Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
 

Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoa laitoksesta:

 

Ubicomp -- tulevaisuudenkuvako?

Johdanto

"Ubiquitous computing" -termillä tarkoitetaan keskuskoneiden ja henkilökohtaisten tietokoneiden jälkeen nousevaa tietojenkäsittelyn "aaltoa". Tietokoneet siirtyvät osaksi arkiteknologiaa, kaikkialla läsnä olevaksi palveluksi. Kyse on siis eräänlaisesta virtuaalitodellisuuden käänteisilmiöstä: siinä missä virtuaalitodellisuus pakottaa ihmiset tietokoneen sisäiseen maailmaan, ubicomp integroi monipuolisesti pieniä tietokoneita reaalimaailmaan.

Voitaisiinko siis "ubiquitous computing" suomentaa vaikkapa termillä "ympäristöpalvelut"?

Ympäristöpalveluja käsittelevät klassikot 1960- ja 1980-luvuilta visioivat käyttäjän ja tietokoneen vuorovaikutuksesta ja ihmisen toiminnan tehostamisesta tietotekniikan avulla. Samat teemat ovat edelleen voimissaan, vain teknologiset edellytykset ovat merkittävästi kehittyneet.

Ympäristöpalvelujen tyypillisenä piirteenä voisi pitää kunakin aikana edistyksellisten käyttöliittymätekniikoiden, tiedonvälitystekiikoiden ja tekoälykkäiden tiedonkäsittelytekniikoiden yhdistämistä. Nykyajalle leimallisiksi piirteiksi nousevat esimerkiksi

Ympäristöpalvelujen kirjo on suunnaton. On kahvimukeja, jotka käynnistävät kahvinkeittimen yhteisäänestyksellä jäähtyessään liian vajaina kokouksen aikana. On tietokoneavusteisen yhteistyön (CSCW) välineitä, joilla eri puolilla maailmaa olevat työtoverit voivat työskennellä yhdessä vaikkapa yhteisten konepiirustusten parissa. On äänikuvia tuottavia järjestelmiä, esimerkiksi sokeiden avuksi tai automaattista hahmontunnistusta ajatellen. On koko huoneen kattavia videoseiniä etäneuvotteluja varten. On suihkulähteitä, joiden käynnistyminen ja vesipatsaan muoto kertovat kenelle kahvihuoneessa istujista on saapunut sähköpostia. On ilmavirrassa värähteleviä muoviliuskoja, joiden antama ääni kuvaa verkkoliikenteen taajuutta. On palvelunumeroita, joihin soittamalla kuulee, missä on, mitä mielenkiintoista paikkaan liittyy ja voi pyytää ohjeita siitä mihin ja miten seuraavaksi mennä. On, on, on ...

Ympäristöpalveluja tukevista teknologioista kiinnostavia ovat mm.

Näiden valitsemieni teemojen ympäriltä olen poiminut seuraavaan joukon otsikoita ja kirjallisuusviitteitä.

Aiheet ja kirjallisuus

Historiallisia tulevaisuudenvisiota

Mitkä ovat keskeisimmät tavoitteet? Millaisella arkkitehtuurilla niihin pyrittiin (pyritään)? Millaisia laitteita ja sovelluksia arkkitehtuuri edellyttää? Mitä oli käytettävissä artikkeleita kirjoitettaessa? Entä nyt?

Käyttäjän ja koneen vuorovaikutus - puhesyöttö

Kirjan luku antaa perusmenetelmät, joita voi värittää joko viiteluettelosta löytyvillä esimerkeillä tai mieluummin tuoreemmilla esimerkeillä.

Käyttäjän ja koneen vuorovaikutus - puhetulostus

Kirjan luku antaa perusmenetelmät, joita voi värittää joko viiteluettelosta löytyvillä esimerkeillä tai mieluummin tuoreemmilla esimerkeillä.

Käyttäjän ja koneen vuorovaikutus - multimodaaliliittymät

Kirjan luku antaa perusmenetelmät, joita voi värittää joko viiteluettelosta löytyvillä esimerkeillä tai mieluummin tuoreemmilla esimerkeillä.

Aktiivinen tiedon seuranta PDA-laitteilla

Oma aihe, omat lähteet. Rajaus ja lähteet käytävä sopimassa mahdollisimman pian!

Paikka- ja kontekstisidonnaiset palvelut

Millaisia sovellusesimerkkejä? Millainen on tyypillinen sovellusarkkitehtuuri?

