Tietämyksen muodostaminen tai tiedon louhinta (data mining, knowledge discovery) on tietojenkäsittelytieteen osa-alue, jolla tutkitaan ja kehitetään menetelmiä hyödyllisen tietämyksen muodostamiseksi suurista datamassoista. Alalla on läheiset yhteydet koneoppimiseen, tekoälyyn, tilastotieteeseen ja tietokantoihin.

Seminaarissa käsitellään uusien tutkimusartikkelien pohjalta tietämyksen muodostamista erilaisista ajankohtaisista näkökulmista.

Prof. Hannu TT Toivonen, Helsingin yliopisto

• Email: Hannu.Toivonen @ cs.helsinki.fi
• Gsm: 050 4837669
• WWW: http://www.cs.Helsinki.FI/Hannu.Toivonen/
• Tavattavissa laitoksella tiistaisin huoneessa A402 (varmimmin klo 13-14), muulloin sähköpostitse tai puhelimella.

• Jouko Arkko
• Ilkka Autio
• Jaana Heino
• Leena Hyvönen
• Kari Lehmussaari
• Miro Lehtonen
• Sami Linnanvuo
• Jani Mäntyjärvi
• Petri Uusitalo

Katso erillinen ohjelma.

Osallistujilta edellytetään tieteellisen kirjoittamisen kurssin suorittamista ja perustietoja tiedonhallinnasta. Osallistujilta toivotaan tietämyksen muodostamisen kurssin suorittamista tai vastaavia esitietoja. Hyödyllisiä kursseja seminaaria varten ovat mm. koneoppiminen, tiedonhallinta I&II ja logiikka I.

Aiemman tietämyksen muodostamisen seminaarin suorittaminen ei ole este seminaariin osallistumiselle.

Seminaari suoritetaan osallistumalla aktiivisesti seminaarin työskentelyyn. Työskentelymuotoja ovat tieteelliseen lähdemateriaaliin perehtyminen, raportin kirjoittaminen ja esitelmän pitäminen, raporttien lukeminen ja esitelmiin osallistuminen, lyhyisiin harjoituksiin osallistuminen, sekä oppimispäiväkirjan pito.

Seminaarin tarkoituksena on oppia uusia asioita, oppia tekemään ja pitämään esityksiä sekä keskustella yhdessä pidettyjen aiheiden pohjalta! Jotta seminaari ei jäisi passiiviseksi kokemukseksi, jossa sen paremmin esittäjä kuin kuulijatkaan eivät saa aiheista mitään irti, kannattaa esitysten tekemisessä kannattaa pitää ohjenuorana sitä, että tekee sekä kirjallisesta että suullisesta esityksestä sellaisen, että sen ymmärtää ITSE ja että kuulijoillakin on mahdollisuus se ymmärtää. Tämä edellyttää sitä, että esittäjä perehtyy aiheeseen niin hyvin, että ymmärtää mistä artikkelissa ja aihepiirissä on kyse - aiheeseen tutustumiseen, artikkeli(e)n lukemiseen ja esitelmän tekemiseen kannattaa varata siis riittävästi aikaa riittävän pitkällä aikavälillä, jotta uuden aihepiirin asioita ehtii myös sulatella.

Kuulijoille pitäisi pyrkiä esittämään kirjallisessa ja suullisessa esityksessä sekä esitettävän aihepiirin perusteet että artikkeleissa esitettyjen menetelmien erikoispiirteitä sopivalla tarkkuudella; tavoitteena olisi pyrkiä pois tasolta, jossa esitetään vain kaavoja kaavojen perään, ilman että kokonaisuudesta saa mitään kuvaa. Esityksiä saa höystää vaikkapa mahdollisesti verkosta löytyvällä aiheeseen liittyvällä ohjelmiston demolla tms., jos itsellä riittää aiheeseen kiinnostusta!

Kannattaa muistaa, että kirjallisella raportilla ja suullisella esitelmällä on osin erilaiset tarkoitukset. Esitelmässä kuulijoille välitetään sisällön keskeiset ajatukset, tarvittaessa sopivasti asioita yksinkertaistaen. Hyvä esitelmä sisältää - tietysti aiheesta riippuen - runsaasti esimerkkejä, jotka havainnollistavat aihetta, ja vain sellaisia valikoituja teknisiä yksityiskohtia, jotka ovat tärkeitä ja joita ehditään käsitellä riittävästi esitelmän aikana. Raportissa korostuu esitelmää enemmän täsmällisyys ja tieteellinen ilmaisu. Raporttikin on usein tiivistelmä käytetystä lähdemateriaalista, joten valintaa ja karsintaa täytyy tehdä. Valitut asiat tulee sitten kuvata raportissa riittävällä tarkkuudella; karsittujen asioiden kohdalla voi tarvittaessa viitata lyhyemmin lähdemateriaaliin.

Seminaarin toiminta ja suoritus lyhyesti:

• Kirjallinen esitys (1/3 arvostelusta)
  • pituus n. 10 sivua (valmisteluohjeita esim. tieteellisen kirjoittamisen kurssin sivuilla)
  • jakelu viimeistään viikkoa ennen esitelmää
  • paperilla (yksi kappale aina seminaarimappiin) ja mielellään sähköisenä (linkki tai dokumentti seminaarin vetäjälle; mieluiten ps tai pdf)
  • apua ja neuvoja saa kysyä seminaarin vetäjältä, ks. yhteystiedot ylempää
• Suullinen esitys (1/3 arvostelusta)
  • pituus n. 1 tunti, kysymysten ja keskustelun kanssa reilu tunti
  • videotykki ja mikro käytettävissä (jos tarvitsette mikroa, varatkaa valmisteluaikaa ennen esitelmää!)
  • 3 "harjoitustehtävää"
    • ratkaistavissa raportin ja esitelmän perusteella
    • käsittelevät keskeisiä asioita, edesauttavat oppimista
    • toimitetaan vetäjälle esitelmän alussa, käsitellään esitelmän jälkeen
• Muu aktiivinen osallistuminen (1/3 arvostelusta)
  • muiden raporttien lukeminen ennen esitelmää
  • keskustelu ja kysely esitelmien yhteydessä
  • "harjoitukset" esitelmän jälkeen raportin ja esitelmän pohjalta
  • oppimispäiväkirja
    • sähköpostitse seminaarin vetäjälle esitelmää seuraavana päivänä
    • omia ajatuksia ja kommentteja (esim. mikä oli mielenkiintoista? mahdollisesti hyödyllistä? mitä hyvää ja huonoa raportissa ja esitelmässä oli? jne)
    • vapaamuotoisesti, 10-15 min riittää
    • seminaarin vetäjän koostama palaute annetaan esitelmän pitäjälle
    • myös esitelmän pitäjä jättää arvion omasta raportistaan ja esitelmästään
• Kts myös laitoksen seminaariohjetta.