58310102 Seminaari: Yhteistoiminnan luotettavuus ja riskit (3 op)
Vastuuhenkilä
Lea Kutvonen, D221Ajankohtaista
- Tälle paikalle kirjataan seminaarin uutiset.
Kokoontumisajat ja -paikka
Seminaarin alustava aikataulu on 19.01.-23.02. TI 14-16 C220, 16.03.-27.04. TI 14-16 C220 . Poikkeuksista sovitaan erikseen joko järjestäytymiskokouksessa, seminaari-istunnoissa tai sähkäpostilla.
Seminaariryhmä¤n jä¤rjestä¤ytymiskokouksen ohjelma 19.1. 2010
- aihepiirin yleisesittely
- tyä¶kalujen esittely
- seminaarityä¶aiheiden katsaus ja valinta
- viikkoaikataulun tä¤ydentä¤minen
Kuvaus
Yritystenvälinen yhteistoiminta (enterprise interoperability) on moderni tutkimusalue, jonka tehtävänä on nitoa yhteen yritysten verkostuvasta liiketoiminnasta nousevat tietojenkäsittelylliset tarpeet ja tuottaa tietotekniikkaan pohjautuvia tukipalveluita. Näihin tukipalveluihin lukeutuvat niin yhteistoiminnan hallinta (collaboration management) kuin tuntumaton yhteentoimivuuskin (interoperability).
Yritystenvälisen yhteistoiminnan kuvitellaan usein edelleenkin koskevan raskaita yrityskeskeisiä menetemiä, joissa integroidaan tosistaan riippumattomiksi kasvaneita monoliittisia yritysjärjestelmiä, esimerkiksi yritysfuusion yhteydessä. Yritysjärjestemien integraatiota perinteisesti ajettiin mm. yrityksen palveluiden ja tukiprosessien automatisoinnilla (koska automatisoinnin uskotaan tehostavan toimintaa). Integraatioratkaisujen raskaus on merkittävästi johtunut siitä, että monoliittisten järjestelmien palvelu-, prosessi-, informaatio-, sovellus- ja sovellusalusta-aspektit eivät ole selkeästi jäsentyneitä. Erityisesti yrityksen ulkopuolelta käytettävissä olevien palveluiden ja asiakkaan roolin korostumattomuus on aiheuttanut ongelmia.
Nykyisin yritystenvälisen yhteistoiminnan tutkimuksen fokus on yritysten toisilleen tarjoamien palveluiden (business service) mielekkäässä käyttämisessä ja muodostuvien verkostojen toiminnan tukemisessa tietotekniikan keinoin. Yritystenvälisen yhteistoiminnan tutkimuksen tavoitteena on tukea liiketoiminnallisia innovaatioita, eli sellaisia arvoverkkoja (ja yritysrajat ylittäviä liiketoimintaprosesseja), jotka eivät ilman yhteistoimintaa tukevaa tietojenkäsittely- ja tietoliikenneteknologiaa olisi mahdollisia. Uudelta teknologialta edellytetään mm. universaalia ja tuntumatonta yhteistoiminnallisuuden hallintaa.
Laitoksella toimiva CINCO-tutkimusryhmä jakaa yhteentoimivuuden tasot seuraavasti:
- tekninen yhteentoimivuus (techical interoperability), joka merkitsee kykyä vaihtaa viestejä järjestelmien välillä niiden rakenteen säilyttäen;
- semanttinen yhteentoimivuus (semantic interoperability), joka merkitsee kykyä informaation ja palvelupyyntäjen vaihtamiseen siten, että osapuolet säilyttävät yhteisen näkemyksen informaation ja pyyntäjen merkityksestä; ja
- pragmaattinen yhteentoimivuus (pragmatic interoperability), joka merkitsee kykyä sopia (tai sopeutua) yhteiseen liiketoimintaprosessiin ((external) business process) tai toisin sanoen keskinäiseen tyänkulkuun (distributed workflow) ja kykyä päättää sitodutaanko yhteistoimintaan vai ei.
CINCO-tutkimusryhmä jäsentää olennaiset yhteistoiminnan palvelut seuraaviin toimintoihin:
- partnerin ja palvelun paikantaminen ja valinta (partner and service discovery and selection),
- sopimusneuvottelun tuki (eContracting),
- monitorointi (monitoring),
- sopimusrikkojen havaitseminen (breach detection), ja
- luottamuksenhallinta (trust management).
Näiden välineiden turvin kukin yritys voi valita avoimilta palvelumarkkinoilta toisten yritysten toteuttamia palveluita ja luoda monenvälisen yritysverkoston, joka toteuttaa asiakkaalle mielekkään palvelun yhteisien prosessien avulla.
Tämän seminaarin fokus on luottamuksenhallinnassa (trust management) ja sopimusneuvotteluissa (eContract negotiation) tarvittavan yrityskohtaisen päätäksenteon tuessa. Edellä hahmotellussa arkkitehtuurissa yksi keskeisimmistä haasteista on siinä, miten partnereiden palveluista ja partnereista valitaan luotettavat, kun yhteistoiminnasta ei välttämättä ole ennestään tuntemattoman partnerin kanssa omakohtaista kokemusta. Kuinka palvelun luotettavuutta voidaan arvioida? Kuinka voidaan arvioida yhteistoimintaan ryhtymisen riskejä? Miten dynaamisesti muuttuvassa ympäristässä päätäksentekoon tarvittava informaatio saadaan kerätyksi?