Yksityisyys ja ympäristöpalvelut

Mitä henkilökohtainen verkko (wearable computing) tarkoittaa sovellusten kannalta? Minkälaisia sovelluksia sen ympärille voi rakentaa? Miten henkilökohtaiset palvelut liittyvät julkisempiin? Millaisia ongelmia voi syntyä, erityisesti yksityisyyden säilyttämisessä?

(Sovellusesimerkkejä löytyy esimerkiksi ensinmainitun artikkelin toisen sivun viimeisen kappaleen perusteella.)

Paraneeko todellisuus?

Sovellus- ja teknologianäkökulmaa. Käytettävääkö? Mitä vastaavia sovelluksia muilla?

Yhteistyöympäristöt

Eräs ympäristöpalvelujen kehittämisen perusajatuksista oli tukea ja tehostaa ihmisen toimintaa. Kommunikointi ja yhteistyö on eräs keskeinen alue - siispä yhteistyömahdollisuuksien lisääminen on olennainen sovellusalue. Sovelluksen ja käyttäjän näkökulma.

Henkilökohtainen verkko ja liittyminen ympäristöön

Mitä henkilökohtainen verkko tarkoittaa? Millaista kommunikointitekniikkaa tarvitaan? Mitkä ovat ongelmat? Millaisia ratkaisuja niihin ehdotetaan? Teknologiaesimerkkinä tarkempaan tarkasteluun Bluetooth.

WAP

Monet realistiset käyttöliittymät perustuvat langattomaan tiedonsiirtoon ja www-sivukkoihin. Mikä WAP on, miten sitä käytetään ja mitä sillä saadaan aikaan? Jokin keveästi otettu sovellusesimerkki värittänee esitystä?

Virrankulutus mobiililaitteissa

Mikä mobiililaitteissa virtaa kuluttaa? Mitkä asiat ovat "pahasta", missä voidaan säästää? Millaisia lähtökohdiltaan erilaisia tapoja artikkeleista löytyy pakollisen virrankulutuksen säätämiseen? Miten säätäminen käytännössä tapahtuu?

Sensorit, PDA-laitteet, ...

Laitekatsaus. Lähteinä kannattanee käyttää suurten tutkimuskeskuksien medialaboratorioiden ja laitevalmistajien sivuja.

HIVE

Ubicomp-sovellusten ohjelmointi voi tapahtua vaikkapa agenttiperustaisessa hajautetussa järjestelmässä. Tätä pääsee vaikka kokeilemaan.

Integraatiotekniikkaa

Ad hoc -verkkoja voidaan muodostaa vaiikkapa Bluetooth-teknologian varassa. Verkonmuodostuksen keskeisenä kohtana on palvelujen löytäminen (service discovery, service lookup). Miten protokollapinon eri kerroksilla näitä toimintoja tuetaan? Miten turvallisuus, yksityisyys ja suojaus on otettava huomioon ad hoc -verkkoa muodostettaessa?

Multimediasiirto

Uudet Internet-protokollat ottavat huomioon reaaliaikaisen multimediaesityksen siirtoon liittyvät tarpeet - miten taataan että käyttäjän saama palvelun laatu on riittävän korkea ja pysyy tasaisena?

Tiedon tiivistys ja siirto

Multimediasiirrossa keskeistä on siirrettävän datan tehokas pakkaaminen. Pakkausmenetelmissä olennaista on säilyttää sovelluksen kannalta olennaiset laatutekijät, muuten dataa saa hieman hukatakin. Nykyiset multimediaformaatit käyttävät monipuolisesti hyväksi erilaisia pakkausmenetelmiä. Esimerkkitapaukseksi sopii hyvin MP3.

Adaptiiviset sovellukset

Ympäristöpalvelujen toteuttaminen vaatii usein tiedonsiirtoa heikkotehoisen tai teholtaan vaihtelevan siirtotien ylitse. Ryhmäkommunikaatio ja sovellukset voidaan rakentaa ottaen nämä tarpeet huomioon. Millä tavoilla ja missä järjestelmän osassa sopeutumista voi tapahtua? Miten käyttäjät sopeutuvat tällaiseen ryhmätoimintaan? Miten ja millä perusteilla siirrettävää datamäärää voidaan minimoida (tiivistystä lukuunottamatta)?


Lea.Kutvonen@cs.Helsinki.FI