminnan esittely. Vuoden 1997 toimintakertomus on liitteenä.
Laitos julkaisee lisäksi joka toinen vuosi laitoksen toimintaa yleisellä tasolla esittelevän englanninkielisen raportin 'Computer Science at the University of Helsinki'. Raportti toimitetaan liitteenä.