Seminaarissa tarkastellaan erilaisia ratkaisuja näihin haasteisiin: arkkitehtuureja, infrastruktuuripalveluita, arviointityäkaluja, päätäksentekojärjestelmiä ja mainejärjestelmiä. Ratkaisut kerätään alueen tuoreista ja nimekkäistä tutkimushankkeista. Ratkaisut myäs sijoitetaan kehykseen, joka luokittelee luottamuksen käsitettä mm. infrastruktuuriin luottamisen, partnereihin luottamisen ja luottavaisuuden dimensiot.
Seminaarin rakenne ja aihepiirit
Seminaarin aihepiirejä voivat olla mm. seuraavat:
- Luottamuksen käsitteen eri dimensiot
- Luottamuksenhallinnan tavoitteet ja luottamuksen käsite (eri projektien näkäkulmia)
- Mainejärjestelmät (reputation systems)
- Luottamustieto palvelun valinnassa
- Luottamuspäätäkset virtuaaliyrityksen (virtual enterprise, VE) muodostamisessa
- Luottamuksen menettämisen ratkaisut
- Mitä luottamuksen menettämisellä voidaan ratkaista?
- Epäluottamus järjestelmän rakennusperiaatteena
- Anonymisyys ja luottamus
- Riskienarvointimenetelmiä
- Liiketoimintaprosesseihin liittyvien riskien arviointi
- Riskin kuvaamisen tekniikat (yksi- ja moniulotteiset mallit)
- Ansaintalogiikka, riski ja luottamus
- Hyäkkäykset luottamuksenhallintajärjestelmää kohtaan ja niiden torjuminen (useita näkäkulmia)
- Mainetiedon uskottavuuden (credibility) parantaminen ja hyäkkäysten torjuminen
Esitietovaatimukset
Opintoseminaari on osa maisterintutkinnon opintoja, joten osallistujilla tulee olla suoritettuna LuK-tutkinnon mukaiset opinnot. Seminaari on pä¤ä¤asiassa suunnattu ohjelmistojä¤rjestelmien sekä¤ hajautettujen jä¤rjestelmien ja tietoliikenteen linjojen opiskelijoille.Seminaarin suoritusmuoto
Jokaiselta seminaariin osallistujalta odotetaan seuraavia suorituksia:- Tiivistelmä¤ (tyä¶suunnitelma). Pituus noin kaksi sivua; sisä¤ltä¤ä¤ alustavan sisä¤llysluettelon, listan tä¤rkeimmistä¤ lä¤hteistä¤ sekä¤ varsinaisen tiivistelmä¤n. Tiivistelmä¤t julkaistaan (ja tulee olla valmiina) toisella seminaariviikolla (20.9.2009 mennessä¤).
- Seminaaripaperi Paperit julkaistaan viikkoa ennen seminaariesitystä¤. Seminaaripaperin pituus on 15-20 sivua, fonttikoko 12 pt, rivivä¤li 1.5, yksipalstaista tekstiä¤. Paperin rakenteen ja muotoilun tulee olla yhtenevä¤istä¤ "Tieteellinen kirjoittaminen"-kurssin ohjeistuksien kanssa (viittaukset, tieteellisen tekstin yleinen rakenne jne.). Paperista toimitetaan sä¤hkä¶inen versio pdf-muodossa seminaarin vetä¤jä¤lle sä¤hkä¶postilla (sä¤hkä¶postiosoite sivun ylä¤laidassa) viimeistä¤ä¤n viikkoa ennen esitystä¤. Demonstraatiopaperin pituus on 10-15 sivua, sillä¤ tyä¶kaluun tutustumiseen ja demonstraation tekemiseen kuluu osa "kirjoitusajasta".
- Seminaariesitys Esityksen mitta on noin 70 minuuttia. Loput ajasta kä¤ytetä¤ä¤n keskusteluun. Siis yksi esitys / seminaarikokoontuminen.
- Aktiivinen osallistuminen keskusteluun ja palautteen antamiseen.
Lue ennen seminaarikokoontumista kyseisen viikon paperi ja valmistele kysymyksiä¤
ja kommentteja aiheesta. Esityksestä¤ annetaan jokaisen kokoontumisen lopuksi
esittä¤jä¤lle (anonyymiä¤) rakentavaa palautetta kirjallisessa muodossa; ota siis
ainakin paperia ja kynä¤ mukaan seminaarikokoontumiseen.
Jokaisen tulee osallistua seminaari-istuntoihin vä¤hintä¤ä¤n 80 % niiden lukumäärästä.
- Arvosteluperusteet Seminaari arvostellaan seminaaripaperin, -esityksen / demonstraation sekä¤ osallistumisaktiivisuuden perusteella.