Kämmentietokoneet (Palmtop Computer, Personal Digital Assistant PDA) ovat ideaalisia laitteita ajankohtaisen tiedon seurantaan, sillä PDA laitteet ovat mukana kannettavia ja usein ainakin laajennettavissa toimimaan langattomassa verkossa. PDA laitteisiin littyy kuitenkin pöytäkoneisiin verrattuna rajoituksia lähinnä näytön koon ja käytettävän siirtokaistan leveyden suhteen. Tämän vuoksi sekä näytöllä tulevan että verkon yli siirettävän tiedon määrää kannattaa rajoittaa. Kirjoitelma käsittelee erilaisia tapoja löytää dokumenttijoukosta käyttäjää luultavasti kiinnostavat dokumentit. Koska tämä dokumenttien suodatus (filttering) on jatkuvaa ja automaattista on kyseessä aktiivinen tiedon suodatus.

Kirjoitelmassa esitellään kolme tapaa suodattaa dokumentteja: sääntöpohjainen (rule-based), oppiva sekä paikka/konteksti sidonnainen (spatial/context aware). Sääntöpohjainen suodatus on perinteinen tiedon suodatuksessa (information filttering) käytetty metodi, jossa käyttäjää kiinostavat dokumentit lasketaan matemaattisten mallien avulla. Käyttäjän tulee antaa säännöt, joiden mukaan suodatus tapahtuu. Metodin etuna on se, että käyttäjälle on selvää miten dokumentin relevanssiarvo määräytyy. Haittana voidaan pitää sitä, että käyttäjän pitää itse muodostaa joskus varsin monimutkaisetkin suodatussäännöt. Oppiva järjestelmä taas perustuu metaforalle henkilökohtaisesta avustajasta (Personal Software Assistant, myös Personal Digital Assistant), joka ajan myötä oppii mitkä dokumentit ovat milläkin ajan hetkellä tärkeitä. Oppiminen tapahtuu käyttäjän toimia seuraamalla, jolloin käyttäjän tekemisistä voidaan etsiä yhteneväisyyksiä (patterns). Käyttäjä voi myös antaa agentille malliesimerkkejä, jolloin lähestytään sääntöpohjaista suodatusta. Laitteiden ollessa verkossa, myös agenttien välinen kommunikaatio on mahdollista eli agentti voi kysyä mitä toinen agentti teki vastaavassa tilanteessa. Oppivan suodatuksen etuna on sen sopeutuvuus käyttäjän muuttuviin kiinnostuksiin sekä se, että käyttäjän ei tarvitse osata kirjoittaa monimutkaisia sääntölausekkeita. Huonona puolena on se, että aluksi järjestelmä ei toimi kovin automaattisesti.

Kolmas tapa päätellä käyttäjää kiinnostavat dokumentit on käyttää hyväkseen tietoa käyttäjän sijainnista ja yleisestä kontekstista. Tässä PDA laite onkin ideaalinen apuväline, sillä jo pelkästään päivän kalenterimerkinnöistä voidaan päätellä hyvin paljon siitä, missä ja mitä tekemässä käyttäjä milloinkin on. Tämän lisäksi PDA laitteesta voidaan saada tietoa käyttäjän ja muiden samassa verkossa olevien laitteiden sijainnista. Näillä tiedoilla voidaan tehostaa kahta edellämainittua suodatusmenetelmää hyvin tehokkaasti, jolloin päästään siihen, että PDA laitteesta on jatkuvasti saatavilla sillä hetkellä ajankohtaista tietoa (=relevantit dokumentit), ilman että käyttäjän tarvitsee niitä itse "kaivaa esille".